Uusi säästökohde

Minulla on ollut S-pankin säästötili, jonka nimi on "Syntymäpäivät". Se avattiin kaksoissiskoni ehdotuksesta, kun olimme tulossa kunnioitettavaan 50 vuoden ikään. Hän ehdotti, että pitäisimme yhteiset syntymäpäiväjuhlat ja kutsuisimme sinne perheenjäseniä, sukulaisia ja ystäviä.

Sovimme, että kumpikin säästää viiskymppis-juhlaa varten kahden vuoden ajan, 50 euroa kuussa. Tuosta kertyisi 1 200 euroa kummaltakin, joten sillä olisi helppo kattaa kekkereiden vaatimia kuluja.

Syntymäpäivään säästäminen

Tilin muutos

COVID-19 pandemia teki kuitenkin temput ja suunnitellut merkkipäivät jäivät pitämättä. Jälkikäteen niiden pitäminen ei tuntunut enää mielekkäälle. Oli kuin juhlisimme urheiluvoittoa puoli vuotta turnauksen jälkeen.

Toki pidimme pienet syntymäpäivät perheen kesken, mutta mitään erityistä ei tuolloin tehty.

Maksoin siskoni kerryttämät varat hänelle, 1 650 euroa, ja olen itse jatkanut automaattista 50 euron kuukausisäästämistä kyseiselle tilille. En siis katkaissut toistaiseksi palkkatililtä menevää siirtoa "Syntymäpäivät" tilille. Olen tililtä nostanut varoja epäsäännöllisesti kun olen innostunut jostain pörssikohteesta, joten paljon siellä ei varoja ole tällä hetkellä. Sellainen reilu 2 000 euroa.

Nyt tili on nimetty uudelleen: "Uusi auto". Eli olen päättänyt kerryttää sinne varoja seuraavan menopelin ostamista varten. Nykyinen automme tulee pian 9 vuoden ikään ja sillä on ajettu reilu 120 000 kilometriä, joten uusi auto tulee jossain välissä ajankohtaiseksi. Asialla ei ole vielä kiirettä.

ChatGPT näkemys Toyota Corolla Cross 2032

 

Ihan 50 euroa kuukaudessa ei tule riittämään, joten tilille pitää laittaa erikseen muutamia 1 000-2 000 euron potteja vuosittain.

Lainalla en ole koskaan autoa tai muutakaan menopeliä meille hankkinut. Aina olen säästänyt rahat etukäteen ja sitten säästetyn summan perusteella valinnut auton. Yhden täysin uuden auton olen ostanut ja muut kolme ovat olleet 3-5 vuotiaita kun olen ne itselleni lunastanut.  Valmistajana on yhtä poikkeusta lukuunottamatta ollut Toyota. Jokaisella autolla olen ajanut yli kymmenen vuotta, paitsi volkkarilla, joka jätti minut varoittamatta pihaan. Se luottamus mureni kerrasta.

ChatGPT näkemys 2: Toyota Corolla Cross 2032

Väitän, että nimenomaan konservatiivinen suhtautumiseni autoiluun on mahdollistanut sijoittamisen. Uuteen autoon olisi helposti kulunut ne varat, joita olen pystynyt käyttämään sijoittamisessani.

Kirjoittelen muutaman vuoden kuluttua, mihin autoon päädyin, kun sen hankkiminen tulee ajankohtaiseksi. 

The big money is not in the buying and selling

Palataan tässä artikkelissa legendaarisen sijoittajan Charlie Mungerin lauseeseen “The big money is not in the buying and selling, but in the waiting”. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta. Silti siinä on jotain, mikä ottaa vähän aikaa ymmärtää kunnolla.

Charlie Munger

 

Kun aloitin sijoittamisen, ajattelin että menestyminen on aika suoraviivaista. Etsin hyvän hetken ostaa osakkeita tai kryptoja ja yritän myydä ainakin vähän parempaan hintaan. Se tuntui loogiselta. Jotenkin olin siinä uskossa, että markkina-aktiivisuus tarkoittaa osaamista. Jos teen paljon liikkeitä, olen  menestymässä sijoittajana.

Kokemukseni perusteella se olikin väärä taktiikka.

Mungerin ajatus ei oikeastaan liity pelkkään ostamiseen tai myymiseen. Se liittyy siihen, mitä tapahtuu niiden välissä. Siihen hiljaiseen aikaan, kun mitään ei tapahdu ulospäin, mutta pääoma tekee töitä taustalla.

Ajattelen, että tässä on kyse kärsivällisyydestä, mutta ei mistään väkinäisestä odottamisesta. En tarkoita sitä, että puren hammasta ja katson kurssikäyriä päivittäin. Tarkoitan sitä, että hyväksyn sen, että hyvät asiat vievät aikaa. Vähän niin kuin sanonta sanoo, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Sijoittamisessa voisi sanoa, että hyvin valittu on jo melkein koko peli.

Huomasin jossain vaiheessa, että suurin virheeni ei ollut huonot ostot. Teen niitä toki myös. Isompi ongelma oli se, että myin liian aikaisin. Kun joku sijoitus nousi mukavasti, päätin kotiuttaa voitot. Se tuntui järkevältä ja turvalliselta. Sain pienen onnistumisen tunteen.

Mutta jälkeenpäin katsoessa ne samat yhtiöt jatkoivat nousuaan vielä vuosia. Minä jäin kyydistä pois liian aikaisin. Havainto kieltämättä vähän kirpaisee.

