Miksi Tanskan ja Yhdysvaltojen sopimus Grönlannista merkitsee paljon

Olemme saaneet lukea presidentti Trumpin kehuskelemasta sopimuksesta, joka koskee Yhdysvaltojen oikeutta toimia ja jopa vastata Grönlannin puolustuksesta. Grönlanti kuuluu Tanskalle, mutta on itsehallintoalue samaan tapaan kuin Ahvenanmaa on Suomen osa. 

Sopimuksen on kerrottu antavan Yhdysvalloille laajat valtuudet sotilaalliseen läsnäoloon Grönlannissa, mutta sen kaikista yksityiskohdista ei ole kerrottu julkisuuteen.

Amerikkalainen tukikohta Grönlannissa

Mielestäni kansainväliset sopimukset vaikuttavat joskus kaukaisilta, mutta ne heijastuvat yllättävän nopeasti meikäläiseen talouteen ja turvallisuuteen. Ajattelen, että Tanskan ja Yhdistyvaltojen suhteet Grönlannin alueella koskettavat meitä kaikkia suoria reittejä pitkin.

Kokemukseni perusteella sijoittajan on tärkeää ymmärtää geopoliittisia virtoja, koska ne ohjaavat suoraan raaka-aineiden hintoja ja Suomelle tärkeän puolustusteollisuuden kehitystä.

Sopimus on allekirjoitettua YK:n yleiskokouksen yhteydessä eilen 23 syyskuuta 2026, ja se vaatii vielä hyväksynnän sekä Tanskan että Grönlannin parlamenteissa ennen lopullista voimaantuloaan.

 

Trumpin käyttämä neuvottelutaktiikka

En voi olla ajattelematta, että Donald Trump neuvotteee diilejään kuin mafia rakennusoikeuksista New Yourkissa. Yhtäläisyydet eivät viittaa suoraan rikollisuuteen, vaan tiettyyn valtapeliin, psykologiaan ja kyseenalaiseen neuvottelukulttuuriin.

Trumpin neuvottelutaktiikka

 

Mafialle tyypillinen ehdoton uskollisuus johtajalle näkyy myös Trumpin toiminnassa. Hän vaatii lähipiiriltään täyttä lojaaliutta, ja arvostelu tai eri mieltä oleminen tulkitaan suoraan petokseksi. Suhteet perustuvat usein henkilökohtaiseen uskollisuuteen institutionaalisen luottamuksen sijaan.

Kun Trumpia painostetaan, hänen reaktionsa on usein vastahyökkäys, maineen mustaaminen ja vastapuolen motiivien kyseenalaistaminen. Taktikka muistuttaa mafian periaatetta, jossa vastustajalle tai ilmiantajalle tehdään heti kättelyssä selväksi, että vastarinnasta koituu kallis hinta.

Trumpin poliittinen ja taloudellinen retoriikka toimii ajatuksella vastapalveluksista ja suojelusta, jossa kaikki on kauppaa. Olet joko mukana ja hyödyt tai ulkopuolinen, jota voidaan kohdella vihamielisesti. Neuvottelut nähdään pelkkänä nollasummapelinä, jossa joku voittaa ja joku häviää.

Siinä missä perinteinen diplomatia ja liike-elämä nojaavat sääntöihin, sopimuksiin ja instituutioihin, Trump suosii kahdenkeskisiä neuvotteluja, henkilökohtaisia suhteita ja epävirallisia tai jopa epäselviä lupauksia.

 

Grönlanti-sopimus käytännössä

Moni kysyy itseltään, miksi arktinen alue herättää näin paljon suuren maailman kiinnostusta. Kyse on strategisesta sijainnista ja valtavista luonnonvaroista, joita ei voi sivuuttaa globaalissa kilpailussa. Maaperä kätkee sisäänsä harvinaisia maametalleja, joita tarvitaan modernissa asevalmistuksessa ja huipputeollisessa tuotannossa.

Tanskan, Yhdysvaltojen ja Grönlannin syyskuussa 2026 saavuttama puolustus- ja turvallisuussopimus tuo merkittäviä muutoksia Grönlannin asemaan, vaikka se ei muutakaan saaren virallista valtiosuvereniteettia. 

Tärkein neuvottelutulos on se, että Yhdysvallat ei pyri saamaan Grönlantia itselleen. 

Yhdysvallat saa oikeuden laajentaa pysyvää sotilaallista läsnäoloaan ja puolustusinfrastruktuuriaan Grönlannissa. Vaikka Yhdysvalloissa sopimusta on kuvattu laajana kontrollina, Tanska ja Grönlanti ovat korostaneet sen keskittyvän nimenomaan arktisen alueen turvallisuuteen.

