Miksi Tanskan ja Yhdysvaltojen sopimus Grönlannista merkitsee paljon

Olemme saaneet lukea presidentti Trumpin kehuskelemasta sopimuksesta, joka koskee Yhdysvaltojen oikeutta toimia ja jopa vastata Grönlannin puolustuksesta. Grönlanti kuuluu Tanskalle, mutta on itsehallintoalue samaan tapaan kuin Ahvenanmaa on Suomen osa. 

Sopimuksen on kerrottu antavan Yhdysvalloille laajat valtuudet sotilaalliseen läsnäoloon Grönlannissa, mutta sen kaikista yksityiskohdista ei ole kerrottu julkisuuteen.

Amerikkalainen tukikohta Grönlannissa

Mielestäni kansainväliset sopimukset vaikuttavat joskus kaukaisilta, mutta ne heijastuvat yllättävän nopeasti meikäläiseen talouteen ja turvallisuuteen. Ajattelen, että Tanskan ja Yhdistyvaltojen suhteet Grönlannin alueella koskettavat meitä kaikkia suoria reittejä pitkin.

Kokemukseni perusteella sijoittajan on tärkeää ymmärtää geopoliittisia virtoja, koska ne ohjaavat suoraan raaka-aineiden hintoja ja Suomelle tärkeän puolustusteollisuuden kehitystä.

Sopimus on allekirjoitettua YK:n yleiskokouksen yhteydessä eilen 23 syyskuuta 2026, ja se vaatii vielä hyväksynnän sekä Tanskan että Grönlannin parlamenteissa ennen lopullista voimaantuloaan.

 

Trumpin käyttämä neuvottelutaktiikka

En voi olla ajattelematta, että Donald Trump neuvotteee diilejään kuin mafia rakennusoikeuksista New Yourkissa. Yhtäläisyydet eivät viittaa suoraan rikollisuuteen, vaan tiettyyn valtapeliin, psykologiaan ja kyseenalaiseen neuvottelukulttuuriin.

Trumpin neuvottelutaktiikka

 

Mafialle tyypillinen ehdoton uskollisuus johtajalle näkyy myös Trumpin toiminnassa. Hän vaatii lähipiiriltään täyttä lojaaliutta, ja arvostelu tai eri mieltä oleminen tulkitaan suoraan petokseksi. Suhteet perustuvat usein henkilökohtaiseen uskollisuuteen institutionaalisen luottamuksen sijaan.

Kun Trumpia painostetaan, hänen reaktionsa on usein vastahyökkäys, maineen mustaaminen ja vastapuolen motiivien kyseenalaistaminen. Taktikka muistuttaa mafian periaatetta, jossa vastustajalle tai ilmiantajalle tehdään heti kättelyssä selväksi, että vastarinnasta koituu kallis hinta.

Trumpin poliittinen ja taloudellinen retoriikka toimii ajatuksella vastapalveluksista ja suojelusta, jossa kaikki on kauppaa. Olet joko mukana ja hyödyt tai ulkopuolinen, jota voidaan kohdella vihamielisesti. Neuvottelut nähdään pelkkänä nollasummapelinä, jossa joku voittaa ja joku häviää.

Siinä missä perinteinen diplomatia ja liike-elämä nojaavat sääntöihin, sopimuksiin ja instituutioihin, Trump suosii kahdenkeskisiä neuvotteluja, henkilökohtaisia suhteita ja epävirallisia tai jopa epäselviä lupauksia.

 

Grönlanti-sopimus käytännössä

Moni kysyy itseltään, miksi arktinen alue herättää näin paljon suuren maailman kiinnostusta. Kyse on strategisesta sijainnista ja valtavista luonnonvaroista, joita ei voi sivuuttaa globaalissa kilpailussa. Maaperä kätkee sisäänsä harvinaisia maametalleja, joita tarvitaan modernissa asevalmistuksessa ja huipputeollisessa tuotannossa.

Tanskan, Yhdysvaltojen ja Grönlannin syyskuussa 2026 saavuttama puolustus- ja turvallisuussopimus tuo merkittäviä muutoksia Grönlannin asemaan, vaikka se ei muutakaan saaren virallista valtiosuvereniteettia. 

Tärkein neuvottelutulos on se, että Yhdysvallat ei pyri saamaan Grönlantia itselleen. 

Yhdysvallat saa oikeuden laajentaa pysyvää sotilaallista läsnäoloaan ja puolustusinfrastruktuuriaan Grönlannissa. Vaikka Yhdysvalloissa sopimusta on kuvattu laajana kontrollina, Tanska ja Grönlanti ovat korostaneet sen keskittyvän nimenomaan arktisen alueen turvallisuuteen.

