Osinkosijoittamisen strategiat ja sudenkuopat

Lokakuun teemana on osinkosijoittaminen. Käsittelen tänään aihetta sijoitusstrategian näkökulmasta.

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

 

Mielestäni osinkosijoittaminen on monelle sijoittajalle hyvä portti pörssimaailmaan. Olen itsekin aloittanut matkani tällä strategialla. Minusta tuntuu konkreettiselta nähdä rahan tekevän rahaa, ja sitähän osinkosijoittaminen usein onkin. Mutta kuten elämässä yleensä, helppoa rahaa ei ole olemassa, ja osinkosijoittamisessakin piilee omat haasteensa ja sudenkuoppansa. Tässä artikkelissa syvennyn tarkastelemaan niitä.

 

Osinkosijoittamisen viehätys ja erilaiset strategiat

Osinkosijoittamisen ydin on yksinkertainen. Ostat yrityksen osakkeita ja saat vastineeksi osan sen voitoista osinkojen muodossa. Tämän strategian kauneus piilee siinä että se tarjoaa tasaisen tulovirran ja voi auttaa tasoittamaan markkinoiden heilahteluja. Pitkällä aikavälillä uudelleensijoitetut osingot voivat kiihdyttää varallisuuden kasvua korkoa korolle -ilmiön ansiosta. Kuten vanha sanonta kuuluu "pienistä puroista syntyy suuri virta".

Yksi tunnetuimmista strategioista on "Dogs of the Dow". Se on melko suoraviivainen lähestymistapa jossa sijoittaja valitsee Dow Jones Industrial Average -indeksin kymmenen osaketta joilla on korkein osinkotuotto edellisen vuoden lopussa. Ajatus on että nämä yhtiöt ovat aliarvostettuja ja palaavat arvoonsa ajan myötä. Strategian isä on Michael B. O'Higgins. Kokemukseni perusteella tämä strategia on saavuttanut vaihtelevaa menestystä mutta se on eräs esimerkki mekaanisesta osinkostrategiasta.

Toinen suosittu tapa on etsiä osinkoaristokraatteja tai -kuninkaita eli yhtiöitä jotka ovat nostaneet osinkojaan useita vuosia peräkkäin (25 tai 50 vuotta USA:ssa). Tämä kertoo mielestäni vakaasta liiketoiminnasta ja johdon sitoutumisesta osakkeenomistajien palkitsemiseen. Itse noudaten tätä strategiaa.

Miksi hajauttaminen on tärkeää ja yleisimmät sudenkuopat

Hajauttaminen on osinkosijoittamisessa aivan yhtä tärkeää kuin missä tahansa muussakin sijoitusstrategiassa. Ajattelen että yhden tai kahden yhtiön varaan ei kannata koskaan laskea koko omaisuuttaan. Jos yksi yhtiö joutuu vaikeuksiin ja joutuu leikkaamaan osinkojaan se voi tehdä ison loven tuloihisi. Hajauttamalla eri toimialoille ja maantieteellisille alueille voit vähentää riskiä ja varmistaa tasaisemman osinkovirran. Muista sanonta "älä laita kaikkia munia samaan koriin".

Peukalosääntönä voidaan pitää 10-20 eri yhtiöön ja toimialaan hajauttamista, jolloin saat hajauttamisen edut, mutta sijoitussalkkusi ei ole vielä täysin kaoottinen. Suosittelen hakemaan osingonmaksajia eri toimialoilta, koska esimerkiksi korkojen laskiessa kaikkien pankkiosakkeiden osinko voi kärsiä.

Osinkosijoittamisen yleisimpiä sudenkuoppia on keskittyminen pelkästään korkeaan osinkotuottoon. Vaikka houkutteleva korkea tuotto saattaa näyttää hyvältä se voi myös olla merkki vaikeuksista. Yhtiö saattaa esimerkiksi olla leikkaamassa osinkojaan tai sen liiketoiminta voi olla laskusuunnassa. Tällöin osinkotuotto näyttää korkealta koska osakkeen hinta on laskenut voimakkaasti. Tutki aina yhtiön taloudellista tilaa ja osingonmaksukykyä äläkä sokeasti luota pelkkiin prosentteihin.

Toinen tyypillinen virhe on unohtaa verotus. Osingoista maksetaan Suomessa veroa ja tämä vaikuttaa todelliseen tuottoon. On tärkeää ymmärtää verotuksen vaikutus ja ottaa se huomioon sijoituspäätöksissä.

Julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot

• 15 % osingon kokonaismäärästä on verotonta.

• Loppu 85 % osingon kokonaismäärästä on pääomatuloa, josta maksetaan pääomatuloveroa.

Pääomatulovero on progressiivinen, jossa

• 30 000 euroon asti pääomatulovero on 30 %.