Sopimus estää pysyvästi Venäjää, Kiinaa tai muita ei-NATO-maita perustamasta sotilastukikohtia, joukkoja tai tekemään turvallisuuden kannalta herkkiä investointeja Grönlantiin ilman erillistä lupaa.

Grönlannin itsehallintoon ei tule muutoksia. Tanska ja Grönlanti ovat painottaneet, että sopimus ei siirrä alueen omistajuutta Yhdysvalloille, vaan Tanskan kuningaskunnan suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus säilyvät ennallaan. Myös grönlantilaisten oikeus itsemääräämisoikeuteen ja mahdolliseen tulevaan itsenäistymiseen tunnustetaan edelleen.

Sopimus vahvistaa myös Yhdysvaltojen ja Naton suhdetta monella tavalla.

Onko sopimus uhka vai mahdollisuus

Monet talousblogit jättävät huomioimatta sen tosiasian, että poliittiset kriisit ja sopimukset aiheuttavat välittömiä markkinareaktioita. Kun arktiset jännitteet kasvavat, osakkeiden hinnat voivat heilahtaa nopeasti ilman näkyvää syytä. 

Suosittelen, että tarkastelet omia sijoituskohteitasi kriittisesti ja mietit, miten riippuvaisia ne ovat tuotantoketjujen häiriöistä. Vältä tilannetta, jossa reagoit liian myöhään uutisiin, sillä ammattimaiset sijoittajat hinnoittelevat riskit sekunneissa.

Huomioi aina veroseuraamukset, jos päätät myydä tai uudelleenkohdentaa omistuksiasi geopoliittisten muutosten vuoksi. Suomessa luovutusvoittoverotus syö tuottoja armottomasti, jos teet hätiköityjä peliliikkeitä arvo-osuustilillä. Verokarhu vie oman osuutensa heti, joten pitkäjänteinen ja rauhallinen suunnitelma voittaa aina toiveikkaan poukkoilun.

 

Loppukaneetti

Maailmanpolitiikka muokkaa sijoitusympäristöä jatkuvasti uusiksi, eikä mikään markkina toimi tyhjiössä. 

Meidän työssäkäyvien suomalaisen kannattaa pitää pää kylmänä, seurata globaaleja sopimuksia rauhassa ja keskittyä omiin pitkän aikavälin tavoitteisiimme ilman turhaa hätäilyä.

Herättikö aihe ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan juttua kommenteissa.

Osta vaurioituneita osakkeita, vältä ostamasta vaurioituneita yhtiöitä

Jokainen pörssissä pidempään mukana ollut sijoittaja törmää ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa tutun pörssiyhtiön kurssi syöksyy. Ruudulla vilkkuva punainen hinta ja jopa kymmenien prosenttien alennus houkuttelevat ostoksille. Tässä kohtaa moni meistä tekee kuitenkin kalliin virheen.

Vaurioitunut osake

 

Aika korjaa tilapäisesti vaurioituneen osakkeen, mutta huonosti hoidettu yhtiö vie rahasi. Kokemukseni perusteella ero näiden kahden välillä on raja satumaisen rikastumisen ja pitkäaikaisen pääoman menetyksen välillä.

Mielestäni tärkeintä pitkän aikavälin arvosijoittamisessa on oppia tuntemaan tämä ero. Suomen pörssi tarjoaa jatkuvasti tilaisuuksia, kunhan osaa katsoa hinnan taakse.

Vaurioituneen osakkeen ja vaurioituneen yhtiön ero

Vaurioitunut osake tarkoittaa laadukkaan ja tuloksentekokykyisen yhtiön osaketta, jonka hinta on pudonnut tilapäisen markkinahäiriön tai lyhytaikaisen ongelman vuoksi. Yhtiön liiketoiminnan perusta, tase ja suhteellinen kilpailuetu ovat edelleen kunnossa.

Vaurioitunut yhtiö taas kärsii pysyvistä rakenteellisista ongelmista. Sen liiketoimintamalli vanhenee, velkataakka käy ylivoimaiseksi tai tuotteiden kysyntä sulaa kilpailijoiden jalkoihin. Osakkeen halpa hinta on silloin ansa, jota pitkän aikavälin arvosijoittajan tulee välttää.

Pörssi ylireagoi jatkuvasti

Mielestäni parhaat ostopaikat syntyvät silloin, kun markkinoilla vallitsee paniikki ilman painavaa syytä. Olen huomannut vuosien varrella, että pörssi tekee kärpäsestä härkäsen nopeammin kuin pian.

Hinnat heilahtelevat huomattavasti enemmän kuin yhtiöiden todellinen arvo. Kun hyvä suomalainen laatuyhtiö antaa pienen tulosvaroituksen, sijoittajat myyvät osakkeitaan paniikissa. Silloin järkevä arvosijoittaja käärii hihansa ja alkaa tutkia numeroita.

