Kuka Suomessa oikeastaan on rikas?

Olen pyöritellyt päässäni otsikon kysymystä jo jonkin aikaa. Istuin eilen bussissa ja katselin matkustavia ihmisiä. Mietin, kuka heistä kantaa taskussaan sellaista varallisuutta, josta useimmat vain haaveilevat. Suomessa rikkaus on näet vähän hassu juttu. Meillä ei tavata pröystäillä eikä kukaan halua oikein myöntää, että tilillä on ylimääräistä. Silti meillä on selkeitä rajoja sille, mitä pidetään vauraana elämänä.

Kuka on rikas Suomessa?

Kun puhun rahasta, monet ajattelevat heti satojen tuhansien eurojen vuosituloja. Tilastokeskus eli maamme virallinen tilastoviranomainen kertoo, että jo melko maltilliset summat nostavat ihmisen ylimpään tulokymmenykseen. Kuulun tulojeni perusteella itsekin tuohon ryhmään, mutten tunne oloani rikkaaksi. Päästäksesi palkansaajien ylimpään 10 prosenttiin Suomessa, ansion tulee olla vähintään noin 6 000 € kuukaudessa eli yli 70 000 € vuodessa. 

Mielestäni on mielenkiintoista, että vaikka puhumme "rikkaista", moni tähän joukkoon kuuluva kokee olevansa aivan tavallinen keskiluokkainen suomalainen. Jos asut pääkaupunkiseudulla ja maksat suurta asuntolainaa, tuo 6 000 euron bruttopalkka ei välttämättä tunnu miltään ökyrikkaudelta, varsinkin kun verottaja ottaa siitä reilun siivun.

Ajattelen myös, että pelkkä palkka kertoo vain osan totuudesta. Suomessa on paljon ihmisiä, joiden kuukausitulo on pieni, mutta joiden varallisuus on kiinni metsässä, osakkeissa tai kiinteistöissä. Heitä ei näissä palkkatilastoissa näy, vaikka he ovat todellisuudessa maan vakavaraisinta kärkijoukkoa.

Yksi tärkeä mittari on myös nettotulot eli se summa, joka jää käteen verojen jälkeen. Suomessa verotus on kovaa, joten suuret tulot eivät aina tarkoita leveää elintasoa. Tunnen ihmisiä, jotka ansaitsevat hyvin mutta kuluttavat kaiken. He kuuluvat kaikki-minulle-heti filosofian kannattajiin. Sitten tunnen niitä, jotka tienaavat keskiarvon verran mutta sijoittavat sitkeästi. Jälkimmäiset ovat mielestäni matkalla todelliseen rikkauteen, koska he rakentavat itselleen taloudellista vapautta.

Mielestäni rikkaus on silti jotain muuta kuin pelkkä palkkakuitti. Se on sitä, että sinulla on varaa valita, miten käytät aikasi. 

Suomalaisten varallisuus on kiinni asunnoissa

 

Ajattelen, että  suomalainen rikkaus piilee usein seinissä. Jos omistat velattoman asunnon Helsingin keskustasta, olet paperilla miljonääri tai ainakin lähellä sitä. Mutta jos joudut silti miettimään ruokakaupassa hintalappuja, oletko silloin todella rikas? Ajattelen, että rikkaus vaatii myös sellaista passiivista rahavirtaa, joka ei lopu, vaikka jäisit huomenna kotiin nukkumaan.

Olen huomannut, että meillä katsotaan usein kieroon niitä, jotka näyttävät menestyksensä. "Kell' onni on, se onnen kätkeköön" tuntuu olevan monen suomalaisen ohjenuora edelleen. Siksi rikkaat sulautuvat joukkoon. He ajavat ehkä hieman uudemmalla autolla tai heidän takkinsa on valmistettu laadukkaammasta villasta, mutta useimmat eivät tee siitä numeroa.