Mielestäni tässä kohtaa Mungerin ajatus alkaa aueta. Iso raha ei synny siitä, että onnistun monta kertaa peräkkäin ostamaan ja myymään oikein. Se syntyy siitä, että tunnistan yhden tai kaksi todella hyvää sijoitusta ja annan niiden kasvaa rauhassa.

Se ei ole helppoa. Markkina liikkuu koko ajan. Uutisia tulee joka päivä. Välillä kurssit laskee ja alkaa epäilyttää. Silloin tekisi mieli tehdä jotain. Myydä pois tai vaihtaa johonkin parempaan.

Useimmat eivät onnistu sen vuoksi, etteivätkö tekisi hyviä sijoituksia. He epäonnistuvat, koska eivät malta odottaa. Kurssien  heilunta vaikuttaa psykologisesti. He vertaavat itseään muihin ja halutaan tehdä varmuuden vuoksi jotain. Odottaminen on kilpailuetu, koska suurin osa sijoittajista ei pysty siihen.

Nöyrä sijoittaja 

Olen nyttemmin tajunnut, että usein paras päätös on olla tekemättä mitään. Se tuntuu vähän laiskalta, mutta ei se sitä ole. Se vaatii luottamusta omaan ajatteluun. Ja ehkä vähän nöyryyttäkin.

Korkoa korolle ilmiö, eli se että tuotot alkaa tuottaa lisää tuottoa, toimii vain jos annan ajan tehdä tehtävänsä. Jos hyppään jatkuvasti sisään ja ulos, katkaisen tämän ketjun. Se on vähän kuin istuttaisin puun ja kaivaisin sen ylös joka kuukausi tarkistaakseni taimen juuret. Ei se ehdi kasvaa. Kärsivällisyys on edellytys päästä nauttimaan korkoa-korolle ilmiöstä.

Aika palkitsee sijoittajan

 

Olen alkanut arvostaa tylsyyttä sijoittamisessa. Se ei kuulosta kovin seksikkäältä, mutta toimii yllättävän hyvin. Hyvä sijoitus näyttää usein pitkään siltä, että mitään ei tapahdu. Sitten yhtenä päivänä huomaan, että sen arvo on kasvanut aika huomattavasti. Onkin arvioitu, että joka viikko pörssikurssit laskevat keskimäärin kahtena ja nousevat kolmena päivänä.

Mungerin lause muistuttaa minua siitä, että minun ei tarvitse olla jatkuvasti oikeassa. Riittää, että olen oikeassa harvoin mutta annan niiden onnistumisten kasvaa kunnolla. Se tarkoittaa esimerkiksi  markkinajohtaja-yritysten valitsemista, jotka ovat vakavaraisia.

Tyypillisesti markkinan ajoittaminen on mahdotonta, kulut ja verot syövät tuottoa rotan lailla ja parhaat nousupäivät voivat jäädä välistä. Suurimmat nousut tapahtuvat tilastollisesti hyvin lyhyinä ajanjaksoina, muutaman päivän aikana. Kunnon kurssiralli nostaa osakkeita reilusti. Tämä on yksi sijoitusmaailman tunnetuimmista tosiasioista: suuri osa pitkän aikavälin tuotoista syntyy vain muutaman yksittäisen kaupankäyntipäivän aikana. Jos menetät nämä parhaat päivät, salkkusi tuotot romahtavat.

Ilmiö perustuu siihen, että osakemarkkinoiden ennätysten rikkoutuminen ja suuret hinnannousut keskittyvät usein yllättäviin hetkiin, kuten kriisien jälkeisiin nopeisiin käänteisiin tai merkittäviin tulosjulkistuksiin.

Ehkä koko jutun voi tiivistää näin. En yritä voittaa peliä joka päivä. Yritän pysyä mukana tarpeeksi pitkään, jotta aika tekee raskaan työn puolestani. 

Pohjimmiltaan Charlie sanoo "Rikastut omistamalla erinomaisia sijoituksia pitkään ja tekemällä mahdollisimman vähän."

Menetetty tilaisuus: Miksi Tarja Halonen vaikeni Karjalasta?

Kiisto: Poliittinen kirjottaminen jatkuu. Jos et pidä politiikasta, kannattaa jättää tämä artikkeli väliin.

Suomen historiassa on hetkiä, jolloin historian kulku olisi voinut kääntyä toiseen suuntaan yhdellä lauseella tai oikea-aikaisella avauksella. Yksi tällainen hetki sijoittuu vuosituhannen alkuun. Kyse on Karjalan palauttamisesta – aiheesta, joka on herättänyt suuria tunteita vuosikymmeniä, mutta joka virallisessa ulkopolitiikassa on usein vaiettu kuoliaaksi.

Suomi ennen alueluovutuksia

Iltalehden (11.5.2026) esiin nostamat tiedot maalaavat mielenkiintoisen kuvan Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja presidentti Tarja Halosen välisistä keskusteluista. Raporttien mukaan Putin olisi jopa myöntänyt, että Stalinin päätös ottaa Karjala oli virhe. Se oli harvinainen ikkuna raottuaan, mutta Suomen puolelta se lyötiin kiinni.

Nämä muistiot ovat olleet salaisia 25 vuoden ajan, mutta nyt saimme lisävaloa siihen, kenen vuoksi Karjala (ja Petsamo) on osa Venäjää. 

 

Putinin yllättävä myönnytys

On vaikea kuvitella nykyistä Venäjän johtoa myöntämässä historiallisia virheitä, mutta 2000-luvun alussa tilanne oli toinen. Putin haki paikkaansa kansainvälisellä kentällä ja halusi rakentaa hyviä suhteita länteen.