Tilapäinen vastoinkäyminen vai pysyvä tuho

Ajattelen, että osakkeen analysointi alkaa aina syyn selvittämisestä. Pitää kysyä itseltään, korjaantuuko tämä ongelma parissa vuodessa vai onko kyseessä yhtiön hidas kuolema.

Tilapäisiä ongelmia ovat esimerkiksi syklisen teollisuusyhtiön kuten Metsä Boardin kohtama matalasuhdanne tai väliaikainen raaka-aineiden hinnannousu. 

Syklit kuuluvat maailmanmenoon, ja ne korjaantuvat ajan kanssa. Markkina rankaisee tällaisia yhtiöitä usein kohtuuttomasti, vaikka niiden tehdasverkosto ja osaaminen pysyvät maailmanluokassa.

Pysyviä vaurioita ovat asiakkaiden pako ja tuotteen vanheneminen. Muistan itse aikoinaan seuraneeni Anvian ja myöhemmin tiettyjen retail-alan toimijoiden kamppailua muuttuvassa maailmassa (Stockmann).

Jos laiva vuotaa pohjasta, ei auta vaikka kuinka ammentaisi vettä pois. Ei ole mieltä ostaa halvalla yhtiötä, jonka tuloskyky on pysyvästi menetetty.

 

Tarkista yhtiön kunto

Sijoitustoiminnassa ei kannata ostaa sikaa säkissä. Kokemukseni perusteella nämä kolme vaihetta paljastavat, onko kyseessä tilaisuus vai konkurssipesä.

1. Katso taseen velat ja maksuvalmius

Tutkin aina ensimmäiseksi yhtiön velkamäärää. Jos yhtiöllä on liikaa velkaa, pienikin tulosnotkahdus voi ajaa sen ahdinkoon ja pakottaa kalliisiin osakeanteihin, jotka laimentavat nykyisten omistajien osuutta.

Sijoittajan on syy katsoa nettovelan suhdetta käyttökatteeseen. Vahva tase antaa yhtiölle aikaa korjata virheensä suhdanteen pohjalla. Tase toimii puskurina silloin, kun maailmalla myrskyää.

2. Tarkista kassavirta, älä pelkkää kirjanpidollista tulosta

Mielestäni liiketoiminnan operatiivinen kassavirta kertoo totuuden paremmin kuin pelkkä tuloslaskelma. Kassan pitää täyttyä varsinaisesta liiketoiminnasta, ei omaisuuden myynneistä tai kirjanpidollisista arvostusmuutoksista.

Paperilla yhtiö voi näyttää tekevän tulosta, mutta jos rahoja ei saada asiakkailta tilille, kyseessä on hälytysmerkki.

Jos vaurioitunut yhtiö pystyy edelleen tekemään vahvaa vapaata kassavirtaa, sen osake on usein erinomainen ostokohde.

3. Arvioi johdon toiminta ja sisäpiirin ostot

Seuraan tarkasti, mitä yhtiön johto tekee. Johdon teot puhuvat aina äänekkäämmin kuin kauniit puheet osavuosikatsauksessa tai pörssitiedotteissa.

Ostavatko toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet yhtiön osakkeita myyntiaallon aikana omalla rahalla. Jos sisäpiiri tankkaa osaketta kun kurssi on maassa, se on yksi vahvimmista signaaleista mitä arvosijoittaja voi saada.

Veroseuraamukset ja kalliit sudenkuopat, joihin moni lankeaa

Osakkeiden ostaminen tappiokierteessä sisältää aina riskejä. Erityisesti veroasiat ja pörssilistalta poistumiset voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä, joista ei usein puhuta julkisuudessa tarpeeksi.

Itse poltin näppini ostamalla Dovren osaketta, kun heillä tuli riitaa tuulivoimalaprojektin toimituksesta ja osake sukelsi. Nythän yritys on konkurssissa ja jopa poistettu pörssistä.

Tappiollisten osakkeiden myynti ja verovähennykset

Jos olet ostanut vaurioitunutta yhtiötä ja todella osunut harhaan, virhe pitää uskaltaa tunnustaa ajoissa. Myönnä tappiosi ja sijoita jäljellä olevat rahat parempaan kohteeseen.

Tappiolla myydyt osakkeet tuovat onneksi luovutustappioita, joita voit vähentää muista pääomatuloistasi verotuksessa. Vähennys pitää tehdä viiden seuraavan verovuoden aikana. Jos sinulla ei ole muita pääomatuloja tai luovutusvoittoja, tappiot voivat jäädä käyttämättä ja mennä hukkaan.

Suorien osakeostojen verotus verrattuna osakesäästötiliin

Mielestäni osakesäästötili on loistava työkalu vaurioituneiden osakkeiden ostamiseen. Tilin sisällä et joudu maksamaan veroja myyntivoitoista ennen kuin nostat rahaa pois tililtä.