• 30 000 euroa ylittävältä osalta pääomatulovero on 34 %.

Tämä tarkoittaa käytännössä, että omistamasi yhtiön osingoista maksat pääomatuloveroa 85 % osuudesta. Esimerkiksi, jos saat osinkoa 100 euroa, 85 euroa siitä on veronalaista pääomatuloa. Jos pääomatulosi ovat alle 30 000 euroa, maksat tästä 85 eurosta 30 % veroa, eli 25,50 euroa. Todellinen veroprosentti koko osingosta olisi tällöin 25,50 %.

Kolmas haaste on inflaatio. Jos osinkojen kasvu ei pysy inflaation tahdissa ostovoimasi heikkenee ajan myötä. Etsi yhtiöitä jotka kykenevät kasvattamaan osinkojaan tasaisesti ja kestävällä pohjalla.

Neljäs sudenkuoppa on liian lyhyt sijoitushorisontti. Osinkosijoittaminen on parhaimmillaan pitkäjänteistä puuhaa jossa korkoa korolle -ilmiö pääsee todella vauhtiin. Jos tarvitset rahoja nopeasti, osinkosijoittaminen ei välttämättä ole paras strategia.

Yhteenveto

Osinkosijoittaminen on erinomainen tapa rakentaa vaurautta ja luoda passiivista tuloa. Se vaatii kuitenkin huolellista harkintaa ja ymmärrystä sen mahdollisuuksista ja riskeistä. Muista aina tehdä oma tutkimuksesi ja hajauttaa sijoituksesi. Tällä tavoin voit välttää yleisimmät sudenkuopat ja nauttia osinkojen tuomasta vakaudesta salkussasi. 

Jos sijoitat osinkoyhtiöihin, kuulisin mielelläni millaisia kriteerejä olet itse käyttänyt yrityksiä valitessasi.

Osinkosijoittaminen Suomessa – Näin pääset alkuun

Lokakuun teemana on osinkosijoittaminen. Tänään pureudumme aiheeseen, joka on monen taloudellista hyvinvointia tavoittelevan sydäntä lähellä: osinkosijoittaminen. Olen huomannut, että sijoittamisen aloittaminen saattaa tuntua monimutkaiselta, mutta kokemukseni perusteella osinkojen kerääminen on yksi palkitsevimmista tavoista kasvattaa omaa varallisuutta pitkällä aikavälillä.

Jos olet miettinyt, miten päästä tähän tuottoisaan harrastukseen kiinni Suomessa, olet juuri oikeassa paikassa. Kuten vanha sanonta kuuluu, "ei Roomaakaan päivässä rakennettu", ja sama pätee salkun kasvatukseen. Tärkeintä on aloittaa oma sijoitusura.

 

Mitä osinkosäästäminen oikeastaan on?

Ajattelen, että osinkosäästäminen on pohjimmiltaan sitä, että ostat sellaisia yritysten osakkeita, jotka jakavat osan vuosittaisesta voitostaan osakkeenomistajilleen. Nämä ovat ne kaivatut osinkotuotot. Sijoitustesi tuottama "palkka", joka maksetaan useimmiten rahana tilillesi.

Mielestäni parasta osinkosäästämisessä on korkoa korolle -ilmiön hyödyntäminen. Kun sijoitat saamasi osingot uudelleen, ne alkavat tuottaa sinulle lisää tuottoa. Se on kuin lumipallo, joka kasvaa kasvamistaan mäkeä alas vieriessään.

Mistä lähteä liikkeelle Suomessa?

Aloittaminen on yllättävän suoraviivaista.

1. Avaa arvo-osuustili tai osakesäästötili

Ensimmäinen askel on sijoitustilin avaaminen. Suomessa sinulla on kaksi päävaihtoehtoa:

1. Arvo-osuustili (AOT), joka on perinteinen tapa, jossa osakkeiden myyntivoitot ja osingot verotetaan pääomatulona. Osingot ovat 85 % veronalaista pääomatuloa.
2. Osakesäästötili (OST), uudempi ja suosittu vaihtoehto. Tälle tilille voit ostaa ja myydä osakkeita verovapaasti tilin sisällä. Verot maksetaan vasta, kun nostat varoja tililtä ulos. 

Suosittelen sinulle erityisesti osakesäästötilin harkitsemista osinkosäästämisen alussa, sillä se mahdollistaa sijoitusten uudelleen sijoittamisen ilman vähennettyjä veroseuraamuksia.

Voit avata molemmat tilit helposti suomalaisissa pankeissa tai ulkomaisilla sijoitusalustoilla, jotka toimivat Suomessa. Minä itse aloitin perinteisestä pankista, mutta nykyään käytän mieluiten Nordnetin kustannustehokasta verkkosijoitusalustaa.