Kun Putin totesi Karjalan annektoinnin olleen virhe, pöydällä oli mahdollisuus. Se ei tarkoita, että Venäjä olisi välttämättä antanut maat takaisin ilmaiseksi tai ilman ehtoja, mutta se oli selvä kutsu keskusteluun. Se oli "diplomaattinen syöttö Suomen hyökkäjän, presidentti Halosen lapaan".

 

Miksi Halonen valitsi vaikenemisen?

Vaikka tieto Putinin kommenteista tuli Halosen tietoon, hän teki tietoisen valinnan olla tarttumatta siihen. Miksi?

Virallinen selitys on ollut se, ettei Suomella ole aluevaatimuksia Venäjää kohtaan. Halonen ja tuon ajan ulkopoliittinen johto pelkäsivät todennäköisesti vakauden horjumista. Uskottiin, että rajamuutosten vaatiminen avaisi Pandoran lippaan, joka voisi vaarantaa muuten toimivat kauppasuhteet ja naapurisovun.

Toisaalta kyse oli myös ideologisesta valinnasta. Halonen edusti linjaa, jossa painotettiin pragmaattisuutta ja nykytilan hyväksymistä. Karjala nähtiin menetettynä menneisyytenä, jonka perään huutelu olisi vain ärsyttänyt itänaapuria turhaan.

 

Mitä palauttaminen olisi tarkoittanut?

Karjalan ja Petsamon palauttaminen 2000-luvun alussa olisi ollut Suomen historian suurin taloudellinen ja yhteiskunnallinen hanke. Se olisi muuttanut Suomen talousrakenteen täysin, mutta tuonut mukanaan valtavia riskejä.

Karjalan takaisinsaaminen olisi tarkoittanut alueen täysimittaista jälleenrakennusta. Neuvostoliiton jäljiltä infrastruktuuri oli rapistunutta, ja 2000-luvun alussa kuilu Suomen ja Luovutetun Karjalan välillä oli valtava.

Teiden, rautateiden, sähköverkkojen ja tietoliikenneyhteyksien rakentaminen olisi luonut valtavasti työtä suomalaisille yrityksille. Se olisi voinut toimia massiivisena elvytysruiskeena koko maalle, eräänlaisena investointibuumina.

Viipurista olisi tullut Suomen kolmas suuri kasvukeskus Helsingin ja Tampereen rinnalle. Sen sijainti Pietarin ja Helsingin välissä olisi tehnyt siitä logistisen solmukohdan ja merkittävän matkailukaupungin. Viipuri oli pitkään Suomen toiseksi tai kolmanneksi suurin kaupunki. Esimerkiksi vuonna 1939, juuri ennen talvisodan alkua, se oli maan toiseksi suurin kaupunki noin 74 000 asukkaallaan. Helsingissä oli tuolloin noin 250 000 asukasta.

Saimaan kanava olisi kokonaisuudessaan Suomen alueella, mikä olisi selkeyttänyt Itä-Suomen teollisuuden vientiä ja poistanut kalliit vuokrasopimukset Venäjän kanssa.

Negatiivisena puolena valtion velkaantuminen olisi ollut rajua. Alueen sosiaali- ja terveysmenojen sekä eläkkeiden integroiminen Suomen tasolle olisi vaatinut kymmenien vuosien veronmaksajien panostuksen.

Petsamon palauttaminen olisi ollut taloudellisesti ehkä jopa merkittävämpää kuin Karjalan, erityisesti pitkällä aikavälillä.

Suomesta olisi tullut Jäämeren rannikkovaltio, kun meillä olisi ollut suora pääsy jäämerelle. Tämä olisi avannut suoran yhteyden maailman merille ilman Itämeren kapeikkoja. Liinahamari olisi voinut kehittyä yhdeksi Euroopan tärkeimmistä syväsatamista. 

Petsamon nikkeliesiintymät ovat maailmanluokkaa. 2000-luvun alun raaka-ainebuumissa ja myöhemmässä sähköistymisessä nikkelin merkitys on vain kasvanut. Suomi olisi ollut Euroopan merkittävin akkumetallien tuottaja jo vuosikymmeniä sitten. 

Jos Koillisväylä avautuu tulevaisuudessa laajemmin, Suomi olisi ollut keskeinen portti Aasian ja Euroopan välisessä meriliikenteessä, koillisväylän hyödyntäjä.

Suurin kysymysmerkki olisi ollut alueella asuva venäläisväestö (satoja tuhansia ihmisiä). Jos tämä väestö olisi jäänyt alueelle, Suomesta olisi tullut kertaheitolla monikansallinen maa, jossa olisi ollut suuri venäjänkielinen vähemmistö.

Tämä olisi vaatinut valtavia panostuksia kielenopetukseen ja kotouttamiseen, mutta samalla se olisi voinut ratkaista Suomen nykyisen työvoimapulan jo ennakkoon.

 

Rikas mutta velkainen Suomi

Taloudellisesti Suomi olisi todennäköisesti suurempi ja mahtavampi. BKT olisi huomattavasti korkeampi Petsamon luonnonvarojen ja Karjalan logistisen sijainnin vuoksi.

Kuitenkin 2000-luvun ensimmäiset kymmenen vuotta olisivat olleet Suomelle taloudellisesti äärimmäisen raskaita. Jälleenrakentamisen hinta olisi todennäköisesti tarkoittanut korkeampaa verotusta ja hitaampaa elintason nousua muualla Suomessa, kun rahat olisivat valuneet uusiin maakuntiin. 