Tavallisella arvo-osuustilillä jokainen myynti aiheuttaa välittömän veroseuraamuksen, jos teet voittoa. Se syö korkoa korolle -ilmiön tehoa ajan myötä. Kuitenkin arvo-osuustilin etu on se, että sieltä syntyneet luovutustappiot voi hyödyntää heti muissa pääomatuloissa, toisin kuin osakesäästötilin sisällä tapahtuvat tappiot ennen tilin lopettamista.

Loppukaneetti

Kun olet tehnyt taustatyön ja todennut osakkeen olevan vain tilapäisesti alennuksessa, on aika toimia ilman pelkoa.

Osta osakkeita useassa eri erässä. Älä laita kaikkia munia samaan koriin yhdellä kertaa, sillä pohjan arvaaminen on lähes mahdotonta meistä jokaiselle.

Pysy suunnitelmassasi ja anna laadukkaalle yhtiölle aikaa toipua. Sijoittaminen on kärsivällisyyslaji, jossa hiljaa hyvä tulee.

Herättikö artikkeli ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan kommenteissa!  

Elokuun 2026 rahat

Tarkastelen tässä artikkelissa, miten rahaa kului elokuussa 2026, palkkakaudella 15.8.-14.9.2026.

Elokuussa poikkeavia tapahtumia oli muutamia. Pääosin rahankulutus oli maltillista. Osakekauppaa en tehnyt.

Elokuun 2026 yhteenveto 

 Yhteenveto

• Tulot 5 577.73 euroa 
• Menot 1 303.53 euroa
• Laskut 245.31 euroa
• Asuntolaina 1 257.74 euroa (lyhennys 995.44, korko 259.80 ja kulut 2.50 euroa)
• Säästöön 1 468.26 euroa

Säästöaste oli hyvä 26.32%.

Elokuun kulutus oli hieman tavanomaista suurempaa. Ostimme lapselle lisää vaatteita syksyä varten ja ruokakauppaan meni vähän normaalia enemmän.

Tarkempi erittely

Elokuussa tulot koostuivat palkasta (4 838.58 euroa),  S-bonuksesta (39.12 euroa), ja talletus-tilin korosta (0.03 euroa).  S-bonusta tuli tavanomainen määrä. Erityisiä tuloja ei elokuussa ollut.

Sähkölasku oli melko tyypillinen, heinäkuussa toteutunut sähkönkulutus oli 40.39 euroa. Se oli 8.52 euroa heinäkuun laskua matalampi, joten samoilla kulutuksilla mennään näin lämpiminä kuukausina.

Normaalista poikkeavia hankintoja olivat uudet Finlaysonin aluslakanat, jotka maksoivat yhteensä 57.90 euroa (ja kyllä, ostin toiset samalaiset lakanat kuin heinäkuussa). Ostin myös uuden sähköhammasharjan (29.00 euroa) ja Lidlistä pihtivirtamittarin (19.90) ja ruuvinvääntimen (9.90 euroa). Lisäksi ostin hopeoidun äänikaapelin CD-soittimen ja vahvistimen väliin Torista ja tämä käytetty RCA-kaapeli maksoi postikuluineen 20.40 euroa.

Elokuussa kävin kerran parturissa, joka maksoi 30.00 euroa.

Auto tuli tankattua kahdesti ja pesetettyä kerran, yhteensä autoon kului 146.96 euroa.  Nyt jälkimmäisellä tankkauksella 95-oktaanisen bensan hinta oli peräti 2.29 euroa litra! Trumpin selkoilu näkyy näin omassa arkisessa kulutuksessa.

Pysäköintiin kului 12.68 euroa. Tästä puolet tuli lentoasemalla ja loput Espoolaisessa kauppakeskuksessa, koska maksuton pysäköintiaika lyheni kahdesta tunnista tuntiin. 

Bookbeat-suoratoistopalvelu tuli tässäkin kuussa maksettua lahjakortilla, jonka voitin työpaikalta. Muistin käydä vaihtamassa tilauksen Premium-tilauksesta Basic-tilaukseen, etten joudu jatkamaan Premiumia omalla rahalla. Bookbeat Basic maksaa 10.99 euroa kuukaudessa ja se sisältää 20 tuntia kuuntelu- ja lukuaikaa kuukaudessa. Premiumin sataa tuntia en saa millään kulutettua työmatkakuuntelussa.

Internetin 300 mbit lisänopeus maksoi 2.33 euroa. Olin maksanut edellisessä kuussa lisänopeuden vanhalla hinnalla, joten se kattoi osan tästä kuusta.

Tytön (aikuisen) syntymäpäivälahjaan meni 60.00 euroa. 

Ruokakauppaan meni normaalia suurempi määrä, 925.83 euroa. Meillä oli vaimoni sisko kylässä viikon, joten ruokailijoita oli normaalia isompi määrä.

