Kaikki kerralla vai vähän kerrallaan pörssiin

Kuvittele seuraava tilanne: tililläsi makaa ylimääräinen potti rahaa. Ehkä kyseessä on bonus, säästöurakan huipennus tai perintö. Tiedät, että rahat pitäisi saada pörssiin tuottamaan, mutta sormi epäröi ostonäppäimellä.

Pitäisikö koko summa tykittää osakkeisiin kerralla, vai olisiko viisaampaa tiputella euroja markkinalle tasaisesti vuoden aikana?

 

Kaikki kerralla pörssiin vai vähän kerrallaan

 

Tämä on yksi sijoittamisen ikuisuuskysymyksistä. Onneksi tiede ja tilastot antavat siihen hyvin suoran vastauksen. Mutta kuten tavallista, ihmismieli yrittää herkästi hangoitella faktoja vastaan.

Kylmä matematiikka suosii kertasijoitusta

Jos haluat maksimoida tuottosi ja luotat puhtaaseen matematiikkaan, vastaus on selvä. Kertasijoitus voittaa ajallisen hajauttamisen noin kahdessa kolmasosassa tapauksista.

Miksi näin on? Selitys on yksinkertainen. Osakemarkkinat nousevat pitkällä aikavälillä selvästi useammin kuin laskevat. 

Kun jätät osan rahoistasi tilille odottamaan seuraavaa kuukautta, tuo käteinen jää paitsi pörssin odotetusta tuotosta. Odotat seuraavaa junaa laiturilla, kun alkuperäinen juna jo puksuttaa eteenpäin.

Historiallisesti tarkasteltuna paras päivä sijoittaa oli lähes aina eilen. Siksi rahojen makuuttaminen tilillä inflaation syötävänä on tilastollisesti virhe.

Ajallisen hajautuksen psykologia

Miksi sitten niin monet asiantuntijatkin suosittelevat rahojen jakamista useammalle kuukaudelle? Koska me emme ole robotteja. Sijoittamisessa suurin riski ei usein ole markkina, vaan peilistä katsova ihminen.

Ajatellaanpa kahta skenaariota:

Skenaario A) Laitat 10 000 euroa pörssiin tänään. Huomenna uutiset huutavat kriisiä ja kurssit putoavat 10 prosenttia. Salkkusi arvo sulaa tonnilla ennen kuin ehdit edes keittää aamukahveja. Vatsassa kiertää.

Skenaario B) Päätät sijoittaa saman summan tonnin erissä kerran kuukaudessa. Kun markkina laskee ensimmäisen kuukauden jälkeen, hierot käsiäsi. Seuraava erä irtoaakin alennusmyynnistä.

Ajallinen hajauttaminen on sijoittajan henkivakuutus omaa panikointia vastaan. Se ei tarjoa parasta matemaattista tuottoa, mutta se antaa mielenrauhaa. 

Jos kertasijoituksen jälkeinen kurssilasku saa sinut myymään osakkeet paniikissa pohjalla, olet hävinnyt pelin. Silloin ajallinen hajautus olisi pelastanut sinut itseltäsi.

Miten teet valinnan?

Valinta kertasijoituksen ja ajallisen hajauttamisen välillä ei ole kiinni markkinatilanteesta. Se on kiinni omasta päästäsi. Voit ratkaista ongelman yhdellä kysymyksellä:

Miten reagoit, jos sijoitat koko summan tänään ja kurssit putoavat huomenna 10 prosenttia?

Jos tiedät, että menetät yöunesi ja tuijotat välittäjän sovellusta viiden minuutin välein, unohda kertasijoitus. Jaa summa esimerkiksi 6-12 kuukaudelle. Maksat siitä pienen vakuutusmaksun alemman tuotto-odotuksen muodossa, mutta pysyt ainakin mukana markkinoilla.

Jos taas pystyt katsomaan salkun heiluntaa kylmäpäisesti ja tiedät, että sijoitushorisonttisi on vuosien päässä, laita koko summa kerralla vetämään. Tilastot ovat puolellasi.