Pitkällä aikavälillä Suomi olisi kuitenkin noussut aivan eri luokan geopoliittiseksi ja taloudelliseksi toimijaksi Pohjois-Euroopassa.

 

Jälkiviisaus ja historian painolasti

Nyt, vuosia myöhemmin, tilannetta on helppo katsoa kriittisesti. Jos Suomi olisi tarttunut Putinin lausuntoon, olisiko meillä nyt Viipuri ja Sortavala osana Suomea? Sitä emme saa koskaan tietää.

Varmaa on kuitenkin se, että Halosen päätös olla neuvottelematta sinetöi Karjalan kohtalon pitkäksi aikaa. Se oli tietoinen valinta pysyä turvallisella tiellä, vaikka vieressä olisi ollut polku, joka olisi voinut johtaa historialliseen hyvitykseen.

Minusta tämä on suorastaan maanpetokseen (*) verrattava rikos. Halosen johdolla olisi pitänyt käydä laaja keskustelu Venäjän tekemästä avauksesta ja ulkopolitiikan suuntalinja olisi pitänyt paaluttaa laajalla yhteisymmärryksellä. Halonen kuitenkin teki linjauksen yksin ja sinetöi kaikki yllälistatut hyödyt vain Venäjän eduksi. 

Tässä maanpetoksen  määritelmä:

Maanpetos on kyseessä silloin, kun joku Suomea koskevan sodan, aseellisen selkkauksen tai miehityksen aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa...

• ryhtyy yhteistoimintaan vihollisen kanssa tai muulla vastaavalla tavalla vihollisen eduksi vahingoittaa Suomea, kun kyseessä ei ole sellainen miehityksen aikana suoritettu toimenpide, joka on ilmeisen tarpeellinen väestön elinolojen turvaamiseksi. 

Politiikka on valintoja, ja Halonen valitsi hiljaisuuden. Se hiljaisuus maksoi Suomelle mahdollisuuden edes keskustella siitä, mikä meille kerran kuului.  Oma sukuni on Karjalasta lähtöisin ja sen menettäminen on ollut todella iso asia.

Huhtikuun 2026 rahat

Tarkastelen tässä artikkelissa, miten rahaa kului huhtikuussa 2026, palkkakaudella 15.4.-14.5.2026.

Huhtikuussa poikkeavia tapahtumia oli hyvinkin paljon. Sain bonusta, ruokakauppaan meni tavallista enemmän rahaa. Tein huhtikuussa vakio rahasto-hankinnat ja ostin pitkästä aikaa kryptovaluuttoja ja osakkeita.

Huhtikuun yhteenveto 

 Yhteenveto

• Tulot 11 050,49 euroa 
• Menot 1 979,00 euroa
• Laskut 392,39 euroa
• Asuntolaina 1 241,24 euroa (lyhennys 1 000,65, korko 238,09 ja kulut 2,50 euroa)
• Säästöön 4 586,10 euroa

Säästöaste oli 41,50%. Huhtikuun kulutus oli hieman tavanomaista suurempaa. Ostimme vappuna ja äitienpäivänä herkkuja ja hankin jälleen viihde-elektroniikkaa.

Tarkempi erittely

Huhtikuussa tulot koostuivat palkasta (4 546,26 euroa),  S-bonuksesta (38,99 euroa), ja talletus-tilin korosta 0,03 euroa.  S-bonusta tuli tavanomainen määrä.  

Tuloissa oli palkan lisäksi viime vuoden tulospalkkio, joka minulla oli netttona 6 085,21 euroa. Onnistuin jonkin verran keskimääräistä paremmin tavoitteissani, joita auttoi yrityksen hyvä tulos vuodelta 2025.

Sähkölasku oli normaali, huhtikuun sähkölasku oli 44,63 euroa.

Normaalista poikkeavia hankintoja oli Vu+ Duo2 -digiboksin ostaminen. Se maksoi 170,00 euroa käytettynä. Laite on eräs kyvykkäimmistä tallentimista, mitä markkinoilta löytyy. Siitä on olemassa uudempi 4K-versio, mutta koska meillä ei ole Suomessa 4K lähetyksiä, siitä en saisi mielestäni varsinaista lisähyötyä. Laite on linux-pohjainen ja sillä voi tehdä paljon muutakin kuin katsoa ja tallentaa TV-lähetyksiä.

Ostin meille myös uuden kiukaan. Siitä tein oman postauksen. Asennuksineen kiuas maksoi 508,94 euroa.

Huhtikussa sairastimme koko perhe. Ensin tyttömme kurkku tuli kipeäksi. Sitä seurasi vuotava nenä ja lämpö, joka paheni parissa päivässä kuumeeksi ja todella kipeäksi kurkuksi. Minä sairastuin seuraavana viikonloppuna ja vaimoni sitä seuraavana viikonloppuna.

Kävimme tytön kanssa yksityislääkärissä. Se kustansi testeineen noin 350 euroa, josta vakuutusyhtiö korvasi 174 euroa. Lisäksi apteekkiin meni 64 euroa yskänlääkkeeseen ja kuume- ja kipulääkkeisiin. Sain myös reseptin ihottumaan ja rasvoihin meni 31,05 euroa.

Vappuna ostimme normaalia enemmän herkkuja ja kaasuilmapallon tytöllemme, joka maksoi 8,95 euroa. 

Huhtikuussa kävin parturissa kerran, mikä kustansi perinteisen 30,0 euroa.