Sopimus estää pysyvästi Venäjää, Kiinaa tai muita ei-NATO-maita perustamasta sotilastukikohtia, joukkoja tai tekemään turvallisuuden kannalta herkkiä investointeja Grönlantiin ilman erillistä lupaa.

Grönlannin itsehallintoon ei tule muutoksia. Tanska ja Grönlanti ovat painottaneet, että sopimus ei siirrä alueen omistajuutta Yhdysvalloille, vaan Tanskan kuningaskunnan suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus säilyvät ennallaan. Myös grönlantilaisten oikeus itsemääräämisoikeuteen ja mahdolliseen tulevaan itsenäistymiseen tunnustetaan edelleen.

Sopimus vahvistaa myös Yhdysvaltojen ja Naton suhdetta monella tavalla.

Onko sopimus uhka vai mahdollisuus

Monet talousblogit jättävät huomioimatta sen tosiasian, että poliittiset kriisit ja sopimukset aiheuttavat välittömiä markkinareaktioita. Kun arktiset jännitteet kasvavat, osakkeiden hinnat voivat heilahtaa nopeasti ilman näkyvää syytä. 

Suosittelen, että tarkastelet omia sijoituskohteitasi kriittisesti ja mietit, miten riippuvaisia ne ovat tuotantoketjujen häiriöistä. Vältä tilannetta, jossa reagoit liian myöhään uutisiin, sillä ammattimaiset sijoittajat hinnoittelevat riskit sekunneissa.

Huomioi aina veroseuraamukset, jos päätät myydä tai uudelleenkohdentaa omistuksiasi geopoliittisten muutosten vuoksi. Suomessa luovutusvoittoverotus syö tuottoja armottomasti, jos teet hätiköityjä peliliikkeitä arvo-osuustilillä. Verokarhu vie oman osuutensa heti, joten pitkäjänteinen ja rauhallinen suunnitelma voittaa aina toiveikkaan poukkoilun.

 

Loppukaneetti

Maailmanpolitiikka muokkaa sijoitusympäristöä jatkuvasti uusiksi, eikä mikään markkina toimi tyhjiössä. 

Meidän työssäkäyvien suomalaisen kannattaa pitää pää kylmänä, seurata globaaleja sopimuksia rauhassa ja keskittyä omiin pitkän aikavälin tavoitteisiimme ilman turhaa hätäilyä.

Herättikö aihe ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan juttua kommenteissa.

Osta vaurioituneita osakkeita, vältä ostamasta vaurioituneita yhtiöitä

Jokainen pörssissä pidempään mukana ollut sijoittaja törmää ennemmin tai myöhemmin tilanteeseen, jossa tutun pörssiyhtiön kurssi syöksyy. Ruudulla vilkkuva punainen hinta ja jopa kymmenien prosenttien alennus houkuttelevat ostoksille. Tässä kohtaa moni meistä tekee kuitenkin kalliin virheen.

Vaurioitunut osake

 

Aika korjaa tilapäisesti vaurioituneen osakkeen, mutta huonosti hoidettu yhtiö vie rahasi. Kokemukseni perusteella ero näiden kahden välillä on raja satumaisen rikastumisen ja pitkäaikaisen pääoman menetyksen välillä.

Mielestäni tärkeintä pitkän aikavälin arvosijoittamisessa on oppia tuntemaan tämä ero. Suomen pörssi tarjoaa jatkuvasti tilaisuuksia, kunhan osaa katsoa hinnan taakse.

Vaurioituneen osakkeen ja vaurioituneen yhtiön ero

Vaurioitunut osake tarkoittaa laadukkaan ja tuloksentekokykyisen yhtiön osaketta, jonka hinta on pudonnut tilapäisen markkinahäiriön tai lyhytaikaisen ongelman vuoksi. Yhtiön liiketoiminnan perusta, tase ja suhteellinen kilpailuetu ovat edelleen kunnossa.

Vaurioitunut yhtiö taas kärsii pysyvistä rakenteellisista ongelmista. Sen liiketoimintamalli vanhenee, velkataakka käy ylivoimaiseksi tai tuotteiden kysyntä sulaa kilpailijoiden jalkoihin. Osakkeen halpa hinta on silloin ansa, jota pitkän aikavälin arvosijoittajan tulee välttää.

Pörssi ylireagoi jatkuvasti

Mielestäni parhaat ostopaikat syntyvät silloin, kun markkinoilla vallitsee paniikki ilman painavaa syytä. Olen huomannut vuosien varrella, että pörssi tekee kärpäsestä härkäsen nopeammin kuin pian.