Loppukaneetti 

Yksi tärkeä sääntö kuitenkin on. Jos päädyt ajalliseen hajauttamiseen, tee itsellesi mekaaninen aikataulu. Sijoita sovittuna päivänä riippumatta siitä, mitä uutisissa sanotaan. 

Jos alat kytätä kursseja ja odotella oikeaa hetkeä, et enää suojaudu psyykkisesti vaan yrität ajoittaa markkinaa. Ja siinä puuhassa häviää lähes jokainen. Asiasta on tehty reilusti tutkimuksia.

Itse pyrin kuukausisijoittamaan pitkäjänteisesti edullisten indeksirahastojen kautta. Warren Buffettin sanojen kautta "sijoittaminen siirtää rahaa kärsimättömältä kärsivälliselle sijoittajalle".

Herättikö artikkeli ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan kommenteissa!

Hissiyhtiö KONE peilattuna Warren Buffettin kriteereihin

KONE on yksi hissimaailman johtavista yrityksistä ja kiinnostava sijoituskohde, jos haluaa tehdä ns. arvosijoittamista eli sijoittaa markkinajohtajiin ja pitää niistä kiinni pitkän aikaa. KONE on laskenut vuoden alusta yli 16% ja tekee vakaata tulosta.

KONE on ollut alamäessä 2026

Analysoidaan KONEen osaketta vuoden 2025 tilinpäätöksen ja tuoreimpien taloudellisten tietojen valossa, peilattuna Warren Buffettin kriteereihin.

1. ROE (Oman pääoman tuotto) yli 20 %

Kriteeri täyttyy: Kyllä

KONEen ROE vuonna 2025 oli 34,7 % (2024: 33,8 %). Tämä ylittää Buffettin vaatimuksen kirkkaasti. Korkea luku osoittaa, että yhtiö pystyy luomaan omalle pääomalle erinomaista tuottoa. Se viittaa myös vahvaan kilpailuetuun eli vallihautaan, jota suojaa KONEen laaja, asennettu hissityökanta ja sen jatkuva huoltotarve.

2. Velkaantumisaste (Debt to Equity) alle 0,5

Kriteeri täyttyy: Kyllä

KONEen kokonaisvelka suhteessa omaan pääomaan on lähteestä riippuen noin 0,34-0,37. Kun katsotaan nettovelkaa, KONE on itse asiassa täysin nettovelaton yhtiö. Sen korollinen nettovelka oli vuoden 2025 lopussa -699,8 miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (gearing) -24,8 %. Kassassa on siis reilusti enemmän rahaa kuin yhtiöllä on velkaa. Tämä vähäriskinen rakenne sopii täydellisesti Buffettin konservatiiviseen makuun.

3. Terve ja kasvava voittomarginaali

Kriteeri täyttyy: Kyllä

KONEen nettovoittomarginaali vuonna 2025 oli 8,7 % (2024: 8,6 %). Oikaistu liikevoittomarginaali (EBIT-%) puolestaan nousi 12,2 prosenttiin (2024: 11,7 %). Kiinan kiinteistömarkkinoiden hidastuminen painoi marginaaleja muutama vuosi sitten, mutta kannattavuus on elpymässä. Vuodelle 2026 yhtiö ennustaa oikaistun liikevoittomarginaalin nousevan 12,3–13,0 % tasolle. Liiketoiminnan painopisteen siirtyminen syklisestä uudisrakentamisesta vakaaseen huoltoon ja modernisointiin tukee marginaalien terveyttä pitkällä aikavälillä.

4. Yrityksen maksuvalmius (Current Ratio) yli 1,5

Kriteeri täyttyy: Ei teknisesti, mutta malli on Buffettin mieleen

KONEen Current Ratio on noin 1,0. Teknisesti tämä jää selvästi Buffettin 1,5-vaatimuksen alapuolelle. Lukua selittää kuitenkin KONEen poikkeuksellinen liiketoimintamalli, joka perustuu negatiiviseen käyttöpääomaan (-797,6 miljoonaa euroa vuonna 2025).