Auto tuli tankattua kerran, mikä maksoi 61,34 euroa. Auto tuli myös pesetettyä kerran, joka maksoi 22,90 euroa.

Otin NextStoryn 50 päivän kokeilujakson ja kuuntelin sieltä pari kirjaa. Palasin kuitenkin Bookbeatin käyttäjäksi, koska sain 75% alennuksen premium-tilauksesta ja koska Nextstoryn applikaatio ei tue nappikuulokkeideni painikkeita. En voi esimerkiksi pysäyttää toistoa kuulokkeiden pysäytä-painikkeella, joka on ärsyttävää. Bookbeat-sovellus tukee kuulokkeideni kaikkia painikkeita. Bookbeat maksoi 5,49 euroa.

Ruokakauppaan meni melko narmaali määrä, 605,88 euroa. 

Vaatteita en hankkinut lainkaan.

Työpaikan ruokalassa söin lounasta 7 kertaa ja se kustansi 59,50 euroa.

Tässä kuussa selvisin edellisen kuun lopulla maksetulla bussilipulla, joten julkiseen liikenteeseen ei mennyt kuluja. Tytön polkupyörästä oli irronnut eturenkaan käsijarrun jarrupala ja uusi maksoi Biltemassa 2,95 euroa.

McDonaldsissa tuli käytyä kaksi kertaa ja sinne kului vain 38,00 euroa, kiitos tarjousten ja vanhojen pisteiden.

Päiväkotilasku Espoolaiselle viskarille oli 187,00 euroa.

Sijoitukset

Vakio kuukausiostot menivät Nordnet Kehittyvät Markkinat Indeksi -rahastoon (49,99 euroa) ja Xtrackers S&P 500 indeksiin meni 322,98 euroa, yhteensä 372,97 euroa. Kuluja Nordnet otti 2,50 euroa. 

Osakehankintoja tuli tehtyä

Sain Realty Income REIT omistuksestani 16,07 osinkoja, joista pidätettiin veroa 2,41 euroa. 

Sain Huhtamäki-omistuksestani osinkoa 76,95 euroa, josta verottaja ei pääse nipitämään, koska osakkeet ovat OST-tilillä.

Yhteensä osinkotuotto oli 90,61 euroa, joten huhtikuu on tuottanut melkein satasen osinkotuottoa.

Ostin Bitcoinia 20. huhtikuuta seuraavasti

• Määrä 0,02292565 BTC
• Hinta 64 468,4 euroa / BTC 
• Yhteensä 1 477,98 euroa
• Coinbasen välityspalkkio 22,04 euroa
• Kustannus yhteensä 1 5000,00 euroa.  

Ostin myös 21.4. lisää Huhtamäkeä seuraavasti  

• Määrä 32 osaketta
• Hinta 28,46 euroa / osake
• Nordnetin komissio 7 euroa
• Kustannus yhteensä 918,00 euroa

Ostin myös tekoälybuuniin liittyen Marvell Technologyn (MRVL) osaketta 

• Määrä 14 kappaletta
• Hinta 147,14 USD per osake
• Välityspalkkio 15 euroa
• Kustannus yhteensä 1 769,91 euroa.

Marvell Technology Group on puolijohdevalmistaja, jonka tuotteisiin kuuluvat ASIC-, järjestelmä- sekä verkkopiirit. Marvell Technology on merkittävässä kasvussa ja sijoittajien kiinnostuksen kohteena, mitä korostavat vahvat neljännesvuositulokset ja potentiaalinen yhteistyö Googlen kanssa. Analyytikot ovat optimistisia sen tulevaisuuden suhteen vedoten vankkoihin tulosennusteisiin ja strategisiin kumppanuuksiin tekoälyalalla.

Siirsin säästöön yhteensä  4 586,10 euroa odottamaan markkinamuutoksia. 

Arvopaperien myyntejä en huhtikuussa tehnyt.

Tarina kolmesta sisaruksesta

Isäni opetti meille lapsille jo pienenä että velkaa ei kannata ottaa. Hän painotti aina sitä että asioita pitää hankkia vasta kun on oikeasti miettinyt miten ne maksaa pois. Muistan miten hän osti kalliimpia juttuja lähinnä merkkipäivinään mutta muuten meillä mentiin ihan perustavaroilla. Silti isä ei koskaan suostunut ostamaan halvimpia huonekaluja esimerkiksi Ikeasta. Me kiertelimme useita liikkeitä ja koeistuimme joka ikisen tuolin ja sohvan ennen kuin hän teki ostopäätöksen. 

Isä ei juurikaan sijoittanut rahojaan mutta hänellä oli silmää hopeisille markoille. Hän osasi poimia tavallisen rahan joukosta 1960-luvun hopeakolikot ja myi ne sitten hyvällä voitolla 1990-luvulla kun hopean hinta oli huipussaan.

Kolme sisarusta, kolme erilaista rahankäyttäjää

 

Olen itse sisaruksista se nuorin ja opiskelin IT-alalle yliopistossa. Pääsin heti valmistumisen jälkeen hyviin töihin ja maksoin opintolainan pois todella nopeasti. Säästin siihen aikaan jokaisesta palkasta osan lainan poismaksamiseen. Mielestäni on ollut järkevää kuluttaa rahaa harkiten vaikka säästöön ei alkuun ihan hirveästi jäänytkään. 

Suurin osa minun varallisuudesta on kiinni asunnossa joka sijaitsee Espoolaisen kasvukeskuksen lähiössä.  Olen vaihtanut kotia viisi kertaa ja joka kerta se on ollut vähän isompi ja parempi. Siinä samalla olen perustanut perheen ja minulla on kaksi lasta. Avioeron jälkeen olen perustanut uuden perheen ja meillä on nyt yksi tytär.