Hinnat heilahtelevat huomattavasti enemmän kuin yhtiöiden todellinen arvo. Kun hyvä suomalainen laatuyhtiö antaa pienen tulosvaroituksen, sijoittajat myyvät osakkeitaan paniikissa. Silloin järkevä arvosijoittaja käärii hihansa ja alkaa tutkia numeroita.

Tilapäinen vastoinkäyminen vai pysyvä tuho

Ajattelen, että osakkeen analysointi alkaa aina syyn selvittämisestä. Pitää kysyä itseltään, korjaantuuko tämä ongelma parissa vuodessa vai onko kyseessä yhtiön hidas kuolema.

Tilapäisiä ongelmia ovat esimerkiksi syklisen teollisuusyhtiön kuten Metsä Boardin kohtama matalasuhdanne tai väliaikainen raaka-aineiden hinnannousu. 

Syklit kuuluvat maailmanmenoon, ja ne korjaantuvat ajan kanssa. Markkina rankaisee tällaisia yhtiöitä usein kohtuuttomasti, vaikka niiden tehdasverkosto ja osaaminen pysyvät maailmanluokassa.

Pysyviä vaurioita ovat asiakkaiden pako ja tuotteen vanheneminen. Muistan itse aikoinaan seuraneeni Anvian ja myöhemmin tiettyjen retail-alan toimijoiden kamppailua muuttuvassa maailmassa (Stockmann).

Jos laiva vuotaa pohjasta, ei auta vaikka kuinka ammentaisi vettä pois. Ei ole mieltä ostaa halvalla yhtiötä, jonka tuloskyky on pysyvästi menetetty.

 

Tarkista yhtiön kunto

Sijoitustoiminnassa ei kannata ostaa sikaa säkissä. Kokemukseni perusteella nämä kolme vaihetta paljastavat, onko kyseessä tilaisuus vai konkurssipesä.

1. Katso taseen velat ja maksuvalmius

Tutkin aina ensimmäiseksi yhtiön velkamäärää. Jos yhtiöllä on liikaa velkaa, pienikin tulosnotkahdus voi ajaa sen ahdinkoon ja pakottaa kalliisiin osakeanteihin, jotka laimentavat nykyisten omistajien osuutta.

Sijoittajan on syy katsoa nettovelan suhdetta käyttökatteeseen. Vahva tase antaa yhtiölle aikaa korjata virheensä suhdanteen pohjalla. Tase toimii puskurina silloin, kun maailmalla myrskyää.

2. Tarkista kassavirta, älä pelkkää kirjanpidollista tulosta

Mielestäni liiketoiminnan operatiivinen kassavirta kertoo totuuden paremmin kuin pelkkä tuloslaskelma. Kassan pitää täyttyä varsinaisesta liiketoiminnasta, ei omaisuuden myynneistä tai kirjanpidollisista arvostusmuutoksista.

Paperilla yhtiö voi näyttää tekevän tulosta, mutta jos rahoja ei saada asiakkailta tilille, kyseessä on hälytysmerkki.

Jos vaurioitunut yhtiö pystyy edelleen tekemään vahvaa vapaata kassavirtaa, sen osake on usein erinomainen ostokohde.

3. Arvioi johdon toiminta ja sisäpiirin ostot

Seuraan tarkasti, mitä yhtiön johto tekee. Johdon teot puhuvat aina äänekkäämmin kuin kauniit puheet osavuosikatsauksessa tai pörssitiedotteissa.

Ostavatko toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet yhtiön osakkeita myyntiaallon aikana omalla rahalla. Jos sisäpiiri tankkaa osaketta kun kurssi on maassa, se on yksi vahvimmista signaaleista mitä arvosijoittaja voi saada.

Veroseuraamukset ja kalliit sudenkuopat, joihin moni lankeaa

Osakkeiden ostaminen tappiokierteessä sisältää aina riskejä. Erityisesti veroasiat ja pörssilistalta poistumiset voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä, joista ei usein puhuta julkisuudessa tarpeeksi.

Itse poltin näppini ostamalla Dovren osaketta, kun heillä tuli riitaa tuulivoimalaprojektin toimituksesta ja osake sukelsi. Nythän yritys on konkurssissa ja jopa poistettu pörssistä.

Tappiollisten osakkeiden myynti ja verovähennykset

Jos olet ostanut vaurioitunutta yhtiötä ja todella osunut harhaan, virhe pitää uskaltaa tunnustaa ajoissa. Myönnä tappiosi ja sijoita jäljellä olevat rahat parempaan kohteeseen.