Aloitin syyskuun alussa laihduttamisen ja olen ostanut vähähiilihydraattisia tuotteita kaappiin tukemaan keto-dieettiä. Niihin on mennyt muutama kymppi.

Vaatteita ostin yhden pyjaman itselleni. Se oli -50% + 20% alennuksessa ja maksoi lopulta 16.99 euroa.

Työpaikan ruokalassa söin 12 kertaa, joka maksoi 102.00 euroa.

Ravintolassa käytiin kerran, McDonaldsiin kului 22.00 euroa.

Varhaiskasvatuslaskua ei ollut heinäkuulta.

Sijoitukset

Kuukausisäästösumma oli vakio 750 euroa.

Sain osinkotuloa Realty Income REIT sijoituksestani 16.40 euroa, josta meni veroa 2.46 euroa. Novo Nordisk maksoi osinkoa 62.70 euroa ja siitä meni veroa 24.41 euroa. Procter & Gamble maksoi osinkoa 24.41 euroa ja veroja pidätettiin 3.66 euroa. HSBC MSCI World ETF maksoi osinkoa 25.31 euroa. VISA maksoi myös osinkoa 4.05 euroa ja siitä pidätettiin 0.61 euroa veroa. Lisäksi Microsoft maksoi osinkoa 12.53 euroa, josta veroja otettiin 1.88 euroa.

Yhteensä osinkotuloa jäi verojen jälkeen elokuussa 112.38 euroa. 

Rahasto-ostoja tuli tehtyä

Vakiosijoitukset menivät vain S&P 500 indeksiin, johon olen nyt päättänyt sijoittaa pelkästään.  Ostin Xtrackers S&P 500 ETF 4C osuuksia 57 kpl, johon kului 733.62 euroa. Kuukausisäästöstä velotettiin 2.50 euroa.

Miksi jätin muut/ETF-rahastot pois? Koska S&P 500 -rahaston kulut ovat poikkeuksellisen pienet, 0.03% ja koitan välttää turhia sijoituskuluja. Tämä varmistaa, etten ole hajauttamassa turhan moneen ETF:ään ja rahastoon sijoituksiani ja maksamassa "liikaa" niiden hallinnoimisesta.

Tytön Nordnet Maailma indeksiin meni vakio 50.0 euroa.

Osakkeita en ostanut elokuussa lainkaan.

Myyntejä en tehnyt elokuussa lainkaan.

Laitetaan vielä muistiin, että laskeskelin tulorajani menevän marraskuussa rikki, jolloin veroprosentikseni tulee mukava 53.5%! Se tarkoittaa sitä, että kaikki löysä raha pitää jättää tilille, eikä sijoituksiin tai joulukuussa pitää turvautua tukevasti puskuritilille.

Google teki suomalaista teollisuushistoriaa

Google löi useimmat meistä ällikällä ja ilmoitti eilen 9. syyskuuta tekevänsä 13 miljardin euron investoinnit Suomeen. Rahalla tullaan laajentamaan Googlen Haminassa olevaa datakeskusta, mutta rakentamaan myös kolme kokonaan uutta datakeskusta muualle Suomeen.

(Kuva: Google)

Google on toiminut Haminassa vuodesta 2011 lähtien. 

Uudet datakeskukset ovat suunnitteilla Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle. Google onkin ostanut näiltä paikkakunnilta maata jo aikaisemmin.

Mitä investointi tarkoittaa

Päätetyn investoinnin mittakaavaa on vaikea käsittää. Kyseessä on Googlen suurin yksittäinen investointi Eurooppaan. 

Kaikki Euroopan maat ovat varmasti kilpailleet samasta investoinnista. Päätös on todellinen lottovoitto Suomelle. 

Googlen laskelman mukaan rakennusaikana investointi työllistää 37 000 ihmistä ja datakeskusten pyörittäminen työllistää noin 7 000 henkeä pysyvästi. Alamaissa olevassa rakennusteollisuudessa työllistyy suoraan 16 000 ihmistä. 

Näissä luvuissa on huomioitu myös seurannaisvaikutukset, kuten kaupan, liikenteen ja teollisuuden lisätyöpaikat datakeskusten ulkopuolelta.

Luvitus ja suunnitteluprosessit laitetaan heti liikkeelle ja uudet datakeskukset saattaisivat olla toiminnassa jo vuonna 2028. Vauhti on melkoinen.

Google kertoi tehneensä kumppanuussopimuksia Suomalaisten yhtiöiden kanssa. Näistä merkittävin on Fortumin kanssa solmittu sähkön ostosopimus jopa 22 vuoden ajalle, jossa Google sitoutuu ostamaan Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista 50% koko tämän ajan.