KONE kerää asiakkailtaan suuria ennakkomaksuja ennen projektien ja huoltojen toteutusta. Nämä ennakot kirjataan lyhytaikaisiksi veloiksi, mikä painaa Current Ration laskennallisesti alas. Kyseessä ei ole maksuvalmiusongelma. Päinvastoin, yhtiö rahoittaa toimintaansa korottomasti asiakkaidensa rahoilla. Buffett arvostaa tällaista pääomatehokuutta erittäin korkealle.

Yhteenveto Buffett-indikaattoreista

KONE täyttää Buffettin laatuvaatimukset lähes täydellisesti. Tase on pomminkestävä, ja yhtiön ansaintalogiikka perustuu pitkäaikaisiin sopimuksiin, jotka luovat ennustettavaa kassavirtaa.

KONE peilattuna Warren Buffettin kriteereihin

Suurin Buffett-tyylinen kysymysmerkki liittyykin tällä hetkellä osakkeen hintaan eikä itse liiketoimintaan. KONEen P/E-luku on liikkunut 27–31 vaiheilla. Buffett tunnetaan periaatteestaan ostaa loistavaa laatua vain silloin, kun hinta on kohtuullinen (Margin of Safety), joten korkea arvostustaso saattaisi saada hänet odottamaan parempaa ostohetkeä.

 

Miten mittarit muuttuvat kun KONE ostaa TK Elevatorsin 

KONEen huhtikuussa 2026 julkistama ja osakkeenomistajien kesäkuussa siunaama 29,4 miljardin euron jättikauppa muuttaa yhtiön taserakennetta rajusti. Kauppa TK Elevatorista (TKE) odottaa yhä kilpailuviranomaisten hyväksyntää, mutta voimme jo nyt arvioida sen vaikutusta Buffett-mittareihin.

Taseen tunnusluvut heikkenevät alkuvuosiksi, mutta yhtiön vallihauta ja marginaalipotentiaali kasvavat pitkässä juoksussa.

1. ROE (Oman pääoman tuotto) > 20 %

Muutos: Laskee todennäköisesti alle 20 prosentin rajan alkuvuosiksi.

KONE maksaa TKE:stä suunnatulla osakeannilla, joka luo enimmillään 270 miljoonaa uutta KONEen osaketta. 

Osakeanti kasvattaa yhtiön kirjanpidollista omaa pääomaa massiivisesti, yli 15 miljardilla eurolla. Kun taseeseen ilmestyy näin paljon uutta omaa pääomaa ja kaupasta syntyvää liikearvoa (goodwill), suhteellinen tuottoprosentti eli ROE romahtaa mekaanisesti. 

Luku palautuu Buffettin vaatimalle tasolle vasta, kun TKE:n tulos ja luvatut synergiat purevat nettotulokseen.

2. Velkaantumisaste (Debt to Equity) < 0,5

Muutos: Pomppaa ylös ja rikkoo todennäköisesti Buffettin rajan.

KONE ottaa kaupassa vastatakseen TKE:n noin 9,2 miljardin euron nettovelat. Tämän päälle tulee viiden miljardin euron käteismaksu myyjille. 

Vaikka massiivinen osakeanti kasvattaa myös omaa pääomaa ja siten tasapainottaa suhdelukua, KONE menettää kirkkaasti nettovelattoman statuksensa. Buffett karsastaa perinteisesti suuria velkavivun lisäyksiä.

3. Terve ja kasvava voittomarginaali

Muutos: Lyhyellä aikavälillä paineessa, pitkällä aikavälillä Buffettin mieleen.

Alkuvaiheessa raskaat integraatiokulut ja päällekkäisyyksien purkaminen syövät raportoitua tulosta. Pitkän aikavälin tarina on silti erittäin vahva. KONE tavoittelee peräti 700 miljoonan euron vuotuisia synergioita. Yhtiö on linjannut, että yhdistyminen antaa rahkeet nostaa oikaistua liikevoittomarginaalia merkittävästi yli nykyisen 16 prosentin tavoitteen. 