Tappiolla myydyt osakkeet tuovat onneksi luovutustappioita, joita voit vähentää muista pääomatuloistasi verotuksessa. Vähennys pitää tehdä viiden seuraavan verovuoden aikana. Jos sinulla ei ole muita pääomatuloja tai luovutusvoittoja, tappiot voivat jäädä käyttämättä ja mennä hukkaan.

Suorien osakeostojen verotus verrattuna osakesäästötiliin

Mielestäni osakesäästötili on loistava työkalu vaurioituneiden osakkeiden ostamiseen. Tilin sisällä et joudu maksamaan veroja myyntivoitoista ennen kuin nostat rahaa pois tililtä.

Tavallisella arvo-osuustilillä jokainen myynti aiheuttaa välittömän veroseuraamuksen, jos teet voittoa. Se syö korkoa korolle -ilmiön tehoa ajan myötä. Kuitenkin arvo-osuustilin etu on se, että sieltä syntyneet luovutustappiot voi hyödyntää heti muissa pääomatuloissa, toisin kuin osakesäästötilin sisällä tapahtuvat tappiot ennen tilin lopettamista.

Loppukaneetti

Kun olet tehnyt taustatyön ja todennut osakkeen olevan vain tilapäisesti alennuksessa, on aika toimia ilman pelkoa.

Osta osakkeita useassa eri erässä. Älä laita kaikkia munia samaan koriin yhdellä kertaa, sillä pohjan arvaaminen on lähes mahdotonta meistä jokaiselle.

Pysy suunnitelmassasi ja anna laadukkaalle yhtiölle aikaa toipua. Sijoittaminen on kärsivällisyyslaji, jossa hiljaa hyvä tulee.

Herättikö artikkeli ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan kommenteissa!  

Elokuun 2026 rahat

Tarkastelen tässä artikkelissa, miten rahaa kului elokuussa 2026, palkkakaudella 15.8.-14.9.2026.

Elokuussa poikkeavia tapahtumia oli muutamia. Pääosin rahankulutus oli maltillista. Osakekauppaa en tehnyt.

Elokuun 2026 yhteenveto 

 Yhteenveto

• Tulot 5 577.73 euroa 
• Menot 1 303.53 euroa
• Laskut 245.31 euroa
• Asuntolaina 1 257.74 euroa (lyhennys 995.44, korko 259.80 ja kulut 2.50 euroa)
• Säästöön 1 468.26 euroa

Säästöaste oli hyvä 26.32%.

Elokuun kulutus oli hieman tavanomaista suurempaa. Ostimme lapselle lisää vaatteita syksyä varten ja ruokakauppaan meni vähän normaalia enemmän.

Tarkempi erittely

Elokuussa tulot koostuivat palkasta (4 838.58 euroa),  S-bonuksesta (39.12 euroa), ja talletus-tilin korosta (0.03 euroa).  S-bonusta tuli tavanomainen määrä. Erityisiä tuloja ei elokuussa ollut.

Sähkölasku oli melko tyypillinen, heinäkuussa toteutunut sähkönkulutus oli 40.39 euroa. Se oli 8.52 euroa heinäkuun laskua matalampi, joten samoilla kulutuksilla mennään näin lämpiminä kuukausina.

Normaalista poikkeavia hankintoja olivat uudet Finlaysonin aluslakanat, jotka maksoivat yhteensä 57.90 euroa (ja kyllä, ostin toiset samalaiset lakanat kuin heinäkuussa). Ostin myös uuden sähköhammasharjan (29.00 euroa) ja Lidlistä pihtivirtamittarin (19.90) ja ruuvinvääntimen (9.90 euroa). Lisäksi ostin hopeoidun äänikaapelin CD-soittimen ja vahvistimen väliin Torista ja tämä käytetty RCA-kaapeli maksoi postikuluineen 20.40 euroa.

Elokuussa kävin kerran parturissa, joka maksoi 30.00 euroa.

Auto tuli tankattua kahdesti ja pesetettyä kerran, yhteensä autoon kului 146.96 euroa.  Nyt jälkimmäisellä tankkauksella 95-oktaanisen bensan hinta oli peräti 2.29 euroa litra! Trumpin selkoilu näkyy näin omassa arkisessa kulutuksessa.

Pysäköintiin kului 12.68 euroa. Tästä puolet tuli lentoasemalla ja loput Espoolaisessa kauppakeskuksessa, koska maksuton pysäköintiaika lyheni kahdesta tunnista tuntiin. 

Bookbeat-suoratoistopalvelu tuli tässäkin kuussa maksettua lahjakortilla, jonka voitin työpaikalta. Muistin käydä vaihtamassa tilauksen Premium-tilauksesta Basic-tilaukseen, etten joudu jatkamaan Premiumia omalla rahalla. Bookbeat Basic maksaa 10.99 euroa kuukaudessa ja se sisältää 20 tuntia kuuntelu- ja lukuaikaa kuukaudessa. Premiumin sataa tuntia en saa millään kulutettua työmatkakuuntelussa.