 

Millaisia yhteiskuntaluokkia suomesta löytyy

Pysähdyin miettimään tätä luokka-asiaa, koska Suomessa tykkäämme ajatella, että olemme kaikki samaa massaa. Tasa-arvoa on meillä pidetty hyvin tärkeänä arvona. Todellisuus on kuitenkin toinen. Mielestäni meillä on selkeä jako, joka ei perustu pelkästään rahaan vaan myös koulutukseen ja työn luonteeseen. On perinteinen työväenluokka, joka tekee fyysistä työtä ja elää usein palkkapäivästä toiseen. Sitten on valtava keskiluokka, joka on Suomen selkäranka. Tähän porukkaan kuuluu opettajia, sairaanhoitajia ja toimistotyöläisiä, jotka omistavat asuntonsa ja haaveilevat ehkä kerran vuodessa tehtävästä etelänmatkasta.

Kokemukseni perusteella luokkarajat näkyvät ehkä selkeimmin siinä, millaisia riskejä ihminen voi ottaa. Yläluokkaan tai todella varakkaisiin lasken ne, joilla on suvussa kulkenutta pääomaa tai jotka ovat onnistuneet luomaan merkittävää yritystoimintaa. Heillä on pääsy verkostoihin, joista tavallinen pulliainen ei edes tiedä. 

Sitten on vielä se uusi luokka, jota kutsuisin asiantuntijaluokaksi. Heillä on korkea koulutus ja hyvät tulot, mutta he ovat silti riippuvaisia työnantajastaan. Ajattelen, että Suomessa luokkahypyt ovat mahdollisia, mutta ne vaativat joko kovaa opiskelua tai pahuksen hyvää tuuria sijoitusmarkkinoilla.

Lopulta kyse on ehkä turvallisuuden tunteesta. Kun ei tarvitse pelätä auton hajoamista tai sähkölaskun suuruutta, olet jo aika pitkällä. Suomessa rikas on se, jolla on varaa olla murehtimatta huomisesta.

Varallisuuteni kehitys Q1 2026 aikana

Alkuvuosi on ollut melkoista markkinamyllerrystä. Katsotaan tässä artikkelissa, miten vuoden ensimmäiset kolme kuukautta ovat menneet omien sijoitusteni osalta.

Kirjasin vuoden ensimmäinen päivä varallisuuteni tilanteen ja nyt olen tehnyt vastaavan yhteenvedon, joten voidaan arvioida, miten alkuvuosi sujui kannaltani.

Sijoitusvarallisuus

Sijoitusvarallisuuteni on kehittynyt kohtuullisesti. 

Sijoitusvarallisuus 30.3.2026

Suurin kasvu on tapahtunut osakeomistuksissa. Olen ostanut lähinnä osakkeita osakesäästötililleni ja niiden summa on siten kasvanut yhteensä 35,1%, 4 097 eurolla. Koska olen tarttunut "putoaviin puukkoihin", niiden arvosta on sulanut -19,51% vuoden alusta. Lista näistä artikkelin lopussa.

Samaan aikaan kuukausisäästöni rahastoihin ja ETF rahasto-osuuksiin on kasvanut vain 5,19%, rahassa 2 029,00 euroa. Toisin sanoen, ilman lisäostoja, kasvua ei olisi tapahtunut lainkaan. 

Nordnet salkkujen tilanne

 

Koko Nordnetissa oleva sijoitusvarallisuus on laskenut vuoden alusta -7,33 %.  

Poikkeuksena edelliseen, työpaikkani henkilöstöohjelma on kehittynyt hyvin. Olen sekä jatkanut uusien osakkeiden ostoja, että vanhojen arvo on kasvanut. Tulipa vuoden 2022 ohjelmasta lisäosakkeitakin juuri mukava määrä. Tämä osakeohjelma onkin kasvanut 22,15%, ja sen rahavaikutus on 4 980,42 euroa.

Suurimmat vastoinkäymiset ovat koettu kryptovaluutoissa, joiden arvo on laskenut 22,28 %, rahassa 6 363,59 euroa on kadonnut niiden arvosta.

Myös puskurirahastoni on hieman pienentynyt, kun käytin sitä ostamalla Microsoftin osakkeita alkuvuonna.

Kokonaismuutos sijoitusvarallisuudessa on lopulta positiivinen, kasvua 3,89% eli 4 339,82 euroa. 