Kaupan myötä noin 65 prosenttia uuden jätin liikevaihdosta tulee erittäin kannattavasta ja vakaasta huolto- ja modernisointiliiketoiminnasta.

4. Yrityksen maksuvalmius (Current Ratio) > 1,5

Muutos: Pysyy reilusti alle vaatimuksen.

KONEen liiketoimintamalli nojaa asiakkaiden maksamiin ennakoihin, mikä pitää maksuvalmiuden tunnusluvun luonnostaan alle yhden. TKE:n mukana tuleva raskas velkataakka ja kaupan rahoittamiseen tarvittavat järjestelyt pitävät Current Ration jatkossakin alhaisena.

 

Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle?

Puhtaasti tunnuslukujen valossa KONE putoaa väliaikaisesti Buffettin laatuseulasta. Oman pääoman paisuminen tuhoaa lyhyellä aikavälillä huiman ROE:n, ja taseeseen ilmestyy rutkasti velkaa.

Buffett etsii kuitenkin ennen kaikkea syviä vallihautoja ja hinnoitteluvoimaa. 

Kaupan myötä KONEesta tulee yli 100 000 työntekijän globaali markkinajohtaja, jolla on täysin ylivoimainen mittakaavaetu huollossa. Jos KONE selättää kilpailuviranomaisten mahdolliset ehdot, onnistuu yhtiöiden integroinnissa ja sulattaa velkavuoren vahvalla kassavirrallaan, se palaa nopeasti pitkäjänteisen sijoittajan laatusalkkuun.

 

Heinäkuun 2026 rahat

Tarkastelen tässä artikkelissa, miten rahaa kului heinäkuussa 2026, palkkakaudella 15.7.-14.8.2026.

Heinäkuussa poikkeavia tapahtumia oli runsaasti, koska olin silloin lomalla. Tein myös vähän osakekauppaa.

Heinäkuun yhteenveto 

 Yhteenveto

• Tulot 8 782,61 euroa 
• Menot 1 351,10 euroa
• Laskut 393,65 euroa
• Asuntolaina 1 257,74 euroa (lyhennys 1 001,28, korko 253,96 ja kulut 2,50 euroa)
• Säästöön 2 496,26 euroa

Säästöaste oli 28,42%.

Heinäkuun kulutus oli hieman tavanomaista suurempaa. Ostimme lapselle vaatteita esikoulua varten ja ruokakauppaan sekä ravintolaan meni vähän normaalia enemmän. 

Tarkempi erittely

Heinäkuussa tulot koostuivat palkasta (4 785,78 euroa),  S-bonuksesta (47,21 euroa), ja talletus-tilin korosta (0,03 euroa).  S-bonusta tuli hieman tavanomaista suurempi määrä. Sain lomarahan, joka oli 2 247,52 euroa nettona ja elokuun alussa maksettiin veronpalautus edelliseltä vuodelta. Se teki 925,51 euroa.

Sähkölasku oli melko tyypillinen, kesäkuussa toteutunut sähkönkulutus oli 48,92 euroa.

Normaalista poikkeavia hankintoja oli uudet Finlaysonin aluslakanat, jotka maksoivat yhteensä 57,90 euroa. Lisäksi ostin tarjouksesta uudet keittiöpyyhkeet, jotka maksoivat 6,99 euroa.

Heinäkuussa kävin kerran parturissa, joka maksoi 30,0 euroa.

Auto tuli tankattua kahdesti ja pesetettyä kerran, yhteensä autoon kului 141,69 euroa.  Auton takapyörien jarrut (jarrulevyt ja -palat) piti uusia ja se maksoi 378,08 euroa. Kävin ensimmäistä kertaa Motonet-huoltamossa ja heidän työjälki vaikutti amatöörisilmääni asialliselta.

Bookbeat-suoratoistopalvelu tuli maksettua lahjakortilla, jonka voitin työpaikalta.