Internetin 300 mbit lisänopeus maksoi 2.33 euroa. Olin maksanut edellisessä kuussa lisänopeuden vanhalla hinnalla, joten se kattoi osan tästä kuusta.

Tytön (aikuisen) syntymäpäivälahjaan meni 60.00 euroa. 

Ruokakauppaan meni normaalia suurempi määrä, 925.83 euroa. Meillä oli vaimoni sisko kylässä viikon, joten ruokailijoita oli normaalia isompi määrä.

Aloitin syyskuun alussa laihduttamisen ja olen ostanut vähähiilihydraattisia tuotteita kaappiin tukemaan keto-dieettiä. Niihin on mennyt muutama kymppi.

Vaatteita ostin yhden pyjaman itselleni. Se oli -50% + 20% alennuksessa ja maksoi lopulta 16.99 euroa.

Työpaikan ruokalassa söin 12 kertaa, joka maksoi 102.00 euroa.

Ravintolassa käytiin kerran, McDonaldsiin kului 22.00 euroa.

Varhaiskasvatuslaskua ei ollut heinäkuulta.

Sijoitukset

Kuukausisäästösumma oli vakio 750 euroa.

Sain osinkotuloa Realty Income REIT sijoituksestani 16.40 euroa, josta meni veroa 2.46 euroa. Novo Nordisk maksoi osinkoa 62.70 euroa ja siitä meni veroa 24.41 euroa. Procter & Gamble maksoi osinkoa 24.41 euroa ja veroja pidätettiin 3.66 euroa. HSBC MSCI World ETF maksoi osinkoa 25.31 euroa. VISA maksoi myös osinkoa 4.05 euroa ja siitä pidätettiin 0.61 euroa veroa. Lisäksi Microsoft maksoi osinkoa 12.53 euroa, josta veroja otettiin 1.88 euroa.

Yhteensä osinkotuloa jäi verojen jälkeen elokuussa 112.38 euroa. 

Rahasto-ostoja tuli tehtyä

Vakiosijoitukset menivät vain S&P 500 indeksiin, johon olen nyt päättänyt sijoittaa pelkästään.  Ostin Xtrackers S&P 500 ETF 4C osuuksia 57 kpl, johon kului 733.62 euroa. Kuukausisäästöstä velotettiin 2.50 euroa.

Miksi jätin muut/ETF-rahastot pois? Koska S&P 500 -rahaston kulut ovat poikkeuksellisen pienet, 0.03% ja koitan välttää turhia sijoituskuluja. Tämä varmistaa, etten ole hajauttamassa turhan moneen ETF:ään ja rahastoon sijoituksiani ja maksamassa "liikaa" niiden hallinnoimisesta.

Tytön Nordnet Maailma indeksiin meni vakio 50.0 euroa.

Osakkeita en ostanut elokuussa lainkaan.

Myyntejä en tehnyt elokuussa lainkaan.

Laitetaan vielä muistiin, että laskeskelin tulorajani menevän marraskuussa rikki, jolloin veroprosentikseni tulee mukava 53.5%! Se tarkoittaa sitä, että kaikki löysä raha pitää jättää tilille, eikä sijoituksiin tai joulukuussa pitää turvautua tukevasti puskuritilille.

Google teki suomalaista teollisuushistoriaa

Google löi useimmat meistä ällikällä ja ilmoitti eilen 9. syyskuuta tekevänsä 13 miljardin euron investoinnit Suomeen. Rahalla tullaan laajentamaan Googlen Haminassa olevaa datakeskusta, mutta rakentamaan myös kolme kokonaan uutta datakeskusta muualle Suomeen.

(Kuva: Google)

Google on toiminut Haminassa vuodesta 2011 lähtien. 

Uudet datakeskukset ovat suunnitteilla Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle. Google onkin ostanut näiltä paikkakunnilta maata jo aikaisemmin.

Mitä investointi tarkoittaa

Päätetyn investoinnin mittakaavaa on vaikea käsittää. Kyseessä on Googlen suurin yksittäinen investointi Eurooppaan. 

Kaikki Euroopan maat ovat varmasti kilpailleet samasta investoinnista. Päätös on todellinen lottovoitto Suomelle. 

Googlen laskelman mukaan rakennusaikana investointi työllistää 37 000 ihmistä ja datakeskusten pyörittäminen työllistää noin 7 000 henkeä pysyvästi. Alamaissa olevassa rakennusteollisuudessa työllistyy suoraan 16 000 ihmistä. 