Kokonaisvaralllisuus

Kokonaisvarallisuudessa ei ole ihmeempiä muutoksia. Olen lyhentänyt asuntolainaa sen ohjelman mukaisesti ja asunnon hinnan arvioin samaksi kuin ennenkin.

Kokonaisvarallisuus 30.3.2026

 

Nettovarallisuuteni kasvoi reilun prosentin ja on asunnon kanssa 425 190,23 euroa. 

Yksi naapurini myy parasta aikaa omaa asuntoaan huomattavasti korkemmalla hinnalla, joten kun se on saatu myytyä, saan siitä hintapisteen, minkä arvoinen meidänkin koti todennäköisesti on. Heidän asunto on hyvin perusvarustuksella, joten siksi se on mielestäni hyvä referenssi meille.

Triviaa

Salkkuni voittajat (Year to date-%)

• Bank of Åland B (+13,53%)
• Global X Uranium ETF Acc (+10,6%)
• Realty Income REIT (+7,59%)
• Nordnet USA Indeksi (+3,85%)
• Nordnet Kehittyvät Markkinat Indeksi (+3,13%)

Salkkuni häviäjät

• Kryptovaluutat (-28,28%)
• Novo Nordisk (-29,24%)
• Microsoft (-26,23%)
• Nordea Bank Abp (-9,92%) 
• Huhtamäki (-5,85%)

Koko sijoitussalkkuni sisältö ilman työpaikan osakeohjelmaa löytyy Nordnetin Sharevillessä tunnuksella varallisuustarina.

Aion jatkaa kuukausisäästämistä indeksirahastoihin ja valittuihin ETF rahasto-osuuksiin. Osakkeita saatan hankkia selektiivisesti, jos koen että jokin arvo-yhtiö on alennusmyynnissä.

Koska tavoitteeni on yli vuosikymmenen päässä, ei tappioita (tai voittoja) realisoiudu ennenkuin instrumentit myydään.

Miten oma sijoitussalkkusi, onko alkuvuotesi mennyt paremmin kuin minulla?

Suomi on maailman onnellisin maa

Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi yhdeksän kertaa peräkkäin. Meitä suomalaisia tämä usein huvittaa tai vähintäänkin hämmentää. Kun katsomme ulos keväiseen räntäsateeseen, onni ei ehkä ole ensimmäinen sana, joka tulee mieleen.

Suomi - maailman onnellisin maa

 

Mutta onnellisuusmittauksissa ei olekaan kyse jatkuvasta hymystä tai euforiasta. Onnellisuusmittauksessa, kuten World Happiness Reportissa, mitataan ensisijaisesti subjektiivista hyvinvointia eli sitä, miten ihminen itse kokee oman elämänlaatunsa ja tyytyväisyytensä. Se ei ole suora mittari ilon tunteille, vaan pikemminkin arvio elämän tasapainosta ja laadusta.

Kyse on lopulta tyytyväisyydestä, turvasta ja luottamuksesta Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa kohtaan. Ja tässä kohtaa kuvaan liittyy myös säästäminen ja sijoittaminen. 

 

Turvaverkon tuoma mielenrauha

Ajattelen, että Suomalaisen onnen ytimessä on luottamus. Luotamme siihen, että jos putoamme, yhteiskunta ottaa kopin. Koulutus on ilmaista ja terveydenhuolto toimii. Tämä perusturva luo henkistä vakautta, jota monessa muussa maassa ei ole.

Kun perusasiat ovat kunnossa, säästämisestä tulee erilaista. Meidän ei tarvitse säästää pelkästään selviytyäksemme katastrofeista. Voimme säästää ja sijoittaa rakentaaksemme jotain suurempaa: taloudellista vapautta.

Vaikka monissa Euroopan maissa on vahva sosiaaliturva, Suomen järjestelmässä on piirteitä, jotka ovat kansainvälisesti harvinaisia tai jopa ainutlaatuisia. Nämä rakenteet poistavat monia elämän suuria taloudellisia riskejä, joita esimerkiksi muualla Euroopassa joutuu hallitsemaan vakuutuksilla tai säästöillä.