2. Valitse ensimmäiset osinkoyhtiöt

Osinkosijoittamisessa menestyminen ei ole tuurista kiinni, vaan hyvien yhtiöiden valitsemisesta. Etsi yrityksiä, joilla on:

• Vakaa liiketoiminta, jolloin yrityksen pitäisi pystyä tuottamaan voittoa myös huonompina aikoina.
• Pitkä osingonmaksuhistoria. Yritykset, jotka ovat maksaneet osinkoa vuodesta toiseen – jopa nostaneet sitä – ovat yleensä luotettavia.
• Kohtuullinen osingonjakosuhde, esimerkiksi 40-60%. Jos yritys jakaa voitostaan liian suuren osan osinkoina, se ei ehkä jätä tarpeeksi rahaa yrityksen kasvuun.

Monet suomalaiset pankit, vakuutusyhtiöt ja teollisuusyritykset ovat perinteisesti olleet vahvoja osingonmaksajia. Minun neuvoni on aloittaa muutamalla sinulle tutulla ja turvalliselta tuntuvalla yrityksellä.

Miksi osinkoa pitäisi kasvattaa? Siksi, että koska inflaatio vie rahan ostovoimaa, ei vuodesta toiseen maksettu sama osinko ole yhtä arvokas sijoittajalle. Olemmehan liikkeellä pitkäjänteisesti, jopa ajatuksella "osta ja pidä (ikuisesti)". 
 

3. Säännöllisyys on avain

Tämä on se tärkein vaihe. Älä yritä ajoittaa markkinoita. Sen sijaan tee säästämisestä automaattista. Laita itsellesi kuukausittain tietty summa sivuun, jolla ostat osakkeita. Pienilläkin summilla on merkitystä, sillä säännöllisyys voittaa satunnaiset suuret sijoitukset. Minä olen kokenut, että itselleni parhaiten toimii kuukausittainen, automaattinen siirto sijoitustilille heti palkkapäivän jälkeen.

Jos ostojen kustannukset tuntuvat isolta, voit jättää kuukausia väliin ja ostaa arvopaperit esimerkiksi kahden tai kolmmen kuukauden välein. Näin salkku kehittyy ja et menetä liian isoa osaa tuotosta kaupankäyntikuluihin.

Muista, että sijoittaminen on maraton, ei sprintti. Jatka osinkojen sijoittamista uudelleen ja anna ajan ja korkoa korolle -ilmiön tehdä työnsä.

Osinkoyhtiöiden mahdolliset riskit ja varoituksen merkit 💀

Mitä riskejä ja huomioitavaa osinkoyrityksiin sijoittamisessa on? 

Korkea osinkotuottoprosentti voi olla vaaran merkki

Liian korkea osinkotuottoprosentti (esim. yli 7 % Helsingin pörssin keskimääräisen 3–5 % sijaan) on usein syy skeptisyyteen. Se voi viitata siihen, että

• Osinko on vaarassa laskea tai peruuntua. Jos yrityksen osakekohtainen osinko on suurempi kuin osakekohtainen tulos (eli osingonjakosuhde on yli 100 %) tai yhtiön tase on heikko, on riski sille, että osingonmaksua joudutaan leikkaamaan tai se keskeytetään tulevaisuudessa.

• Osakkeen hinta on romahtanut. Osinkotuotto lasketaan jakamalla osinko osakkeen hinnalla. Jos osakkeen hinta on laskenut voimakkaasti liiketoiminnan heikkenemisen takia, osinkotuottoprosentti nousee mekaanisesti, vaikka osinko olisikin pian vaarassa.

Heikot kasvunäkymät

Usein vakiintuneet, kypsät yritykset maksavat suuria osinkoja, koska niillä ei ole juurikaan kannattavia investointikohteita omaan liiketoimintaansa. Tällöin vapaa kassavirta jaetaan osinkoina sijoittajille.

Kasvusijoittajat karttavat tällaisia yhtiöitä, koska he etsivät yrityksiä, jotka sijoittavat tuloksensa takaisin yhtiöön nopean kasvun ja osakkeen arvonnousun toivossa.

Osinkoyhtiöissä arvonnousu voi jäädä heikommaksi verrattuna nopeasti kasvaviin yrityksiin.

Osinkoyhtiöitä ei karteta siksi, että ne maksaisivat osinkoa, vaan siksi, että niihin liittyy riski osingon leikkaamisesta, tai ne eivät tarjoa riittävästi kasvupotentiaalia aggressiivisimmille sijoittajille. Laadukkaat osingonmaksajat, joilla on vakaa ja kasvava osinkohistoria, ovat sen sijaan usein sijoittajien toivelistalla

Lopuksi

Onnea matkaan osinkosijoittamisen polulla! Toivottavasti tämä artikkeli antoi sinulle tarvittavat eväät aloittamiseen.

Velkajarru Mikä ihme se on?