Näissä luvuissa on huomioitu myös seurannaisvaikutukset, kuten kaupan, liikenteen ja teollisuuden lisätyöpaikat datakeskusten ulkopuolelta.

Luvitus ja suunnitteluprosessit laitetaan heti liikkeelle ja uudet datakeskukset saattaisivat olla toiminnassa jo vuonna 2028. Vauhti on melkoinen.

Google kertoi tehneensä kumppanuussopimuksia Suomalaisten yhtiöiden kanssa. Näistä merkittävin on Fortumin kanssa solmittu sähkön ostosopimus jopa 22 vuoden ajalle, jossa Google sitoutuu ostamaan Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista 50% koko tämän ajan.

Investointeihin sisältyy myös uutta energiantuotantoa, jota Google selvittää Fortumin kanssa.

Kauppalehden artikkelissa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä huomauttaa, että Googlella on bring your own power -periaate. Sen mukaan jättiyhtiö huolehtii siitä, että uutta sähköntuotantoa syntyy se määrä, mitä yhtiö käyttää. Siksi Leskelän mukaan voidaan olla ”aika levollisin mielin” siitä, että uutta sähköntuotantoa rakennetaan seuraavaksi paljon.

Mikä datakeskus on

Datakeskus on keskitetty tila tai rakennus, jossa säilytetään ja pyöritetään massiivisia määriä tietoteknistä laitteistoa. Se toimii modernin digitaalisen maailman moottorina ja huolehtii siitä, että sovellukset, verkkosivut, pilvipalvelut ja tekoälymallit pysyvät kaikkien saatavilla ympäri vuorokauden.

Datakeskukset vaativat valtavasti sähköä, koska ne koostuvat jopa miljoonista aktiivisista komponenteista, joiden ylläpito ja jäähdytys vaativat jatkuvaa tehoa. 

Sähkönkulutus jakaantuu neljään päätekijään:

Palvelimien laskentateho, joka perustuu miljoonnien suorittimien (CPU ja GPU) jauhavaan dataan. Ne pyörittävät pilvipalveluja ja kouluttavat tekoälymalleja 24/7.

Palvelimet tuottavat älyttömästi lämpöä. Ilman tehokasta ilmastointia, pumppuja ja tuulettimia laitteet ylikuumenevat ja hajoavat sekunneissa. Jokaiseen datakeskukseen täytyy rakentaa tehokas ilmastointijärjestelmä.

Verkkolaitteet ja tiedonsiirto vaativat sähköä. Reitittimet, kytkimet ja massiiviset tallennusjärjestelmät pitävät huolen siitä, että data liikkuu palvelinten ja käyttäjien välillä ilman viivettä.

Katkeamattoman virransyötön (UPS-laitteet) ja akkujärjestelmien ylläpito valmiustilassa kuluttaa jatkuvasti energiaa varmistaakseen, että sähkökatkot eivät pysäytä palveluita.

Lisäksi tilassa on erilaisia turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä, kuten sensoreita, kameroita ja kulunvalvontaa.

Paljonko ihmisiä datakeskuksessa työskentelee

Olen käynyt eräässä datakeskuksessa vierailulla Yhdysvalloissa työni puolesta. Tästä on jo useampi vuosi, joten kuvaukseni ei välttämättä ole täysin nykypäivää vastaava. Se oli pieni kooltaan, eli nykyiset datakeskukset ovat näkemääni nähden moninkertaisia. Se oli useamman jalkapallokentän kokoinen, mutta rakennuksen tarkkaa mittaa en muista.

Tila oli muutamaan osastoon jaettu valtava halli, jossa oli tietokoneita asennetttuna räkkiriveissä. Jokainen räkki oli varmistettu kahdella UPS-järjestelmällä ja kolmas UPS-laite oli kylmänä odottamassa kahden mahdollista rikkoutumista.

Osa räkeistä oli erikoiskäytössä, kuten ladattu grafiikkakorteilla, jotka pystyvät kiihdytetysti käsittelemään koneoppimista ja tekoälyä. Toisissa räkeissä oli massamuisteja tai verkon aktiivikomponentteja.

Kokeilussa oli tuolloin uusi konsepti, jossa pihalle säiden armoille oli tehty kontteja, joiden sisällä oli rivi räkkejä. Ne yhdistettiin erilaisin putkin ja kaapelein rakennuksen jäähdytys- ja sähköjärjestelmään. Kontteja saattoi pinota päällekkäin ja näin rakentaa tiiviisti lisää kapasiteettia.

Melu laitoksessa oli päätähuumaava, koska kaikissa laitteissa oli tuulettimia, jotka kierrättävät niissä ilmaa jäähdyttämään komponentteja.