Mieleeni tulee neljä keskeistä eroa:

1. Maksuton ja universaali neuvola

Suomalainen neuvola on maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen. Monissa Euroopan maissa raskauden seuranta ja pikkulapsivaiheen terveydenhuolto hoituvat joko kalliilla yksityislääkäreillä tai yleislääkärikäynneillä, jotka eivät ole yhtä kokonaisvaltaisia.

Neuvola takaa jokaiselle lapselle saman lähtötason varallisuudesta riippumatta. Se on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, joka säästää perheiltä potentiaalisesti tuhansia euroja.

2. Opintotuki ja asumislisä

Muualla Euroopassa opiskelu perustuu usein joko vanhempien varallisuuteen tai suuriin opintolainoihin. Suomessa valtio maksaa opiskelijalle siitä, että hän opiskelee.

Ilmainen tai tuettu opiskelu mahdollistaa sosiaalisen nousun. Nuoren ei tarvitse ottaa valtavaa taloudellista riskiä kouluttautuakseen, mikä on harvinaista jopa monissa muissa EU-maissa, joissa lukukausimaksut tai elinkustannukset ovat täysin opiskelijan omalla vastuulla.

3. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus

Suomessa jokaisella lapsella on oikeus päivähoitopaikkaan riippumatta siitä, ovatko vanhemmat töissä, opiskelevatko he vai ovatko he kotona. Monessa Keski- ja Etelä-Euroopan maassa päivähoitopaikkoja on vähän, ne ovat kalliita tai ne on tarkoitettu vain työssäkäyville.

Tämä helpottaa erityisesti naisten osallistumista työmarkkinoille ja takaa perheille joustavuuden muuttuvissa elämäntilanteissa.

4. Äitiyspakkaus 

Vaikka pakkaus itsessään on käytännönläheinen tavaralahja, se symboloi valtion sitoutumista lapseen jo ennen syntymää. Se myös on konkreettinen kädenojennus uusille vanhemmille ja toivottaa pienokaisen tervetulleeksi yhteiskuntaamme. 

Vastaavia järjestelmiä on kokeiltu muualla, mutta Suomessa se on ollut osa järjestelmää jo vuodesta 1938.

Äitiyspakkauksen vaikutus on, se että se pienentää ensisynnyttäjän kuluja merkittävästi ja on samalla tasa-arvoteko.

 

Miten tämä liittyy sijoittamiseen?

Nämä turvaverkot tarkoittavat, että suomalaisella on pienempi tarve vakuuttaa elämäänsä. Kun valtiollinen turva hoitaa terveyden, koulutuksen ja lastenhoidon, yksilölle jää enemmän liikkumavaraa ottaa sijoitusmarkkinoilla riskiä.

Muualla Euroopassa säästöt saattavat kulua lapsen yliopistomaksuihin tai kalliisiin sairauskuluihin. Suomessa voit sijoittaa saman summan osakemarkkinoille kasvamaan korkoa korolle.

Monissa maissa sijoittaminen tuntuu uhkapeliltä, koska pelissä on koko elämän perusta. Suomessa tilanne on toinen. Koska meillä on vahva sosiaalinen turvaverkko, sijoitussalkun heilahtelu ei tarkoita kodittomuutta.

Tämä on mielestäni valtava kilpailuetu meille suomalaisille. Se antaa meille mahdollisuuden sijoittaa pitkäjänteisesti osakemarkkinoille, koska monissa asioissa tietää saavansa tukea, kun kriisi koittaa, oli se sitten taloudellinen tai terveydellinen.

Suomalainen yhteiskunta antaa mahdollisuuden sietää markkinoiden väliaikaista epävarmuutta. Monet palvelut on taattu jokaiselle ja työpaikat ovat hyvin turvattuja lakien ja asetusten perusteella.

Useimmat meistä voivat tavoitella korkoa korolle -ilmiötä ilman jatkuvaa selviytymisstressiä.

Kolikon vastapuolena on Suomen korkea verotus, joka syö sijoitusten tuottoja, kun niitä realisoidaan. 