Investointeihin sisältyy myös uutta energiantuotantoa, jota Google selvittää Fortumin kanssa.

Kauppalehden artikkelissa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä huomauttaa, että Googlella on bring your own power -periaate. Sen mukaan jättiyhtiö huolehtii siitä, että uutta sähköntuotantoa syntyy se määrä, mitä yhtiö käyttää. Siksi Leskelän mukaan voidaan olla ”aika levollisin mielin” siitä, että uutta sähköntuotantoa rakennetaan seuraavaksi paljon.

Mikä datakeskus on

Datakeskus on keskitetty tila tai rakennus, jossa säilytetään ja pyöritetään massiivisia määriä tietoteknistä laitteistoa. Se toimii modernin digitaalisen maailman moottorina ja huolehtii siitä, että sovellukset, verkkosivut, pilvipalvelut ja tekoälymallit pysyvät kaikkien saatavilla ympäri vuorokauden.

Datakeskukset vaativat valtavasti sähköä, koska ne koostuvat jopa miljoonista aktiivisista komponenteista, joiden ylläpito ja jäähdytys vaativat jatkuvaa tehoa. 

Sähkönkulutus jakaantuu neljään päätekijään:

Palvelimien laskentateho, joka perustuu miljoonnien suorittimien (CPU ja GPU) jauhavaan dataan. Ne pyörittävät pilvipalveluja ja kouluttavat tekoälymalleja 24/7.

Palvelimet tuottavat älyttömästi lämpöä. Ilman tehokasta ilmastointia, pumppuja ja tuulettimia laitteet ylikuumenevat ja hajoavat sekunneissa. Jokaiseen datakeskukseen täytyy rakentaa tehokas ilmastointijärjestelmä.

Verkkolaitteet ja tiedonsiirto vaativat sähköä. Reitittimet, kytkimet ja massiiviset tallennusjärjestelmät pitävät huolen siitä, että data liikkuu palvelinten ja käyttäjien välillä ilman viivettä.

Katkeamattoman virransyötön (UPS-laitteet) ja akkujärjestelmien ylläpito valmiustilassa kuluttaa jatkuvasti energiaa varmistaakseen, että sähkökatkot eivät pysäytä palveluita.

Lisäksi tilassa on erilaisia turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä, kuten sensoreita, kameroita ja kulunvalvontaa.

Paljonko ihmisiä datakeskuksessa työskentelee

Olen käynyt eräässä datakeskuksessa vierailulla Yhdysvalloissa työni puolesta. Tästä on jo useampi vuosi, joten kuvaukseni ei välttämättä ole täysin nykypäivää vastaava. Se oli pieni kooltaan, eli nykyiset datakeskukset ovat näkemääni nähden moninkertaisia. Se oli useamman jalkapallokentän kokoinen, mutta rakennuksen tarkkaa mittaa en muista.

Tila oli muutamaan osastoon jaettu valtava halli, jossa oli tietokoneita asennetttuna räkkiriveissä. Jokainen räkki oli varmistettu kahdella UPS-järjestelmällä ja kolmas UPS-laite oli kylmänä odottamassa kahden mahdollista rikkoutumista.

Osa räkeistä oli erikoiskäytössä, kuten ladattu grafiikkakorteilla, jotka pystyvät kiihdytetysti käsittelemään koneoppimista ja tekoälyä. Toisissa räkeissä oli massamuisteja tai verkon aktiivikomponentteja.

Kokeilussa oli tuolloin uusi konsepti, jossa pihalle säiden armoille oli tehty kontteja, joiden sisällä oli rivi räkkejä. Ne yhdistettiin erilaisin putkin ja kaapelein rakennuksen jäähdytys- ja sähköjärjestelmään. Kontteja saattoi pinota päällekkäin ja näin rakentaa tiiviisti lisää kapasiteettia.

Melu laitoksessa oli päätähuumaava, koska kaikissa laitteissa oli tuulettimia, jotka kierrättävät niissä ilmaa jäähdyttämään komponentteja.

Tila oli todella siisti ja käytävien päässä oli vain asennusta odottavia komponentteja tai motoroituja kärryjä, joilla laitteita siirretään. Kaikki tilat olivat hyvin valaistuja ja tarvitttaville työkaluille oli omat merkityt paikkansa.

Kaikkialla oli puhdasta ja pölytöntä. 

Tekniikkaa oli sekä katossa, että lattian alla. Lattiasta saattoi nostaa osan pois, jotta tilassa kulkevia kaapeleita ja kuituja pääsi tarkastamaan.

Mikäli tilaan tulisi savua, osaston seinä voitiin napin painalluksella avata ja sen sisällä oli isot tuulettimet, jotka puhaltaisivat savun nopeasti rakennuksesta ulos. Tämä helpottaisi työntekijäiden poistumista tulipalon sattuessa. 