Ostan autot aina lähes uusina ja maksan ne kerralla pois. Ajan samalla autolla yleensä yli kymmenen vuotta ja luovun siitä vasta kun ajoneuvon huoltokulut alkavat nousta liikaa sen käyttöiän loppupuolella. Muita kulkupelejä en ole hankkinut, en mootoripyöriä, veneitä enkä matkailuautoja.

Vasta vanhemmalla iällä olen alkanut sijoittamaan osakkeisiin ja indeksirahastoihin sekä ETF rahasto-osuuksiin. Nettovarallisuuteni on nykyään yli 400 000 euroa ja sijoitusten osuus siitä on hiljattain ylittänyt 100 000 euroa.

Minun isosisko on taas ihan erilainen ja elää todella huoletonta elämää rahojensa suhteen. Hän on muusikko ja se ammatti vie häntä paikasta toiseen. Tulot vaihtelevat paljon ja muusikkojen keskuudessa on ehkä vähän liiankin tavallista että kaikki mikä tulee myös menee juhlimiseen.

Siskoni on  ottanut autolainoja, kun on päivittänyt autoaan uudempaan. Hänellä on ollut useita moottoripyöriä ja jopa nelivetoinen mönkijä, jolla pystyy liikkumaan myös luonnossa.

Siskoni muutti kymmenen vuoden aikana yksitoista kertaa ja asui aina vuokralla. Hän osti ensimmäisen oman asunnon pieneltä paikkakunnalta vasta kun hän täytti 35 vuotta ja se vaati ison lainan. Hän ei ole ikinä ollut kiinnostunut säästämisestä ja käyttää usein kulutusluottoja. Joskus hän ottaa velkaa jopa veronpalautuksia vastaan jo ennen kuin ne rahat ovat edes tilillä. Lopulta veronpalautukset menevät suoraan korkoihin ja lainakuluihin eikä mitään jää säästöön. Hänen nettovarallisuutensa jääkin alle 100 000 euron koska velkaa on vielä niin paljon. Siskoni elää sinkkuna.

Sitten on meidän isoveli joka aloitti myyjänä ja nousi lopulta suuren kansainvälisen pörssiyrityksen ylimpään johtoon. Hän on tehnyt todella pitkää työpäivää ja matkustanut ympäri maailmaa neuvottelemassa asiakkaiden kanssa.

Veljen perhe asuu nyt kalliilla, hyvin halutulla asuinalueella isossa omakotitalossa jonka rakentaminen maksoi yli miljoonan. Hän on päässyt mukaan yrityksen osakeohjelmiin ja hänen vuositulonsa ovat olleet useita satoja tuhansia euroja. Myös hänen vaimonsa kuuluu Suomen parhaiten tienaavaan 10%:iin, vaikka ei olekaan yhtä varakas kuin veljeni. Heidän omaisuutensa lasketaan useissa miljoonissa euroissa.

Kokemukseni perusteella on silti hassua että juuri isoveljeni kokee olevansa köyhä. Hän on todella tarkka jokaisesta eurostaan ja saattaa vertailla viikkoja jotain pientä hankintaa. Hän kiertää kauppoja ympäri kaupunkia jotta löytää varmasti halvimman hinnan. Veli ostaa kyllä kalliita asioita mutta hän ei tee sitä tuotemerkin takia. Hän pitää meille usein luentoja siitä miksi joku tietty laite on paras ja mitkä sen tekniset ominaisuudet ovat.

Vene on veljeni henkireikä ja hänellä onkin merikelpoinen iso moottoripursi, jolla viettää paljon aikaa lomakaudella. Veneilyyn liittyvät hankinnat veljeni tekee silmää räpäyttämättä ja onkin hankkinut siihen liittyen prasta mitä rahalla voi hankkia, on se sitten joku lisävaruste tai veneen ylläpitoon liittyvä työkalu.

Ajattelen että me olemme kaikki kasvaneet samassa kodissa mutta päätyneet silti aivan erilaisiin ratkaisuihin. On se vaan niin että ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot ja se miten niitä rahojaan hallitsee.

Kolme lasta. Kolme erilaista rahankäyttäjää. Kolme erilaista varallisuustarinaa.

Miten sinulla, poikkeaako sisaruksiesi rahankäyttö omasta rahankäytöstäsi merkittävästi? Kerro kommenteissa.

Kiukaan uusiminen

Taloyhtiömme on 11 vuotta vanha ja vastuujakotaulukon mukaan kiuas kuuluu osakkaalle, kun taas taloyhtiölle kuuluu esimerkiksi saunan vesihanat.

Taloyhtiössämme tapahtui onnettomuus, jossa naapurimme sähkökiuas oli syttynyt tuleen. Asukkaat saivat palon sammumaan kiukaasta kytkemällä sen sulakkeen pois. Pelastuslaitos arveli syttymissyyksi oikosulkua.

Kiuasonnettomuus

 

Kiuas oli toimitettu Harvialle tutkittavaksi ja he ilmoittivat, että siitä ei löytynyt mitään vikaa. Samaa mallia on myyty Suomessa  runsaasti ja se ei ole aiheuttanut mitään isoa vikasumaa valmistajan tietoon.

Taloyhtiön hallitus pyysi kaikkia vaihtamaan kiukaan ja olen lykännyt tätä pyyntöä noin vuoden ajan. Nyt mahdollinen kiuasvahinko on ollut minun vastuullani ja taloyhtiö olisi voinut pestä siitä kätensä.