 

Onni on valinnanvaraa

Onnellisuus on usein sitä, että voi sanoa "ei" asioille, joita ei halua tehdä. Se on vapautta lähteä huonosta työpaikasta tai mahdollisuutta pitää sapattivapaa. Säästäminen on työkalu, jolla ostat tätä vapautta itsellesi.

 

 

Suomalaisen sananlaskun mukaan "Saa tyhjän tekemättä, kovan onnen ottamatta",

 joka

tarkoittaa, että laiskottelemalla tai tekemättä mitään ei saavuta mitään arvokasta, ja toisaalta turhien riskien välttäminen säästää suuremmilta vaikeuksilta. Se korostaa työn merkitystä ja varovaisuutta.

Mielestäni varallisuuden kerryttäminen ei ole itsetarkoitus. Se on keino varmistaa, että elämäsi on omissa käsissäsi. Kun talous on tasapainossa, onni ei ole kiinni seuraavasta palkkapäivästä. Se on seesteistä mielenrauhaa, joka sattuu olemaan juuri sitä supi-suomalaista onnea.

Miten sinun sijoitussuunnitelmasi tukee omaa mielenrauhaasi?

Luottokortti-muutos

Pankkini Nordea ilmoitti minulle tammikuun asiakastiedotteella, että on muuttamassa Gold-luottokorttini ehtoja yksipuolisesti muuttamalla sen maksulliseksi toukokuun alusta alkaen. 

Nordea muutti luottokorttini ehtoja

 

Olen ollut tähän asti Nordean premium-asiakas ja nyt statukseni laskee alemmalle etuasiakkuus-tasolle, vaikka asuntolainaa on yli 100 000 euroa. Aikaisemmin premium-asiakkuuteen riitti, jos on sijoituksia tai velkaa yli 60 000 euroa. En ole saanut selitystä, miksi tasoni laskee.

Joka tapauksessa, minun pitäisi jatkossa maksaa Gold-kortistani 0,99 euroa kuukaudessa. Sillä saisin peruskorttia isomman luottolimitin (10 000 euroon asti) ja joitain muita etuja kuin cashback-ominaisuuden ja ulkomaan matkavakuutuksen.

Tutkin luottokorttini käyttöä ja huomasin, että en ole käyttänyt luottoa kuin harvoin verkkokauppaostoksiin. Tämä siksi, että Mastercard tarjoaa ylimäräisen vakuutuksen kodinkoneille ja jos laitteeseen liittyen tulisi ongelmia, ne voi reklamoida Mastercardille ja Mastercard sitten riitelee asiasta puolestani laitteen myyneen liikkeen kanssa.

Jos Gold-kortin luottoa käyttää, on sen tilinhoitomaksu 4,50 euroa kuukaudessa ja marginaali olisi ollut 9,5 % (uusille korteille peräti 13,9 %!).

Ulkomailla matkustelua en vapaa-aikana harrasta ja cashback ei ole siitä aiheutuvan vaivan arvoista. Helposti jää jotain kuluja huomioimatta ja kun maksat ostokset jälkikäteen, voit joutua tahtomattasi kortin kohtuuttomalle kulutusluotolle.

Kirjoitinkin Nordean asiakaspalveluun yhteydenoton ja pyysin että korttini lasketaan ilmaiselle Nordean perus Nordea credit -tasolle.

Nordean asiakaspalvelija soitti minulle seuraavana lauantaina(!) ja kertoi, että eivät voi suoraan muuttaa nykyistä korttiani alemmaksi vaan se pitää irtisanoa ja tilata uusi kortti. Sanoin että toimitaan näin. Uuden kortin saaminen menee siten, että minun pitää tilata uusi debit-pankkikortti ja sen lisäksi Nordea credit-kortti erikseen, jonka hakemus käsitellään ja se vie kaikkineen 2-4 viikkoa.

Käskin irtisanoa kortin (joka on ollut minulla liki 20 vuotta) ja että teen uuden hakemuksen.

Kävin anomassa uuden Nordean debit-kortin, johon liitin K-plussakorttini. Näin K-plussan saa kassalla ilman K-plussakortin käyttöä maksupäätteessä. 