Internetin 300 mbit lisänopeus maksoi 7,66 euroa. 

Ruokakauppaan meni melko normaali määrä, 666,98 euroa. Summassa on mukana tytölleni uudet kumisaappaat ja kolmet housut. Koska söimme lähes joka päivä kotona, ruokaan meni normaalia enemmän rahaa. 

Mainitsen erikseen, etten ostanut kertaakaan alkoholia kesän aikana. Herkuttelimme jäätelöllä (Aino Ihana Maitosuklaa) ja kotimaisilla mansikoilla viikoittain.

Vaatteita en ostanut itselleni lainkaan.

Työpaikkaruokailua ei loman vuoksi tapahtunut.

McDonaldsissa tuli käytyä kolme kertaa ja kerran Hesburgerissa, ravintolaan kului 131,55 euroa. Söimme hampurilaisia kesälomareissullamme Hangossa ja Tampereella.

Varhaiskasvatuslasku Espoolaiselle viskarille oli 249,00 euroa kesäkuulta.

Sijoitukset

Kuukausisäätösumma on 800 euroa, koska palkkani nousi kesäkuussa.

Sain osinkotuloa Nordealta 68.00 euroa, josta meni veroa 17.34 euroa. Marvell Technology maksoi osinkoa 0.73 euroa ja siitä meni veroa 0.11 euroa. Ålandsbanken maksoi osinkoa 11.25 euroa. Realty Incomen osinko oli 16.54 euroa ja siitä pidätettiin osinkoa 2.48 euroa. Yhteensä osinkotuloa jäi verojen jälkeen heinäkuussa 76.59 euroa. 

Rahasto-ostoja tuli tehtyä

Vakiosijoitukset menivät S&P500 indeksiin (600 euroa) ja Nordnet kehittyvät markkinat indeksiin (150 euroa). Tytön Nordnet Maailma indeksiin meni 50 euroa.

Ostin myös osakkeita. 

 Ostin 23.7. Alphabetin (eli Googlen emoyhtiön) osaketta seuraavasti

• Hinta 318.89 dollaria
• Määrä 12 kappaletta
• Välityspalkkio 15 euroa
• Yhteensä 3 826.68 USD

Miksi Googlea? Google julkaisi 22.7. loistavan osavuosikatsauksen, joka ylitti ennusteet. Yhtiön liikevaihto oli y-o-y 119.8 (ennuste 117.1) miljardia dollaria ja osakekohtainen tulos (EPS) 9.11 dollaria. Tulos kasvoi 24% edellisestä vuodesta.

Osake kuitenkin sukelsi tulospäivänä lähes 7 prosenttia, koska yritys arvoi kasvattavansa tekoälyinvestointejaan vielä loppuvuoden aikana. Sen CAPEX-to-revenue ratio nousi 41%:iin viime vuoden 23 prosentista ja free cash flow oli 5.9 miljardia dollaria negatiivinen päättyneellä vuosineljänneksellä johtuen kasvaneista capex-investoinneista. 

Yrityksen p/e luku on vain 16.5, joka on todella alhainen menestyvälle teknoyhtiölle. Ja ostihan Berkshire Hathaway myös Alphabetiä 31 miljardilla dollarilla aikaisemmin tänä kesänä.

Ostin myös osakesäästötilille Mandatumia 14.8.2026

• Hinta 6.165 euroa
• Määrä 353 kappaletta
• Välityspalkkio 7.0 euroa
• Yhteensä 2 183.25 euroa 

Miksi ostin Mandatumia? Se on kasvava varainhoitoyhtiö, joka sopii hyvin osinkopainotteiseen pitkään salkkuuni.

Mandatumin Q2 tulos löi analystien arvot ja yrityksen hallinnoivat varat kasvoivat.  Mandatumin tuloskehitys on vahvistunut merkittävästi toisella vuosineljänneksellä edeltävän heikomman jakson jälkeen. Osakekurssi on vaihdellut vuoden aikana voimakkaasti, ja yhtiö on vahvistanut asemaansa varainhoidossa tuoreella yrityskaupalla, jossa se ostaa ruotsalaisen Cliens Holding AB:n.