Tila oli todella siisti ja käytävien päässä oli vain asennusta odottavia komponentteja tai motoroituja kärryjä, joilla laitteita siirretään. Kaikki tilat olivat hyvin valaistuja ja tarvitttaville työkaluille oli omat merkityt paikkansa.

Kaikkialla oli puhdasta ja pölytöntä. 

Tekniikkaa oli sekä katossa, että lattian alla. Lattiasta saattoi nostaa osan pois, jotta tilassa kulkevia kaapeleita ja kuituja pääsi tarkastamaan.

Mikäli tilaan tulisi savua, osaston seinä voitiin napin painalluksella avata ja sen sisällä oli isot tuulettimet, jotka puhaltaisivat savun nopeasti rakennuksesta ulos. Tämä helpottaisi työntekijäiden poistumista tulipalon sattuessa. 

Osa datakeskuksesta oli varattu ihmisille. Osasto on äänieristetty ja siellä saattoi liikkua ilman kuulosuojaimia. Jokaisessa ovessa oli kulunvalvonta ja kameroita oli runsaasti.

Tilassa oli myös ensiapupiste, ensisammutusvälineet ja defibrillaattori (sydäniskuri).

Näissä tiloissa henkilökunta monitoroi kiinteistötekniikkaa, kuten ilmastointia, veden virtausta jäädytysjärjestelmässä ja erilaisia sensoreita.

Henkilökunnalla oli myös sosiaalitilat ja automaatteja, joista sai välipalaa ja kylmiä ja kuumia juomia.

Valvontajärjestelmässä oli myös osio, joka kertoi palvelimien kuormasta ja mitkä komponentit kävivät milläkin teholla. Erilaisia mittareita oli lukemattomia eri tarkoituksiin.

Mielestäni koko yksikkö työllisti noin 30 henkeä, joista kolmasosa oli kerrallaan paikalla. Näistä 2/3 oli alihankkijoita. Monia asioita pystyttiin kontrolloimaan etänä ja tänä päivänä osan valvontatehtävistä lienee korvannut tekoäly.

Pihalla oli myös erillinen rakennus, jossa oli dieselillä toimiva varavoimajärjestelmä, mikäli sähkönsyöttö rakennukseen katkeaisi. Sähköä laitokseen tuli kahdelta verkko-operaattorilta, joten kovin todennäköinen tällainen katkos ei olisi.

Kokemus oli mielenkiintoinen ja vaikuttava.  Voisin työskennellä tällaisessa ympäristössä ja itse en koe datakeskuksia millään tavalla vastenmielisinä.

En usko, että yksikään tavallinen yritys pystyisi rakentamaan itselleen vastaavaa datakeskusta, jossa tarjotaan vastaavaa infrastruktuuria yhtä kustannustehokkaasti. 

Loppukaneetti 

Syyskuun 9. 2026 jää suomalaisen teollisuushistoriaan tärkeäksi merkkipaaluksi. Se on erityisen tärkeä Suomelle nykyisessä hennossa kasvutilanteessa ja merkki suomalaisen yhteiskunnan vetovoimasta. 

Herättikö artikkeli ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan kommenteissa!  

Korkoa korolle -ilmiö

Törmäsin Kauppalehden aloittelijoiden keskustelupalstalla kysymykseen, miten korkoa korolle -ilmiö toimii. Kysyjä ihmetteli, ettei osake tuota mitään korkoa, joten miksi tästä jatkuvasti puhutaan.

Hän on oikeassa siinä, että osakkeet eivät maksa korkoa. Käsite "korkoa korolle" on yleistynyt vertauskuvaksi kumulatiiviselle kasvulle eli kasvun kasautumiselle.

Korkoa korolle -ilmiö

 

Osakesijoittamisessa ilmiö toimii käytännössä kahdella eri tavalla:

1. Yhtiön sisäinen kasvu eli arvonnousu. Kun yhtiö tekee voittoa ja sijoittaa osan tai kaiken voitostaan takaisin omaan liiketoimintaansa, kuten tuotekehitykseen, investointeihin tai laajentumiseen.

Tämä raha kasvattaa yhtiön tulevaa tuloksentekokykyä. Kun yhtiön arvo kasvaa, osakkeen hinta nousee. Seuraavan vuoden prosentuaalinen kasvu lasketaan aina tämän jo kertaalleen nousseen hinnan päälle.

2. Osinkojen uudelleensijoittaminen. Jos yhtiö maksaa osinkoa ja sijoitat saamasi rahat takaisin saman yhtiön osakkeisiin, omistamasi osakemäärä kasvaa. 