Tervetuloa lukemaan Varallisuustarinaa! Tänään pureudun aiheeseen, joka on noussut otsikoihin ja saanut eduskuntapuolueet hikoilemaan, eli Suomen velkajarru. Yleensä en politiikkaan puutu, mutta tällä viikolla kirjoitettiin suomalaista taloushistoriaa uusiksi.

Monet ovat viime aikoina puhuneet velkajarrusta, ja minäkin olen pohtinut, mistä tässä oikein on kyse. Lyhyesti sanottuna, velkajarru on sääntömekanismi, jonka on tarkoitus pistää jarrua valtion kiihtyvään velkaantumiseen. Kyseessä ei ole kirjaimellinen mekaaninen jarru, vaan historiallisesti merkittävä poliittinen ja lainsäädännöllinen sääntö.

Ajattelen asian niin, että valtion talous on vähän kuin perheen yhteinen lompakko. Jos elämme jatkuvasti yli varojemme, lopulta korkomenot syövät kaiken. Suomessa tilanne on ollut jo pitkään se, että julkinen talous on ollut kroonisesti alijäämäinen. Velkaa on otettu yhä enemmän.

Velkajarru Geminin kuvaamana

Mistä sopimuksessa on kyse?

Juuri hiljattain, 14. lokakuuta 2025, poliittiset puolueet (Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta) solmivat historiallisen parlamentaarisen sopimuksen tästä kansallisesta velkajarrusta. Mielestäni tämä on todella merkittävä askel, sillä se sitouttaa tulevatkin hallitukset vastuulliseen taloudenpitoon. Tavoitteena on asettaa pitkän tähtäimen tavoitteet velkasuhteelle, eli sille, kuinka suuri velka on suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT).

Tavoitteet ovat tiukat. Ensin pyritään Euroopan Unionin sääntöjen mukaiseen 60 prosentin velkasuhteeseen, mutta pitkällä aikavälillä tähtäimessä on Pohjoismaisittain tiukempi alle 40 prosentin taso BKT:sta.

Miten velkajarru toimii?

Velkajarru toimii eräänlaisena automaattisena korjausliikkeenä. Jos valtion velkasuhde ylittää sovitun tason, mekanismi laukeaa. Minun käsitykseni mukaan sen pitäisi tarkoittaa seuraavaa:

• Sääntö asettaa vaatimuksen, että velkasuhdetta on pakko pienentää tietyn prosentin verran vuosittain. Esimerkiksi puheissa on ollut esillä 0,75–1,0 prosenttiyksikön vuotuinen vähennys.
• Jos tavoitteeseen ei päästä, hallituksen on pakko tehdä konkreettisia toimia. Käytännössä tämä tarkoittaa menojen leikkaamista tai verojen korottamista. Velkajarru siis pakottaa vastuunkantajat etsimään säästöjä, jotta velkataakka kevenisi.

On olennaista, että jarrussa on myös joustoja. Kuten sanonta kuuluu, "ei siinä köyhdy, kun kaiken menettää" eli taantuman iskiessä valtiolla pitää olla mahdollisuus ottaa velkaa. Velkajarrumallit, kuten vaikkapa Sveitsin velkajarru, huomioivat suhdanteet: nousukaudella säästetään ja taantumassa saa velkaantua. Näin vältetään se, että leikkauksia jouduttaisiin tekemään pahimpaan aikaan, jolloin ne voivat syventää taloustaantumaa.

Minä näen velkajarrun luovan politiikkaan pitkäjänteisyyttä. Se estää hallituksia elämästä velaksi, kun on hyvät ajat, jotta huonojen aikojen varalle olisi puskuria.

Paljonko Suomella on valtionvelkaa 

Suomen valtionvelka on kasvanut merkittävästi 2020-luvulla. Suomen valtionvelka on alkuvuoden 2025 tietojen mukaan noin 175 miljardia euroa.

• Esimerkiksi tammikuun 2025 lopussa valtionvelka oli Valtiokonttorin mukaan 174,77 miljardia euroa.
• Valtiovarainministeriön kevään 2025 ennusteen mukaan valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) nousee noin 64,1 prosenttiin vuonna 2025.

On tärkeää huomata, että usein uutisoidaan myös julkisyhteisöjen velasta, joka on laajempi käsite ja sisältää valtionvelan lisäksi muun muassa kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velat. Julkisyhteisöjen velkasuhde on korkeampi, ja sen on ennustettu nousevan yli 85 prosenttiin BKT:sta vuonna 2025.

Velan kehitys 2020-luvulla

Valtionvelan suhde BKT:hen on noussut jyrkästi 2020-luvun alussa. Kehitys on ollut hyvin voimakasta.