Uusi kiuas 

Nyt tartuin tuumasta toimeen. Päädyin hankkimaan samanlaisen kiukaan, mitä meillä oli jo ennestään. Kiuas on kotimainen Harvian Vega ja sen teho on 8 kilowattia. Näin talon tekniikka ei voi häiriintyä uudesta kiukaasta, koska se on täysin identtinen alkuperäisen kanssa.

Sähkökiuas Harvia Vega BC80 8kW

 

Kiuas asennetaan paketissa mukana tulevaan seinäkiinnikkeeseen ja sen käyttönappulat ovat laitteen yläreunan lähellä, minkä vuoksi sitä on helppo säätää tarvittaessa.

Ostin samalla uudet kiuaskivet, joita kiukaaseen menee yksi laatikollinen, eli 20 kiloa.

Tilasin sähkömiehen tekemään kiukaan asennuksen ja tein taloyhtiöön remontti-ilmoituksen kiukaan vaihtamisesta. Näin tulee dokumentoitua, että myös meidän kiuas on uusittu.

Kiuas maksoi Bauhausissa 299,00 euroa ja kiuaskivet maksoivat 12,90 euroa. Kiukaan asennus maksoi töineen ja kilometrikorvauksineen 197,04 euroa. Kaikkiaan kiukaan uusiminen maksoi 508,94 euroa.

Kotikäytössä kiukaalla on kahden vuoden valmistajan myöntämä takuu.

Tämä oli toisaalta tiedossa oleva  uudistus ja toisaalta "yllättävä" rahanmeno, mutta meillä on nyt kiuas maksettuna seuraavaksi vuosikymmeneksi. 

 

Verotuspäätös 2025

Sain ilmoituksen 2025 vuoden verotuspäätöksen saapumisesta omaveroon. Tänä vuonna ilmoitukset tulevat suoraan sähköisesti suomi.fi sähköposti-ilmoituksena, eikä paperiversiota lähetetä erikseen.

Sain jotkin vähennykset läpi, jotka kumosivat viime vuoden luovusvoitoista tulleita pääomaveroja. Näitä olivat kotitalousvähennys ja työhuonevähennys, koska teen etätyötä 3 päivää viikossa. Tein korjaukset esitäytettyyn veroilmoitukseen hieman myöhemmin tänä vuonna, huhtikuun alussa, kuin edellisenä vuonna.

Sivunmennen sanotttuna, pääsin ensimmäistä kertaa myös raportoimaan kryptovaluuttojen staking-palkkioita verottajalle, joka aiheutti jonkin verran päänvaivaa.

Ilman korjauksia, olisin joutunut maksamaan noin 500 euroa mätkyjä, joten veroilmoituksen tarkistaminen ja täydentäminen todellakin kannattaa!

 

Verotuspäätös

Verotuspäätöksen perusteella, saan veronpalautusta 923,18 euroa ja se tilitetään minulle elokuun alussa, 3.8.2026.

Tällä hetkellä ajattelen, että käytän palautettavan rahan joko sijoituksiin tai sitten laitan sen puskuriin, jos epäilen kurssien laskua loppuvuonna. Tällä hetkellä jonkinlainen korjausliiike tuntuu mahdolliselta, joten olen vähentänyt sijoittamista. 

Elokuun yhteenvedossa näet, mihin ratkaisuun tulin. 

Miten itse, saitko mätkyjä vai palautuksia? 

 

Talousopit kotoani

Kotonani ei puhuttu paljon rahasta. Mitään muuta talousopetusta en saanut, paitsi sen, että "velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika takaisin maksettaessa". Toisin sanoen, velka oli paha asia ja sitä tulisi lähtökohtaisesti välttää.

Kotoa saadut talousopit

Vanhempani olivat melko pienituloisia tai vanhempana keskituloisia, mutta eivät ainakaan hyvätuloisia. Isäni oli 100% invalidi ja äitini on tehnyt toimistotyötä. Äitini kertoi joskus paljonko saa palkkaa ja antoi ymmärtää, että se on suuri salaisuus. Muistini mukaan palkka oli tuolloin 4 700 markkaa kuukaudessa. Pikkupojasta 4 700 markkaa kuulosti isolle summalle.

Säästölipas

 

Säästämistä opeteltiin keräämällä lantteja. Meillä lapsilla oli omat säätölippaat (Tampereen aluesäästöpankin ronsu-säästölipas), johon laitettiin tienattuja kolikoita, tai isäni ostoksista ylijääneitä kolikoita. Lipas tyhjennettiin noin vuoden välein ja sen sisältö talletettiin kunkin lapsen säästötilille. 

 

Sijoittamisesta 

Isäni oli jossain välissä sijoittanut säästöjään osakkeisiin ja muistan, että hän oli ylpeä siitä, että osakkeilla oli mennyt hyvin. Määrästä ei puhetta ollut ja valittu osake oli Huhtamäki, josta isäni oli todennäköisesti lukenut, koska meillä ei ole Huhtamäellä sukulaisia töissä tai tuttuja jotka olisivat yritystä pystyneet suosittelemaan. Sijoittamisesta kertynyt raha kuitenkin käytettiin asunnon vaihtoon tai kodin remontoimiseen. Kovin pitkällä horisontilla isäni ei siis sijoittanut. Enemmänkin sijoittaminen nähtiin mahdollisuutena saada lisätuloa säästöille.

