Miksi markkinaa ei kannata ajoittaa

Ajattelen, että markkinoiden pohjien tai huippujen ennustaminen on houkutteleva ajatus. Kokemukseni perusteella jokainen sijoittaja haluaa ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Yritän itsekin joskus arvioida oikeaa hetkeä, mutta se on miltei mahdotonta. 

Markkinat liikkuvat omien lakiensa mukaan.

 

Monet luulevat, että kurssien lasku on aina merkki tuhoutumisesta. Kun osakkeet halpenevat, moneen iskee paniikki ja myy kaikki osakkeet päästäkseen turvaan. Mielestäni tämä on suurin virhe, jonka voit tehdä.

Ajoittaminen vaatii lisäksi kaksi täydellistä osumaa eli oikean ajan myyntiin ja oston.

Miksi ajoitus on niin vaikeaa?

Markkinoiden ajoittamisella tarkoitetaan yritystä ostaa ja myydä arvopapereita lyhyen aikavälin hinnanmuutosten perusteella. Sijoittaja yrittää ennustaa talouden suuntaa ja hyötyä hintojen heilahteluista.

Käytännössä ajoittaminen perustuu tunteisiin ja uutisvirran seurantaan. Tätä kutsutaan myös nimellä markkinasentimentti.

Kun talousuutiset ovat synkkiä, sijoittajat myyvät omistuksiaan. Hinnan noustessa vallitsee ahneus ja silloin ostetaan lisää.  

Parhaat päivät keskittyvät kriiseihin. Osakemarkkinoiden historian suurimmat nousupäivät tapahtuvat poikkeuksetta aivan laskumarkkinoiden pohjien lähellä tai rajujen romahdusten keskellä. Jos yrittää väistää laskut myymällä, missaa tyypillisesti myös ne muutamat yksittäiset päivät, jotka muodostavat valtaosan pitkän aikavälin tuotosta. 

Kurssien seuraaminen päivittäin johtaa helposti hätiköityihin päätöksiin. Kun myyt osakkeet laskussa, missaat helposti kaikkien aikojen parhaat nousupäivät. Kokemukseni perusteella nämä parhaat päivät osuvat juuri pahimman epävarmuuden keskelle.

Muistan lukeneeni, että suurimpia laskuja seuraa yleensä suurin palautuminen keskimäärin kolmen päivän kuluessa kurssilaskusta. 

Veroseuraamukset tekevät ajoittamisesta myös taloudellisesti raskasta. Myyntivoitoista pitää maksaa veroja, jolloin rahaa poistuu tuottavasta työstä. Pitkäaikainen omistaja antaa pääoman kasvaa rauhassa ilman verorasitetta.

Verot ja kaupankäyntikulut syövät tuotot tehokkaasti. Jokainen myynti ja osto maksaa jotain, ja pankki tai välittäjä vetää välistä oman osuutensa. Pienistä puroista kasvaa iso virta kuluja, jotka pienentävät lopputulosta.

Mitä tilastot sanovat

Markkinoiden ajoittaminen (market timing) eli yrittäminen ostaa halvalla ja myydä kalliilla ennustamalla lyhyen aikavälin kurssiheilahteluja on tilastollisesti yksi sijoitusmaailman vaikeimmista lajeista.

Tunnettujen tutkimusten (kuten S&P Dow Jones Indicesin SPIVA-raporttien) mukaan valtaosa ammattimaisistakin sijoitusjohtajista häviää passiiviselle indeksille pitkällä aikavälillä. 

Esimerkiksi 10–15 vuoden tarkastelujaksoilla noin 70–90 % aktiivisista osakerahastoista alittaa markkinoiden keskituoton, vaikka heillä on käytössään ammattitaitoinen analyytikkoarmeija, reaaliaikainen data ja kehittyneet työkalut.

Esimerkiksi varainhoitoyhtiö Dalbarin pitkäaikaiset tutkimukset sijoittajien käyttäytymisestä osoittavat, että keskiverto yksityissijoittaja alittaa selvästi pelkän pörssi-indeksin tuoton. 

Syynä on tyypillinen virhe: markkinoilta vetäydytään paniikissa laskukaudella ja mukaan rynnätään vasta huipulla (ns. return-chasing), jolloin ajoitus osuu järjestelmällisesti väärään suuntaan.

Tutkimusten mukaan markkina-ajoituksen tuottojakauma on epäsymmetrinen siten, että satunnaiseen tai pelkkään ennustamiseen perustuvassa ajoituksessa matemaattinen todennäköisyys saada markkinoiden mediaanituottoa heikompi tulos on suurempi kuin 50 % ja tämä todennäköisyys on laskettu vielä ennen kuluja ja veroja.

Markkinoiden tehokkuus

Pörssikurssit hinnoittelevat sisäänsä tulevaisuuden odotukset reaaliajassa. Jotta ajoittamisessa onnistuisi toistuvasti, tulisi tietää jotain sellaista, mitä muut markkinaosapuolet eivät vielä tiedä. Vaihtoehtoisesti sinun pitäisi tulkita julkista tietoa virheettömästi ja nopeammin kuin algoritmit.

Tilastojen valossa jatkuvaan markkinoiden ajoittamiseen luottavat onnistujat ovat harvinaisia poikkeuksia. 

Siksi pitkäjänteinen, kurinalainen sijoittaminen ja markkinoilla pysyminen (time in the market) voittaa lähes poikkeuksetta yrittämisen arvata oikeita sisään- ja ulostulopäiviä.

Loppukaneetti 

Markkinoiden ajoittaminen on häviävä peli, jossa harva voittaa pitkällä aikavälillä. Työssäkäyvän suomalaisen kannattaa keskittyä olennaiseen eli tasaiseen säästämiseen ja ajan voimaan markkinoilla.

(Klikkaa isommaksi)

 

S&P 500 -indeksin kuukausisäästäminen eli DCA-strategia (Dollar-Cost Averaging) on havainnollistettu yllä olevassa kaaviossa. Kuvassa näkyy simuloitu 10 vuoden ajanjakso, jonka aikana sijoitetaan kiinteä summa rahaa kuukausittain markkinoiden tilanteesta riippumatta.

Tämä kurinalainen säästötapa poistaa tarpeen yrittää ajoittaa markkinoita, sillä laskukausista tulee automaattisesti tilaisuuksia ostaa halvemmalla.

Yritän itse välttää turhaa säätöä ja luotan kuvattuun automatisoituun kuukausisäästämiseen. Kun sijoitan saman summan kuukaudesta toiseen, ostan markkinan laskiessa enemmän osakkeita ja nousussa vähemmän. Tämä poistaa tunteet päätöksenteosta. 

Herättikö aihe ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan juttua kommenteissa.