• Vuosi 2019, ennen 2020-lukua: Valtionvelan suhde BKT:hen oli noin 44,3 prosenttia.
• Vuosi 2020, Koronakriisi: Velkasuhde nousi rajusti jo yhden vuoden aikana ja oli vuoden 2020 lopussa noin 52,5 prosenttia BKT:sta. Nousu oli noin 8,1 prosenttiyksikköä. Valtio rahoitti koronaviruksen aiheuttamia kuluja ja tukitoimia velalla, samalla kun BKT pieneni.
• Vuodet 2021-2024: Velkaantuminen on jatkunut koronakriisin ja sen jälkeisten kriisien (esim. energiakriisi ja korkojen nousu) sekä rakenteellisen alijäämän vuoksi. Valtionvelan suhde BKT:hen jatkoi kasvuaan nousten arviolta 61,3 prosenttiin vuoden 2024 lopussa.

Velkasuhteen ennustetaan jatkavan kasvuaan vielä lähivuosina, sillä valtiontalous on edelleen alijäämäinen. Esimerkiksi VM:n ennusteessa velkasuhteen arvioidaan nousevan lähes 65,5 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.

 

Miksi velkajarru on tärkeä juuri nyt?

Suomi on velkaantunut nopeasti, erityisesti korona-ajan ja muiden kriisien myötä. Liian suuri velka tarkoittaa suurempia korkomenoja. Nämä korkomenot ovat pois esimerkiksi terveydenhuollosta, koulutuksesta ja maamme turvallisuudesta.

Velkajarrun avulla pyritään luomaan uskottavuutta rahoitusmarkkinoilla. Uskottava talouspolitiikka tarkoittaa yleensä pienempiä lainakustannuksia, mikä säästää meidän kaikkien rahoja.

Mielestäni parlamentaarinen sopimus antaa vahvan viestin siitä, että Suomi on valmis ottamaan vastuun taloutensa kestävyydestä. Tämä on askel kohti terveempää valtiontaloutta ja lopulta meidän kaikkien hyvinvointia. Kestävät perusasiat luovat hyvän alustan myös varallisuuden kerryttämiselle, eikö totta?

Kiitos, kun luit! Keskustelua voi jatkaa kommenteissa.

Osinkosijoittaminen – Vaurastumisen salaisuus vai vanhanaikainen strategia?

Tässä artikkelissa syvennyn osinkosijoittamiseen, joka on monelle sijoittajalle toimiva ja sopiva strategia. Selvitän, mitä osinkosijoittaminen todellisuudessa on ja miten se eroaa muista suosituista sijoitustyyleistä ja mitkä ovat mielestäni tärkeimmät mittarit, joita jokaisen osinkosijoittajan tulisi osata tulkita.

Geminin näkemys osinkosijoittamisesta

 

Mitä on osinkosijoittaminen?

Osinkosijoittaminen on sijoitusstrategia, jossa sijoittaja pyrkii saamaan säännöllistä tulovirtaa yritysten maksamien osinkojen kautta. Osinko on osa yrityksen voitosta, joka jaetaan osakkeenomistajille. Osinkosijoittajan päätavoitteena ei ole niinkään osakkeen arvon nousu, vaan pikemminkin vakaa ja ennustettava tulovirta. Tämän strategian suurin etu on kassavirta, jota sijoittaja voi käyttää joko elämiseen tai sijoittaa sen uudelleen lisäosakkeiden ostamiseen.

Osinkosijoittaminen on pitkäjänteinen strategia, jossa sijoitussalkkusi kasvaa korkoa korolle -ilmiön ansiosta. Kun sijoitat saamasi osingot takaisin yhtiöön, sijoituksesi tuotto kasvaa eksponentiaalisesti.

Itseäni osinkosijoittaminen on alkanut kiinnostamaan erityisesti siitä syystä, että oma sijoitustavoitteeni on mahdollistaa taloudellisesti paremmat eläkevuodet, kun on mahdollista saada sijoitustuottoa eläkkeen lisäksi.

 

Osinkosijoittaminen vs. Arvosijoittaminen

Vaikka osinko- ja arvosijoittamisella on yhtäläisyyksiä, niiden lähestymistapa on erilainen.

Osinkosijoittaminen keskittyy kassavirtaan ja tuottoihin, jotka yritys maksaa osinkona. Tavoitteena on löytää vakaasti kasvavia ja kannattavia yrityksiä, jotka pystyvät maksamaan osinkoa myös taloudellisesti heikompina aikoina.

Arvosijoittaminen keskittyy löytämään aliarvostettuja yrityksiä, joiden markkina-arvo on alhaisempi kuin yrityksen todellinen, sisäinen arvo. Tavoitteena on ostaa osakkeita halvalla ja myydä ne, kun markkinat ovat oikaisseet yrityksen arvon.