Osa datakeskuksesta oli varattu ihmisille. Osasto on äänieristetty ja siellä saattoi liikkua ilman kuulosuojaimia. Jokaisessa ovessa oli kulunvalvonta ja kameroita oli runsaasti.

Tilassa oli myös ensiapupiste, ensisammutusvälineet ja defibrillaattori (sydäniskuri).

Näissä tiloissa henkilökunta monitoroi kiinteistötekniikkaa, kuten ilmastointia, veden virtausta jäädytysjärjestelmässä ja erilaisia sensoreita.

Henkilökunnalla oli myös sosiaalitilat ja automaatteja, joista sai välipalaa ja kylmiä ja kuumia juomia.

Valvontajärjestelmässä oli myös osio, joka kertoi palvelimien kuormasta ja mitkä komponentit kävivät milläkin teholla. Erilaisia mittareita oli lukemattomia eri tarkoituksiin.

Mielestäni koko yksikkö työllisti noin 30 henkeä, joista kolmasosa oli kerrallaan paikalla. Näistä 2/3 oli alihankkijoita. Monia asioita pystyttiin kontrolloimaan etänä ja tänä päivänä osan valvontatehtävistä lienee korvannut tekoäly.

Pihalla oli myös erillinen rakennus, jossa oli dieselillä toimiva varavoimajärjestelmä, mikäli sähkönsyöttö rakennukseen katkeaisi. Sähköä laitokseen tuli kahdelta verkko-operaattorilta, joten kovin todennäköinen tällainen katkos ei olisi.

Kokemus oli mielenkiintoinen ja vaikuttava.  Voisin työskennellä tällaisessa ympäristössä ja itse en koe datakeskuksia millään tavalla vastenmielisinä.

En usko, että yksikään tavallinen yritys pystyisi rakentamaan itselleen vastaavaa datakeskusta, jossa tarjotaan vastaavaa infrastruktuuria yhtä kustannustehokkaasti. 

Loppukaneetti 

Syyskuun 9. 2026 jää suomalaisen teollisuushistoriaan tärkeäksi merkkipaaluksi. Se on erityisen tärkeä Suomelle nykyisessä hennossa kasvutilanteessa ja merkki suomalaisen yhteiskunnan vetovoimasta. 

Herättikö artikkeli ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan kommenteissa!  

Korkoa korolle -ilmiö

Törmäsin Kauppalehden aloittelijoiden keskustelupalstalla kysymykseen, miten korkoa korolle -ilmiö toimii. Kysyjä ihmetteli, ettei osake tuota mitään korkoa, joten miksi tästä jatkuvasti puhutaan.

Hän on oikeassa siinä, että osakkeet eivät maksa korkoa. Käsite "korkoa korolle" on yleistynyt vertauskuvaksi kumulatiiviselle kasvulle eli kasvun kasautumiselle.

Korkoa korolle -ilmiö

 

Osakesijoittamisessa ilmiö toimii käytännössä kahdella eri tavalla:

1. Yhtiön sisäinen kasvu eli arvonnousu. Kun yhtiö tekee voittoa ja sijoittaa osan tai kaiken voitostaan takaisin omaan liiketoimintaansa, kuten tuotekehitykseen, investointeihin tai laajentumiseen.

Tämä raha kasvattaa yhtiön tulevaa tuloksentekokykyä. Kun yhtiön arvo kasvaa, osakkeen hinta nousee. Seuraavan vuoden prosentuaalinen kasvu lasketaan aina tämän jo kertaalleen nousseen hinnan päälle.

2. Osinkojen uudelleensijoittaminen. Jos yhtiö maksaa osinkoa ja sijoitat saamasi rahat takaisin saman yhtiön osakkeisiin, omistamasi osakemäärä kasvaa. 

Seuraavalla osingonjakokerralla saat osinkoa myös näille uusille osakkeille. Pääomasi tuottaa uutta pääomaa, joka alkaa tuottaa lisää tuottoa.

Korkoa korolle kaava

Korkoa korolle kaava opetettiin minulle yläasteella. Se menee näin (Wikipedia):

K = k * (1 + p/100) ^n

Missä

K = korkotuotto

k = pääoma

p = vuotuinen tuottoprosentti  

n = aika vuosina 

Korkoa korolle ilmiötä on väitetty itse Albert Einsteinin  kutsuneen maailman kahdeksanneksi ihmeeksi, sen itseään voimistavan luonteen vuoksi.

Korkoa korolle -ilmiö indeksirahastossa

Indeksirahastossa korkoa korolle -ilmiö toimii automaattisesti ilman, että sinun tarvitsee tehdä mitään. Rahastot tyypillisesti jaetaan kahteen tyyppiin sen mukaan, miten ne käsittelevät osinkoja, ja tämä vaikuttaa suoraan ilmiön toteutumiseen.