Ostin sitä myös tietoisesti juuri osakesäästötilille, jotta siitä irtoavista osingoista ei tarvitse maksaa veroja ja voin kasvattaa eläkesalkkuani myös osingoilla.

Mandatumin osake oli miedossa (2,1%) laskussa, koska siitä oli juuri irronnut osinko ja osa sijoittajista kotiutti siitä saatuja voittoja. 

Osakkeen Beta-luku

Tutkin tässä artikkelissa yhtä sijoitusalan keskeistä tunnuslukua, Beta-lukua. Nordnet ei sitä osakkeille laske, mutta osakkeen Beta-luvun löytää vaikkapa Yahoo Finance -palvelusta.

Historia 

Beta-lukua ei varsinaisesti keksinyt yksittäinen henkilö tyhjästä, vaan se syntyi osana laajempaa taloustieteen merkkiteosta, Capital Asset Pricing Model -mallia (CAPM). CAPM-malli ja sen mukana Beta-luku kehitettiin 1960-luvulla, ja sen kehittämisen taustalla ovat William F.  Sharpe ja Harry Markowitz.

Sharpe oli keskeisin henkilö CAPM-mallin muotoilussa ja Beta-luvun tuomisessa käytännön sijoitustoimintaan. Sharpe sai työstään taloustieteen Nobel-palkinnon vuonna 1990.

Markowitz oli Sharpen opettaja ja modernin salkkuteorian (Modern Portfolio Theory) isä. Markowitz loi pohjan riskin ja tuoton matemaattiselle suhteelle jo vuonna 1952, minkä pohjalta Sharpe myöhemmin erotteli osakkeen riskistä markkinariskin (=Beta) ja yrityskohtaisen riskin.

Myös taloustieteilijät Jack Treynor, John Lintner ja Jan Mossin kehittivät tahoillaan itsenäisesti vastaavia malleja samoihin aikoihin Sharpen kanssa vuosina 1961-1966.

Voidaan siis sanoa, että Beta-luvun isä on yhdysvaltalainen taloustieteilijä William F. Sharpe, joka rakensi sen Harry Markowitzin uraauurtavien teorioiden pohjalta.

 

Mikä on Beta-luku 

Osakkeen Beta-luku on tunnusluku, joka mittaa yksittäisen osakkeen riskiä ja kurssivaihtelua eli volatiteettia suhteessa koko markkinaan. Yleensä arvo lasketaan vertailuindeksiin, kuten OMX Helsinki tai S&P 500.

Yksinkertaisesti sanottuna Beta-luku kertoo, kuinka herkästi osakkeen hinta reagoi markkinoiden yleisiin nousuihin ja laskuihin.

Suurenna klikkaamalla kuvaa

 

 

Miten Beta-lukua luetaan?

Markkinoiden keskimääräinen Beta-luku on aina tasan 1,0. Tähän peilaten, osakkeet voidaan jakaa neljään kategoriaan:

1. Beta-luku on tasan 1,0. Tällöin osake liikkuu täysin markkinoiden tahdissa. Esimerkiksi, jos indeksi nousee 5 %, osake nousee myös noin 5 %.
2. Beta-luku on >1,0, jolloin voidaan sanoa, että osakkeella on korkea riski eli se on syklinen. Osake heilahtelee tällöin markkinoita enemmän. Jos osakkeen Beta on vaikkapa 1,5 ja indeksi nousee 10 %, osake voi nousta 15 %. Jos taas indeksi laskee 10 %, osake voi pudota 15 %. Tämä heilunta on tyypillistä teknologia- ja kasvuyhtiöille.
3. Beta-luku on <1,0, jolloin osake käyttäytyy markkinoita maltillisemmin. Tälllaista osaketta kutsutaan defensiiviseksi, eli matalan riskin osakkeeksi. Jos osakkeen Beta on 0,5 ja indeksi romahtaa 10 %, osake tippuu yleensä vain noin 5 %. Tällainen on tyypillistä vakaata osinkoa maksaville aloille, kuten sähköyhtiöille tai lääketeollisuudelle.
4. Jos Beta-luku on negatiivinen, vaikkapa -0,5, osake liikkuu pääsääntöisesti vastakkaiseen suuntaan kuin markkinat. Tämä on melko harvinaista, mutta sitä voi esiintyä esimerkiksi kultakaivosyhtiöillä kriisien aikana.