Vanhempani ovat nähneet asuntoon sijoittamisen hyvänä tapana, koska asuntojen hinnat olivat jatkuvasti nousseet ja jos asunto pitää myydä, olet saanut sijoittamasi pääoman ja korkokulutkin myydessä pois. Siis vaurastunut asunnon arvonnousun verran.  

Äitini ei tietääkseni ole osakkeisiin sijoittanut, vaan osti sijoitusasunnon kun peri omat vanhempansa. Tuosta sijoitusasunnosta hän sai vuokratuloa ja joitain verovähennyksiä, hintakin kohosi parissa vuosikymmenessä mukavasti. Tulot hän on käyttänyt elämiseen, eikä tietääkseni ole sijoittanut edelleen. 

Kun asunto meni joitain vuosia sitten myyntiin, hän neuvotteli isoveljeni kanssa saadun pääoman sijoituksista ja minun näkemystäni ei ole koskaan asiassa kysytty. Minulle ei ole myöskään kerrottu, mitä hän on noilla varoillaan tehnyt. 

Toisaalta, vanhempani eivät koskaan säilyttäneet taloudellisia paineita meille lapsille. Meille kyllä kerrottiin, että "olemme köyhiä" ja että emme voisi saada uusia merkkivaatteita tai jotain lelua tai urheiluvälinettä, koska meillä ei ollut siihen mitenkään varaa. Silti ajoimme uudehkolla autolla ja isäni uusi auton noin viiden vuoden iässä viimeistään, aina uuteen autoon.

Nykyään asuntokin kannattaa omistaa vain kasvulähiössä ja jos on vaara, ettei asunnon arvo kasva, kannattaa mieluummin asua vuokralla ja sijoittaa loppurahansa osakemarkkinoille.

 

Koulun antamat opit 

Koulussa kyllä puhuttiin säästämisestä ja rahan arvon pienenemisestä, mutta lapselle inflaatio jäi hyvin abstraktiksi asiaksi. Semminkin, kun itse ei rahaa ollut säästänyt vuosikymmeniä. Sen muistan, että koulun antamat opiskeluvälineet huononivat vuosi vuodelta: Ei saanut kuin pienen A5-kokoisen ruutuvihkon A4-kokoisen vihkon sijaan ja lopulta pyyhekumikin piti puolittaa toisen oppilaan kanssa.

Korkoa korolle ilmiöstä puhuttiin ja kaavaa käytettiin lukujen laskemiseen, mutta sekin jäi sisäistämättä, että korkoilmiön avulla voisin itsekin rikastua. Lähinnä koulukirjan esimerkeissä puhuttiin siitä, miten raha kasvaisi korkoa pankin säästötilillä. 

Koulun talousopetus oli niukkaa

Mielestäni koulussa ei 1980- ja 90-luvuilla osakemarkkinoista tai sijoittamisesta koskaan puhuttu mitään. Talousosaamista sai lukemalla Aamulehden taloussivuja. Silti rötöksistä, konkursseista ja taloudellisista epäonnistumisista Suomessa uutisoitiin niin paljon, että kaikenlainen keinottelu sai ikävän leiman ja oli tulkittavissa hyvin epämääräisenä hommana. Sijoittaminen oli "ahneiden pukumiesten keplottelua" ja "kasinopeliä".

Nyttemmin vaurastumisesta kirjoitetaan enemmän ja neutraalimmin. Myös piensijoittajia haastatellaan ja onnistuneita tavis-sijoittajia löytyy haastateltavaksi asti. Tässä mielessä talousuutisointi on mielestäni paljon aikaisempaa terveempää.

Löytyypä joitain pelkästään talousasioilla menetyneitä vaikuttajia jotka käsittelevät talousaiheita jossain sosiaalisen median kanavassa. Esimerkkinä vaikkapa Merja Mähkä. 

Omille lapsille haluan sanoa, että säästäminen on hyvä tapa ja on tärkeää olla vähän rahapuskuria sen varalta, että jotain ikävää tapahtuu. Rahojaan ei kannata tilillä säilyttää, vaan sijoittaa esimerkiksi matalakuluiseen indeksirahastoon ja koittaa unohtaa varat sinne ilman stressaamista. Näin jokainen voi vähitelleen vaurastua ja antaa ajan tehdä työnsä, joka saa korkoa-korolle -ilmiön todella liikkeelle.

Velkaantumista kannattaa välttää, koska siinä auttaa jotakuta toista rikastumaan. Velka voi olla hyvä asia, kun sitä käytetään harkiten, mutta kuluttamiseen ei velkaa kannata edelleenkään ottaa.

Miten teillä puhuttiin rahasta ja saitko kotoa talousoppeja, joita olet noudattanut?

Asuntolainen korko nousi

Asuntolainan korkotarkistus oli 2.5. Meidän laina on sidottu kuuden kuukauden Euriboriin, joten sitä tarkistetaan keväällä ja syksyllä. Valitettavasti Iranin sodan vuoksi korkotaso on alkanut kohota ja se tarkoitti meidän lainakulujen kasvua.

Vanha kokonaiskorko oli 2,53 % (6 kk euribor 2,13 + 0,4 % marginaali). Uusi korko on 2,86 %.

Kuukausimaksu kasvoi 1 241,24 eurosta 1 257,74 euroon eli 16,50 euroa. Seuraavan 6 kk aikana siis 99,00 euroa lisää maksettavaa. Ei mikään valtava summa, mutta aina korkojen nousu ärsyttää.

Seuraavan kerran lainakorkoa päivitetään 2.11.2026.