Valtaosa indeksirahastoista on kasvuosuusrahastoja. Ne tunnistaa rahaston nimessä olevasta "Acc"-lyhenteestä (accumulation) tai tekstistä "kasvu". Niissä korkoa korolle -ilmiö pyörii täysin taustalla. 

Kun rahaston omistamat yhtiöt maksavat osinkoja, rahastonhoitaja ei tilitä niitä sinulle, vaan ostaa niillä heti lisää samojen yhtiöiden osakkeita rahaston sisällä. Tällöin rahaston pääoma kasvaa.

Klikkaa isommaksi

 

Osingoista ei mene välissä pääomaveroa, joten 100 % osingoista alkaa heti kasvamaan korkoa korolle.

Yhden rahasto-osuutesi arvo nousee osinkojen ja osakkeiden arvonnousun verran. Pääomasi kasvaa, ja seuraavan kauden tuotto lasketaan tämän uuden, suuremman summan päälle.

Tuotto-osuusrahasto toimii eri tavalla. Rahasto maksaa saadut osingot kerran vuodessa suoraan pankkitilillesi. Vero osingoista menee maksuun heti. Suomessa pääomatulovero 30 tai 34 %. 

Korkoa korolle -ilmiö toteutuu vain, jos sijoitat tilillesi maksetun rahan (verojen jälkeen) itse takaisin rahastoon.

 

Miten rahaston arvo käytännössä kasvaa?

Indeksirahastossa sinulla on tietty määrä rahasto-osuuksia. Kasvuosuusrahastossa osuuksiesi määrä pysyy samana, mutta yhden osuuden hinta kasvaa.

Rahaston arvo = (Osuuksien määrä  x  Osuuden arvo)

Kun rahaston omistamat yhtiöt kasvattavat tulostaan ja sijoittavat osingot uudelleen, rahaston osuuden arvo nousee. Seuraavan vuoden 7 % keskimääräinen tuotto lasketaan aina tästä uudesta, korkeammasta osuuden hinnasta.

Esimerkki numeroina

Jos sijoitat 1 000 euroa ja sijoitus tuottaa 10 % vuodessa

Vuosi 1: 10 % tuotto tuo 100 euroa. Sijoituksen arvo on 1 100 euroa.

Vuosi 2: 10 % tuotto lasketaan 1 100 eurosta, jolloin kasvu on 110 euroa. Arvo on 1 210 euroa.

Vuosi 3: 10 % tuotto lasketaan 1 210 eurosta, jolloin kasvu on 121 euroa. Arvo on 1 331 euroa.

Ilmiö jatkaa tätä prosessia vuodesta toiseen, jolloin koron osuus kasvaa yhä nopeammin.

Mekanismin ydin on se, että jokaisen kauden tuotto lasketaan aina aiempaa suuremmasta kokonaissummasta.

Sijoituksen kokonaistuotto muodostuu kahdesta eri elementistä: osingoista ja arvonnoususta. Vaikka molemmat kasvattavat varallisuuttasi, ne toimivat mekaniikaltaan ja verotukseltaan hyvin eri tavalla.

Oleellisimmat erot 

Osingon ominaisuudet

Osinko on säännöllinen tulo, jolloin saat tilillesi rahaa, jota voit käyttää elämiseen tai sijoittaa uusiin kohteisiin ilman, että joudut luopumaan pääomastasi.

Osingot tuovat konkretiaa ja tuottoa myös silloin, kun pörssikurssit polkevat paikallaan tai laskevat. Tämä luo psykologista turvaa.

Osingoista menee aina vero maksuun heti (tavallisella arvo-osuustilillä), mikä pienentää automaattisesti uudelleensijoitettavaa pääomaa.

Arvonnousun ominaisuudet

Kun yhtiö jättää voitot itselleen ja investoi ne toimintansa laajentamiseen, raha kasvaa korkoa korolle yhtiön sisällä ilman välittömiä veroseuraamuksia.

Arvonnousun joustavuus on iso etu, koska voit päättää itse, milloin myyt osakkeita ja milloin maksat veroja.

Arvonnousu on paperivoittoa siihen asti, kunnes myyt osakkeen. Kurssiheilahtelut voivat syödä arvonnousun nopeasti.

Loppukaneetti

Valinta riippuu tavoitteestasi. Jos haluat pääoman kasvavan mahdollisimman tehokkaasti pitkällä aikavälillä, arvonnousuun ja voittojen uudelleensijoittamiseen luottavat rahastot/yhtiöt ovat verotehokkaampia. Jos taas haluat sijoituksiltasi tasaista tulovirtaa elämiseen tai muihin hankintoihin, osinko-osakkeet tarjoavat siihen toimivan mekanismin.

Herättikö artikkeli ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan kommenteissa!