Uusi perus pankkikortti

 

Kortti saapui minulle seuraavan viikon perjantaina, eli viikon sisällä sen hakemisesta. Suurin haitta on, että minun piti opetella kortin uusi PIN-koodi.  Lisäksi kortti piti lisätä eri sovelluksiin maksuvaihtoehdoksi, koska irtisanottu Gold-kortti ei enää toimi.

Hain erikseen Nordea Credit korttia ja anoin siihen 1 500 euron limittiä. Se riittää useimpiin käyttötarkoituksiini aivan hyvin. Vanhassa kortissa limitti oli 8 500 euroa. Minulla on myös S-pankin luottokortti ja siinä on 10 000 euron limiitti. S-pankin kortit ovat kuluttomia. Positiivinen päätös tuli seuraavan viikon aikana ja sain myös uuden credit-kortin postilaatikkoomme sitä seuraavalla viikolla.

Uusi pankkikortti perustuu Visa-maksuvälittäjän palveluun ja luottokortti käyttää Mastercardin palvelua. Tämä hieman yllätti, koska mielestäni kaikki aikaisemmat Nordean korttini ovat käyttäneet Mastercardin palvelua.

Nyt luottokortti on työhuoneessani ja kannan vain debit-korttia mukanani. En usko, että uutta luottokorttia tulee montaa kertaa vuodessa käytettyä. Sen PIN-koodia en ole vielä verkkopankista tarkistanut.

Ymmärrän, että pankkien kilpailu on kovaa, mutta jos minua halutaan lisärokottaa kortista, jota hädin tuskin käytän, se ei tunnu itsestäni järkevälle. Nyt Nordea varmisti, että jos haluan käyttää korttiluottoa, teen sen jatkossa kilpailevassa S-pankissa.

Nordean osakkeenomistajana olen iloinen, että Nordea on löytänyt uusia kuukausituloja, mutta minä aiheutin heille asiakkaana vain lisäkuluja, koska muutos johti vanhan kortin sulkemiseen ja kahden uuden kortin lisäämiseen heidän järjestelmään.

olen nykyisen asiointini mukaan Etuasiakas

 

Yeisesti jos asiakkaan asiakkuusohjelmaan tehdään muutoksia, ne pitäisi perustella. Varsinkin, jos sen seurauksena asiakkaan saama palvelu huononee. Tässä tapauksessa minun asiakkuuteni taso laskettiin,  ilman selitystä ja aikaisemmin minulle ilmainen palvelu (Gold-kortti) muuttui maksulliseksi. Ainoa perustelu oli, että olemme parantamassa ja yhdenmukaistamassa asiakaspalvelujamme. Ei näin.

Jos asiakkuustasot muuttuvat, kannattaisi luoda uusi, korkeampi asiakkuustaso ja siirtää "parhaat" asiakkaat siihen, jolloin nykyinen asiakas ei koe, että hänet laskettiin heikompaan luokkaan. 

Vinkkinä muille Nordean asiakkaille, joilla ei ole maksullisesta Gold-kortista iloa, että muutoksen "tavistason" kortiksi ehtii vielä tehdä huhtikuun aikana, ennen palvelun muutosta maksulliseksi vapunpäivästä alkaen.

Helmikuun 2026 rahat

Tarkastelen tässä artikkelissa, miten rahaa kului helmikuussa 2026, palkkakaudella 15.2.-14.3.2026.

Helmikuussa poikkeavia tapahtumia oli useita. Sain ylimääräisen bonuksen tekemästäni työstä kriittisessä projektissa vuonna 2025. Koska tein ylitöitä ja autoin saamaan kyseisen projektin maaliin, sain ylimääräisen palkan verran bonusta! Tämä on yrityksessämme harvinaista, joten olen tyytyväinen. Verojen jälkeen bonuksesta jäi minulle 5 054,72 euroa. Kulupuolella oli lapsen terveysvakuutus, joka menee neljä kertaa vuodessa. Tein helmikuussa myös uuden osake-oston.

