Sijoitussalkun realisoiminen
Pohdin tässä artikkelissa, miten sijoituksia kannattaa realisoida kun on aika alkaa hyödyntämään niitä.
Törmäsin keskusteluun, missä järjestyksessä sijoitussalkkua kannattaa muuttaa rahaksi, kun sen aika tulee. Yksi keskustelija väittää, että kannattaa myydä heikoimmin tuottanut sijoitus ensin ja itse taas ajattelin, että verotuksellisesta mielestä kannattavin sijoitus kannattaa myydä ensimmäisenä.
![]() |
| Sijoitussalkun realisointi |
Kuten olen sijoitustavoitteissani kertonut, eläköitymisaikaani, heinäkuuhun 2038 on vielä aikaa, mutta suunnitelmallisuus on jo tässä vaiheessa paras ystäväni. Verotuksen näkökulmasta omaisuuden realisoinnissa on muutama selkeä nyrkkisääntö, jotka voivat säästää minulle merkittäviä summia.
Kumpia myydä, eniten vai vähiten nousseita?
Vastaus riippuu tavoitteestani, mutta verotuksen kannalta katsotaan kahta eri skenaariota:
1. Hankintameno-olettama
Jos olen omistanut arvopaperit yli 10 vuotta, saan käyttää 40 % hankintameno-olettamaa. Tämä tarkoittaa, että verottaja olettaa hankintahinnaksi 40 % myyntihinnasta, vaikka olisin saanut hankittua ne lähes ilmaiseksi.
Milloin hankintameno-olettaman käyttö kannattaa? Myymällä eniten nousseita sijoituksia, joiden todellinen hankintahinta on hyvin matala (esim. nousua yli 150 %). Tällöin maksan veroa vain 60 prosentista myyntihintaa, mikä on usein edullisempaa kuin todellisen voiton verottaminen.
Jos olern omistanut arvopaperin alle 10 vuotta on hankintaolettama 20% myyntihinnasta.
Jos arvopaperin todellinen hankintahinta on tiedossa, verottaja osaa valita myyntitilanteessa verovelvollisen kannalta edullisemmalla tavalla, mikä on mielestäni hieno vastaantulo verottajalta.
2. Verotuksen lykkääminen
Yleinen perussääntö on myydä ensin ne erät, joissa on vähiten voittoa.
Jos myyn eniten nousseet ensin, maksan heti maksimaalisen summan veroja. Verohan maksetaan arvopaperin voitosta. Jos taas myyn vähiten nousseita, salkkuuni jää suurempi pääoma kasvamaan korkoa korolle.
Maksan verot eniten nousseista vasta vuosien päästä, eli valtio antaa minulle ikään kuin korotonta lainaa sijoitusomaisuuteni (verovelan) muodossa.
Tätä lähestymistapaa tukee myös se fakta, että yleensä parhaiten tuottaneiden sijoitusten "vauhti" kestää pisimpään, eli ne voivat tuottaa edelleenkin paremmin kuin heikompi sijoitus. Tämä ei ole tietenkään sääntö vaan tilastofakta.
3. Tappioiden hyödyntäminen
Jos salkussani on tappiolla olevia papereita, minun kannattaa realisoida ne samana vuonna voittojen kanssa. Tappiot vähennetään voitoista, mikä laskee suoraan maksettavan pääomatulon veron määrää.
Mitä muuta minun kannattaa huomioida 2030-luvun lähestyessä?
Kun eläkeikä häämöttää runsaan vuosikymmenen päässä, fokukseni siirtyy sijoitusten kasvattamisesta potin suojaamiseen ja kassavirtaan.
Voin alkaa siirtää varoja osakkeista korkoihin tai muihin vakaisiin omaisuuslajeihin noin 5–10 vuotta ennen eläkettä laskeakseni riskitasoa. Tällä vältetään tilanne, jossa pörssiromahdus juuri vuonna 2037 leikkaa eläkekassastani 30-40 % juuri kun tarvitsisin rahat!
Pörssiromahdus on tietysti kauhuskenaario, koska noin isoja pörssilaskuja on vain harvoin. Se on silti mahdollista, joten koen että asia kannattaa ottaa vakavasti.
Voin alkaa painottamaan laadukkaita osingonmaksajia. Heinäkuusta 2038 alkaen tililleni ropisevat osingot voivat kattaa osan elinkustannuksista, jolloin minun ei tarvitse myydä itse osakkeita heikkoon kurssivaiheeseen.
Voin myös valita kasvurahastojen tilalle tuottorahastoja, jotka maksavat tuoton suoraan pankkitilille. Näin saan tuottoja, jotka verotetaan automaattisesti ja loppuosa jää omaan käyttööni. Yleensä tuottorahastot tilittävät tuoton kerran vuodessa.
Pidän eläkkeelle jäädessäni esimerkiksi 6-12 kuukauden elinkustannuksia vastaavan summan rahana korkotileillä. Näin minun ei ole pakko myydä osakkeita laskumarkkinassa.
Suomessa pääomatulon vero nousee 30 prosentista 34 prosenttiin, kun tulot ylittävät 30 000 euroa vuodessa. Pyrin ajoittamaan myynnit niin, että pysyn alemman veroprosentin piirissä, jakamalla myyntejä useammalle vuodelle.
Muita pohteita
Osakesäätötilillä veroa maksetaan vain kun tililtä nostetaan varoja. Sen maksimi on 100 000 euroa. Sen jokainen transaktio kirjataan talteen ja vero maksetaan todellisen voiton mukaisesti. Siltä ei toisin sanoen saa hyödynnettyä edellä puhuttua hankintaolettamaa.
Yksi käytännön asia on muistaa tarkistaa semi-säännöllisesti työeläkeotteeni. Vuoteen 2038 mennessä eläkejärjestelmään ja ikärajoihin saattaa tulla vielä ikäviä muutoksia, joten on hyvä tietää, mikä on lakisääteisen eläkkeeni arvioitu taso suhteessa sijoitussalkkuuni.
Itseni tuntien, minun on vaikea aloittaa sijoituksista nauttiminen, jollen ole pohtinut asiaa etukäteen. Toisin sanoen, en ole kovin spontaani luonne. Minun pitää päättää, mihin haluan rahojani käyttää ja kun olen suunnitellut hankinnan, voin sen tehdä ilman omantunnon kolkutuksia.
Oletko sinä jo miettinyt, miten realisoit sijoituksesi kun sen aika koittaa?

Kommentit
Lähetä kommentti