Monet osinkoyritykset ovat neutraalimpia taloudelliselle häiriöille, koska niiden liiketoiminta on tyypillisesti sellaista, että niiden tuotteita kulutetaan myös taloudellisen taantuman aikana. Kasvuyritysten kurssi voi heilua voimakkaasti vastaavassa tilanteessa.

 

Tärkeimmät mittarit osinkoyrityksen arviointiin

Kun etsit osinkoyritystä, on tärkeää tarkastella muutamaa keskeistä mittaria, jotta voit arvioida yrityksen osingonmaksukykyä ja luotettavuutta.

• Osinkotuotto ($DividendYield$): Tämä mittari kertoo, kuinka suuren prosenttiosuuden yrityksen osingot muodostavat osakkeen hinnasta. Se lasketaan jakamalla vuotuinen osinko osakkeen nykyisellä hinnalla ($DividendYield=\genfrac{}{}{0ex}{}{otuinensinko}{Osakkeeninta/Vu}$).

  Korkea osinkotuotto voi olla houkutteleva, mutta se voi myös olla merkki siitä, että osakekurssi on laskenut voimakkaasti.

• Osingonjakosuhde (P$ayoutRatio$): Tämä mittari kertoo, kuinka suuren osan yrityksen tuloksesta se jakaa osinkoina. Se lasketaan jakamalla osinko osakekohtaisella tuloksella (Payout Ratio=Tulos osaketta kohti/Osinko osaketta kohti​). 

  Alhainen osingonjakosuhde (esim. alle 60 %) on yleensä positiivinen merkki, sillä se osoittaa yrityksen olevan taloudellisesti vahva ja pystyvän maksamaan osinkoja myös tulevaisuudessa.

• Osingon kasvuhistoria: Tärkeä indikaattori on myös se, miten yritys on kasvattanut osinkojaan viime vuosina. Yritys, joka on kasvattanut osinkojaan tasaisesti, on yleensä vakaampi sijoitus kuin yritys, joka on joutunut leikkaamaan osinkojaan.

  On mielestäni tärkeää, että osinkoa kasvatetaan, jotta se kattaa inflaation aiheuttaman osingon arvon alenemisen. 

• Velkaantumisaste ($DebttoEquity$): Velkaantumisaste kertoo, kuinka paljon yrityksellä on velkaa suhteessa omaan pääomaan. Vaikka osinkoyrityksellä voi olla velkaa, liian suuri velkaantuneisuus voi vaarantaa sen kyvyn maksaa osinkoja heikompina aikoina.

  Osinkoaristokraatti on yhtiö, joka on kasvattanut jakamaansa osinkoa vuosittain vähintään 25 vuoden ajan. Termiä on myös käytetty väljemmällä määritelmällä esimerkiksi Helsingin pörssissä yhtiöistä, jotka ovat korottaneet osinkoaan vähintään kymmenenä perättäisenä vuotena.

   

  Esimerkki: Huhtamäki

  

  Tarkastellaan suomalaista Huhtamäkeä, joka on tunnettu kotimainen osinkoyritys.

  • Yrityksen liikevaihto on kasvanut 2014-2024 välillä 2 236 miljoonasta eurosta 4 126 miljoonaan euroon.
  • Oikaistu liikevoitto on kasvanut 2014-2024 välilllä 175 miljoonasta eurosta 417 miljoonaan euroon ja liikevoittoprosentti on samalla aikajaksolla vahvistunut 7,8 prosentista 10,1 prosenttiin.
  • Osinkotuotto oli 3,70 prosenttia, eli 1,10 euroa per osake vuodelta 2024.
  • Huhtamäen määritelty osinkopolitiikka on jakaa 40–50 prosenttia tuloksesta osinkoina.
  • Osingonjakosuhde on 56,32 %.
  • Taloudellinen asema on vahva: Huhtamäki ilmoittaa pitävänsä nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhteen tasolla 2-3.
  • Valkaantumisaste oli 2,0 joulukuun 2024 lopussa. 
  • Huhtamäen osinko on kasvanut 15 vuotta yhtäjaksoisesti.

   

Muista, että menestyksekäs osinkosijoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja hajauttamista. Osinkosijoittaminen ei ole pikavoittojen tavoittelua, vaan tavoitteena on rakentaa vakaa taloudellinen tulevaisuus askel kerrallaan. Muista siis hajauttaa sijoituksiasi ja pitää katse horisontissa.

Seuraavassa artikkelissa syvennyn siihen, miten voit aloittaa osinkosijoittamisen käytännössä Suomessa.

Jos haluaisit, että käsittelen jotain tiettyä osinkosijoittamiseen liittyvää asiaa, laita kommentti. 

Miten asettaa realistiset tavoitteet ja saavuttaa ne?

Syyskuun aiheena on varallisuuden kasvattaminen säästämisen ja uusien tulovirtojen kautta. Syyskuun kolmannessa artikkelissa sukellan säästämisen teemaan ja tarkastelen, miten voit asettaa itsellesi tavoitteita, jotka ovat paitsi kunnianhimoisia, myös realistisia ja saavutettavissa.