Mihin sitä käytetään?

Jos haluat rakentaa riskienhallintamielessä vakaan salkun, joka ei romahda markkinamyllerryksessä, etsit osakkeita, joiden Beta on reilusti alle yhden. Jos taas haet kovia tuottoja ja kestät rajua vuoristorataa, korkean Betan osakkeet ovat enemmän sinua varten.

Sijoitusalan ammattilaiset käyttävät Betaa Capital Asset Pricing Model-mallissa määrittääkseen, kuinka suurta tuottoa sijoittajan tulisi vaatia osakkeelta sen sisältämään riskiin nähden.

On hyvä huomata, että Beta-luku perustuu aina historialliseen dataan, yleensä viimeisen 3–5 vuoden kehitykseen. Se kertoo siis siitä, miten osake on käyttäytynyt menneisyydessä, eikä se ole takuu tulevasta.

Sijoitussalkun realisoiminen

Pohdin tässä artikkelissa, miten sijoituksia kannattaa realisoida kun on aika alkaa hyödyntämään niitä.

Törmäsin keskusteluun, missä järjestyksessä sijoitussalkkua kannattaa muuttaa rahaksi, kun sen aika tulee. Yksi keskustelija väittää, että kannattaa myydä heikoimmin tuottanut sijoitus ensin ja itse taas ajattelin, että verotuksellisesta mielestä kannattavin sijoitus kannattaa myydä ensimmäisenä.

Sijoitussalkun realisointi

 

Kuten olen sijoitustavoitteissani kertonut, eläköitymisaikaani, heinäkuuhun 2038 on vielä aikaa, mutta suunnitelmallisuus on jo tässä vaiheessa paras ystäväni. Verotuksen näkökulmasta omaisuuden realisoinnissa on muutama selkeä nyrkkisääntö, jotka voivat säästää minulle merkittäviä summia.

 

Kumpia myydä, eniten vai vähiten nousseita?

Vastaus riippuu tavoitteestani, mutta verotuksen kannalta katsotaan kahta eri skenaariota:

1. Hankintameno-olettama

Jos olen omistanut arvopaperit yli 10 vuotta, saan käyttää 40 % hankintameno-olettamaa. Tämä tarkoittaa, että verottaja olettaa hankintahinnaksi 40 % myyntihinnasta, vaikka olisin saanut hankittua ne lähes ilmaiseksi.

Milloin hankintameno-olettaman käyttö kannattaa? Myymällä eniten nousseita sijoituksia, joiden todellinen hankintahinta on hyvin matala (esim. nousua yli 150 %). Tällöin maksan veroa vain 60 prosentista myyntihintaa, mikä on usein edullisempaa kuin todellisen voiton verottaminen.

Jos olern omistanut arvopaperin alle 10 vuotta on hankintaolettama 20% myyntihinnasta.

Jos arvopaperin todellinen hankintahinta on tiedossa, verottaja osaa valita myyntitilanteessa verovelvollisen kannalta edullisemmalla tavalla, mikä on mielestäni hieno vastaantulo verottajalta.

2. Verotuksen lykkääminen

Yleinen perussääntö on myydä ensin ne erät, joissa on vähiten voittoa.

Jos myyn eniten nousseet ensin, maksan heti maksimaalisen summan veroja. Verohan maksetaan arvopaperin voitosta. Jos taas myyn vähiten nousseita, salkkuuni jää suurempi pääoma kasvamaan korkoa korolle. 