Helmikuun yhteenveto 

 Yhteenveto

• Tulot 10 053,37 euroa 
• Menot 1 180,79  euroa
• Laskut 630,99 euroa
• Asuntolaina 1 241,44 euroa (lyhennys 996,26, korko 242,48 ja kulut 2,50 euroa)
• Säästöön 6 975,00 euroa

Säästöaste oli 69,4 %. Tässä kuussa oli mahdollisuus säästää ja tehdä sijoituksia, ylimääräisen bonuksen vuoksi. Lisäksi kulutus oli normaalia pienempää, jo siitä syystä, että helmikuu on muita kuukausia lyhyempi. 

Huomasin, että asuntolainan lyhennysosuus lähenee tasaisesti 1 000 euron kk määrää ja samaa tahtia koron osuus pienenee. Hieno muutos mielestäni!

Tarkempi erittely

Helmikuussa tulot koostuivat palkasta (4 546,26 euroa), projektibonuksesta (5 054,72 euroa) S-bonuksesta (21,46 euroa), ja joustotalletus-tilin korosta 14,42 euroa. 

Joulukuun lopussa autoni keulaan tuli vaurio, kun autopesun jonossa edessäni oleva auto peruutti auton keulaan. Auto on odottanut varaosia ja nyt se kävi korjattavana. Vakuutusyhtiö korvasi vajaan päivän seisontakorvauksena 8,62 euroa.

Sähkölasku oli poikkeuksellisen korkea, koska siihen kuuluivat tammikuun kovat pakkasjaksot, 89,39 euroa. Kesällä sähkölasku on tyypillisesti 30 euron tasolla. 

Normaalista poikkeavia hankintoja oli hupparin ostaminen. Se maksoi 50,19 euroa, alennusmyynnissä toki.

Apteekissa ei tullut käytyä lainkaan, parturissa kävin kerran, joka maksoi 30 euroa.

Auto tuli tankattua kerran, mikä maksoi 60,01 euroa. 

Ravintolassa emme käyneet.  Disney+ suoratoistoon kului 6,99 euroa. BookBeat kuukausitilaus kustansi 2,74 euroa. Sain  alennuksen perustilauksen hinnasta, kun irtisanoin voimassa olevan tilauksen ja laitoin syyksi "kallis hinta". Bookbeat tarjosi sähköpostitse 2 kuukauden ajaksi 75 % alennusta ja lyhyen pohdinnan jälkeen tartuin tarjoukseen. En juurikaan muuten kuuntele äänikirjoja, mutta minulla oli maaliskuun alussa työmatka, jossa on mukava että on tekemistä kun joutuu odottelemaan jatkolentoa lentokentillä.

Ruokakauppaan meni normaaliin nähden vähän, 569,78 euroa. 

Työpaikan ruokalassa söin lounasta 5 kertaa ja se kustansi 34,90 euroa.

Tässä kuussa hankin 20 kerran HSL-matkalipun, joka maksoi 56,10 euroa.

Päiväkotilasku viskarille oli 187 euroa.

Sijoitukset

Vakio kuukausiostot menivät Nordnet Kehittyvät Markkinat Indeksi -rahastoon (50,0 euroa) ja Xtrackers S&P 500 indeksiin meni 387,99 euroa, yhteensä 437,99 euroa. Kuluja Nordnet otti 2,50 euroa. 

Osakehankintoja tein yhden

Sain RHSBC MSCI World -omistuksistani osinkoja 13,86 euroa. Microsoft maksoi osinkoa 12,61 euroa ja siitä otettiin veroa 1,89 euroa. Procter & Gamble maksoi osinkoa 23,23 ja siitä nipistettiin verottajalle 3,48 euroa. Yhteensä osinkotuotto oli 57,87 euroa, joka on keskiarvokuukautta isompi.

Ostin 13.3.2026 Visan osaketta 9 kappaletta hintaan 307,45 USD, palkkiota perittiin 15 euroa. Yhteensä kuluja meni 1 901,00 euroa. Visaa päädyin hankkimaan, koska se on erittäin vakaa yhtiö, joka maksaa kohtuullista, kasvavaa osinkoa (0,87 %). Lisäksi osakkeen hinta on ollut vuoden ajan alamäessä ja analyytikot arvioivat sille jopa 20 % arvonnousua.

Myyntejä en helmikuussa tehnyt.