 

Säästämistavoitteet

Säästäminen tuntuu raskaalta ja jopa mahdottomalta. Kokemukseni perusteella oikotie onnistumiseen ei kuitenkaan ole pelkkä rahan säästäminen, vaan selkeiden ja motivoivien tavoitteiden asettaminen. Ilman päämäärää on helppo eksyä ja tuhlata rahaa asioihin, joita et oikeasti tarvitse.

Aiheena säästämistavoitteet 

 

 

Miksi tavoitteet ovat tärkeitä?

Mielestäni tavoitteet antavat tekemiselle suunnan. Ne muuttavat abstraktin säästämisen konkreettiseksi ja jopa jännittäväksi projektiksi. Sen sijaan, että vain säästäisit "pahan päivän varalle", voit säästää esimerkiksi unelmiesi matkaa tai uutta autoa varten. Tällöin jokainen säästetty euro tuntuu merkitykselliseltä ja tuo sinut lähemmäs tavoitettasi.

Ajattelen, että on tärkeää erottaa toisistaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Lyhyen aikavälin tavoitteet, kuten säästäminen uuteen puhelimeen tai joululahjoihin, auttavat pitämään motivaatiota yllä. Kun näet tuloksia nopeasti, on helpompi jatkaa säästämistä myös pidempiä tavoitteita varten. Pitkän aikavälin tavoitteet, kuten asunnon käsiraha tai eläkepäivien turvaaminen, vaativat kärsivällisyyttä ja systemaattista toimintaa, mutta niiden tuoma taloudellinen turva on korvaamaton.

 

Realistiset tavoitteet ovat avain onnistumiseen

Tavoitteiden asettamisessa on yksi nyrkkisääntö ylitse muiden: niiden tulee olla realistisia. Liian kunnianhimoinen tavoite voi johtaa pettymykseen ja motivaation laskuun, jos et saavuta sitä asetetussa ajassa. Vastaavasti liian helppo tavoite ei haasta tarpeeksi, eikä se välttämättä edistä säästämistä toivotulla tavalla.

Realististen tavoitteiden asettaminen alkaa oman taloudellisen tilanteen kartoittamisesta. Tiedäkseni on hyvä kirjata ylös kaikki tulot ja menot. Kun tiedät tarkalleen, mihin rahasi menevät, on helpompi tunnistaa säästökohteita. Voit aloittaa pienistä puroista, esimerkiksi vähentämällä ulkona syömistä tai perumalla turhia suoratoistopalvelujen tilauksia.

Seuraavaksi, kun tiedät, kuinka paljon voit säästää kuukaudessa, voit laskea, kuinka kauan kestää saavuttaa tavoitteesi. Jos tavoitteesi on säästää 1000 euroa ja pystyt säästämään 100 euroa kuukaudessa, tiedät, että sinulla menee 10 kuukautta. Mielestäni tämä selkeys on ratkaisevan tärkeää.

 

Tavoitteiden saavuttaminen käytännössä

Tavoitteen asettaminen on vasta matkan ensimmäinen askel. Sen saavuttaminen vaatii sitoutumista ja järjestelmällisyyttä. Yksi tehokas tapa on automatisoida säästäminen. Kun siirrät rahaa automaattisesti säästötilille palkanmaksupäivänä, et ehdi kuluttaa sitä.

Parhaassa tapauksessa siirrät ennalta mietityn summan automaattisesti säästöön ja unohdat sen jälkeen säästämisen. Vaivattomuus auttaa pitämään hyvistä tavoista kiinni.

Ajattelen, että on myös tärkeää seurata edistymistä säännöllisesti. Olipa kyse sitten kuukausittaisesta tarkistuksesta tai pienistä merkinnöistä kalenterissa, edistymisen näkeminen on erittäin motivoivaa. Seuraa, kuinka lähellä tavoitettasi olet ja juhli pieniäkin onnistumisia matkan varrella.

Muista, että voit kohdata takaiskuja. Joskus elämä yllättää ja rahat menevätkin johonkin muuhun kuin suunniteltuun kohteeseen. Silloin ei kannata lannistua. Säästämisen ei tarvitse olla täydellistä, kunhan se on jatkuvaa. Tärkeintä on palata suunnitelmaan ja jatkaa eteenpäin.

Voi olla armollista hyväksyä, että pidät esimerkiksi kesällä välikuukauden, jolloin säästötavoitetta ei ole. Tai haluat panostaa joulun viettoon ja joulukuussa kevennät säästämistäsi muihin kuukausiin nähden. Tämä henkinen vastaantuleminen voi olla pieni lahja itsellesi.