Maksan verot eniten nousseista vasta vuosien päästä, eli valtio antaa minulle ikään kuin korotonta lainaa sijoitusomaisuuteni (verovelan) muodossa.

Tätä lähestymistapaa tukee myös se fakta, että yleensä parhaiten tuottaneiden sijoitusten "vauhti" kestää pisimpään, eli ne voivat tuottaa edelleenkin paremmin kuin heikompi sijoitus. Tämä ei ole tietenkään sääntö vaan tilastofakta.

3. Tappioiden hyödyntäminen

Jos salkussani on tappiolla olevia papereita, minun kannattaa realisoida ne samana vuonna voittojen kanssa. Tappiot vähennetään voitoista, mikä laskee suoraan maksettavan pääomatulon veron määrää.

Mitä muuta minun kannattaa huomioida 2030-luvun lähestyessä?

Kun eläkeikä häämöttää runsaan vuosikymmenen päässä, fokukseni siirtyy sijoitusten kasvattamisesta potin suojaamiseen ja kassavirtaan.

Voin alkaa siirtää varoja osakkeista korkoihin tai muihin vakaisiin omaisuuslajeihin noin 5–10 vuotta ennen eläkettä laskeakseni riskitasoa. Tällä vältetään tilanne, jossa pörssiromahdus juuri vuonna 2037 leikkaa eläkekassastani 30-40 % juuri kun tarvitsisin rahat! 

Pörssiromahdus on tietysti kauhuskenaario, koska noin isoja pörssilaskuja on vain harvoin. Se on silti mahdollista, joten koen että asia kannattaa ottaa vakavasti.

Voin alkaa painottamaan laadukkaita osingonmaksajia. Heinäkuusta 2038 alkaen tililleni ropisevat osingot voivat kattaa osan elinkustannuksista, jolloin minun ei tarvitse myydä itse osakkeita heikkoon kurssivaiheeseen.

Voin myös valita kasvurahastojen tilalle tuottorahastoja, jotka maksavat tuoton suoraan pankkitilille. Näin saan tuottoja, jotka verotetaan automaattisesti ja loppuosa jää omaan käyttööni. Yleensä tuottorahastot tilittävät tuoton kerran vuodessa.

Pidän eläkkeelle jäädessäni esimerkiksi 6-12 kuukauden elinkustannuksia vastaavan summan rahana korkotileillä. Näin minun ei ole pakko myydä osakkeita laskumarkkinassa.

Suomessa pääomatulon vero nousee 30 prosentista 34 prosenttiin, kun tulot ylittävät 30 000 euroa vuodessa. Pyrin ajoittamaan myynnit niin, että pysyn alemman veroprosentin piirissä, jakamalla myyntejä useammalle vuodelle.

 

Muita pohteita 

Osakesäätötilillä veroa maksetaan vain kun tililtä nostetaan varoja. Sen maksimi on 100 000 euroa. Sen jokainen transaktio kirjataan talteen ja vero maksetaan todellisen voiton mukaisesti. Siltä ei toisin sanoen saa hyödynnettyä edellä puhuttua hankintaolettamaa.

Yksi käytännön asia on muistaa tarkistaa semi-säännöllisesti työeläkeotteeni. Vuoteen 2038 mennessä eläkejärjestelmään ja ikärajoihin saattaa tulla vielä ikäviä muutoksia, joten on hyvä tietää, mikä on lakisääteisen eläkkeeni arvioitu taso suhteessa sijoitussalkkuuni.

Itseni tuntien, minun on vaikea aloittaa sijoituksista nauttiminen, jollen ole pohtinut asiaa etukäteen. Toisin sanoen, en ole kovin spontaani luonne. Minun pitää päättää, mihin haluan rahojani käyttää ja kun olen suunnitellut hankinnan, voin sen tehdä ilman omantunnon kolkutuksia.

 

Oletko sinä jo miettinyt, miten realisoit sijoituksesi kun sen aika koittaa?