 

Toivottavasti nämä ajatukseni auttavat sinua asettamaan ja saavuttamaan omat säästämistavoitteesi. Millaisia säästämistavoitteita sinulla on tällä hetkellä? 

 

Syyskuun rahat

Erittelen tässä artikkelissa, miten rahaa tuli käytettyä syyskuussa. 

Budjettitarkkus oli syyskuussa noin 98,3%

• Tulot 5 049,60 euroa 
• Menot 2 539,89 euroa
• Laskut 431,66 euroa
• Asuntolaina 1 241,44 euroa
• Säästöön 969,00 euroa

Säästöaste oli alhainen 16,6%.  Tässä kuussa laskut ja säästöt osuivat hyvin budjetoituun, mutta erilaisia hankintoja tuli tehtyä tavallistakin enemmän.

 

Tarkempi erittely 

Syyskuussa tulot koostuivat palkasta (4 547,73 euroa), S-bonuksesta (66,86 euroa), ja säästötilin korosta (23,46  euroa). Osinkoja syyskuussa tuli 11,55 euroa. Lisäksi myin tytön vanhan turvaistuimen, josta sain Torissa 50,0 euroa.

Normaalista poikkeavia hankintoja olivat Sudoku-pelin lunastus puhelimeen, pilvitallennustila 20,00 euroa, uusi näppäimistö 36,98 euroa, LED-paneeli 29,90 euroa, uudet patjat (sekä sijaus että joustinpatjat) 337,98 euroa, ohjelmointikirjat 16,99 euroa ja joululahjat 68,71 euroa. Yhteensä näihin kului 516,55 euroa.

Patjat hankimme IKEAsta, koska heillä oli syyskussa -20% alennus kaikista patjoista. Patjoja olimme jo katselleet vähän aikaa. Joustinpatjat olivat jo yli 15 vuotta vanhat ja sijauspatjat oli hankittu 10 vuotta sitten. Sängyssä huomaa, että vanha patja oli kulunut kuopalle sen keskeltä, koska nyt tuntuu, että patja olisi keskeltä koholla. 

Joululahjoja alan yleensä ostaa tässä syksyllä, kun hoksaan, mitä joku läheinen tarvitsee. Näin koko lahjamäärä ei kerry joulukuulle.

Apteekkiin meni lapsen ja aikuisten särkylääkkeeseen 22,41 euroa.

Auto tuli tankattua kerran mikä kustansi 73,29 euroa. 

Kävin kerran parturissa ja sinne meni 30,00 euroa. 

Ostin uuden ulkoilutakin, joka maksoi 50 % alennuksessa 34,80 euroa. 

Kävimme syömässä McDonaldsilla kaksi kertaa ja näihin kului 50,30 euroa ja lisäksi Prime-suoratoistoon kului 6,99 euroa ja Disney+ suoratoistoon 2,99 euroa. 

Siivoamiskertoja oli kolme, siivoamiseen kului 404,70 euroa.

Ruokakauppaan meni normaalia enemmän, 801,86 euroa. Ostimme tarjouksesta jonkin verran kahvia ja kahvin sekaan Oatly-kaurajuomaa, josta pidämme.

Työpaikan ruokalassa söin 11 kertaa ja se kustansi 94,60 euroa.

Tässä kuussa hankin 20 kerran HSL-matkalipun, joka maksoi 54,40 euroa. 

Sijoitukset 

Säästöön talletin yhteensä 969,00 euroa. Vakio kuukausiostot tuli tehtyä Nordnet Teknologia ja USA-indekseihin, yhteensä 450 euroa. Näiden lisäksi kevensin USA-painoa myymällä iShares Core S&P 500 UCITS ETF -rahaston osuudet, joista sain 8 310,95 euroa. Kaupasta aiheutui 15,70 euron kulut. Möin myös JPM active US Growth UCITS ETF -rahasto-osuudet, joista sain 3 183,00 euroa ja kaupan päälle tuli kuluja 15,00 euroa.

Ostoja tein UnitedHealth Groupin (UNH) osakkeeseen 25.9.2025 seuraavasti: 

• Hinta 346,46 USD kappaleelta
• Määrä  10 kappaletta 
• Yhteensä 2 994,36 euroa 
• Komissio 15,00 euroa 

Toinen osinko-yritys, jota ostin, on Procter & Gamble (PG) 30.9.2025

• Hinta 153,25 USD kappalelta
• Määrä 26 kappaletta
• Yhteensä 3 984,50 euroa
• Komissio 15,00 euroa

Kuten näistä muutoksista näkee, olen alkanut odottaa markkinakorjausta ja uskon, että jokaisen on hyvä miettiä, onko valmis ottamaan sen vastaan ilman muutoksia sijoituksiinsa. Itse olen alkanut painottaa osinko-osakkeita ja tästä tulen kirjoittamaan oman artikkelin.