Seuraavalla osingonjakokerralla saat osinkoa myös näille uusille osakkeille. Pääomasi tuottaa uutta pääomaa, joka alkaa tuottaa lisää tuottoa.

Korkoa korolle kaava

Korkoa korolle kaava opetettiin minulle yläasteella. Se menee näin (Wikipedia):

K = k * (1 + p/100) ^n

Missä

K = korkotuotto

k = pääoma

p = vuotuinen tuottoprosentti  

n = aika vuosina 

Korkoa korolle ilmiötä on väitetty itse Albert Einsteinin  kutsuneen maailman kahdeksanneksi ihmeeksi, sen itseään voimistavan luonteen vuoksi.

Korkoa korolle -ilmiö indeksirahastossa

Indeksirahastossa korkoa korolle -ilmiö toimii automaattisesti ilman, että sinun tarvitsee tehdä mitään. Rahastot tyypillisesti jaetaan kahteen tyyppiin sen mukaan, miten ne käsittelevät osinkoja, ja tämä vaikuttaa suoraan ilmiön toteutumiseen.

Valtaosa indeksirahastoista on kasvuosuusrahastoja. Ne tunnistaa rahaston nimessä olevasta "Acc"-lyhenteestä (accumulation) tai tekstistä "kasvu". Niissä korkoa korolle -ilmiö pyörii täysin taustalla. 

Kun rahaston omistamat yhtiöt maksavat osinkoja, rahastonhoitaja ei tilitä niitä sinulle, vaan ostaa niillä heti lisää samojen yhtiöiden osakkeita rahaston sisällä. Tällöin rahaston pääoma kasvaa.

Klikkaa isommaksi

 

Osingoista ei mene välissä pääomaveroa, joten 100 % osingoista alkaa heti kasvamaan korkoa korolle.

Yhden rahasto-osuutesi arvo nousee osinkojen ja osakkeiden arvonnousun verran. Pääomasi kasvaa, ja seuraavan kauden tuotto lasketaan tämän uuden, suuremman summan päälle.

Tuotto-osuusrahasto toimii eri tavalla. Rahasto maksaa saadut osingot kerran vuodessa suoraan pankkitilillesi. Vero osingoista menee maksuun heti. Suomessa pääomatulovero 30 tai 34 %. 

Korkoa korolle -ilmiö toteutuu vain, jos sijoitat tilillesi maksetun rahan (verojen jälkeen) itse takaisin rahastoon.

 

Miten rahaston arvo käytännössä kasvaa?

Indeksirahastossa sinulla on tietty määrä rahasto-osuuksia. Kasvuosuusrahastossa osuuksiesi määrä pysyy samana, mutta yhden osuuden hinta kasvaa.

Rahaston arvo = (Osuuksien määrä  x  Osuuden arvo)

Kun rahaston omistamat yhtiöt kasvattavat tulostaan ja sijoittavat osingot uudelleen, rahaston osuuden arvo nousee. Seuraavan vuoden 7 % keskimääräinen tuotto lasketaan aina tästä uudesta, korkeammasta osuuden hinnasta.

Esimerkki numeroina

Jos sijoitat 1 000 euroa ja sijoitus tuottaa 10 % vuodessa

Vuosi 1: 10 % tuotto tuo 100 euroa. Sijoituksen arvo on 1 100 euroa.

Vuosi 2: 10 % tuotto lasketaan 1 100 eurosta, jolloin kasvu on 110 euroa. Arvo on 1 210 euroa.

Vuosi 3: 10 % tuotto lasketaan 1 210 eurosta, jolloin kasvu on 121 euroa. Arvo on 1 331 euroa.

Ilmiö jatkaa tätä prosessia vuodesta toiseen, jolloin koron osuus kasvaa yhä nopeammin.

Mekanismin ydin on se, että jokaisen kauden tuotto lasketaan aina aiempaa suuremmasta kokonaissummasta.

Sijoituksen kokonaistuotto muodostuu kahdesta eri elementistä: osingoista ja arvonnoususta. Vaikka molemmat kasvattavat varallisuuttasi, ne toimivat mekaniikaltaan ja verotukseltaan hyvin eri tavalla.

Oleellisimmat erot 

Osingon ominaisuudet

Osinko on säännöllinen tulo, jolloin saat tilillesi rahaa, jota voit käyttää elämiseen tai sijoittaa uusiin kohteisiin ilman, että joudut luopumaan pääomastasi.

Osingot tuovat konkretiaa ja tuottoa myös silloin, kun pörssikurssit polkevat paikallaan tai laskevat. Tämä luo psykologista turvaa.

Osingoista menee aina vero maksuun heti (tavallisella arvo-osuustilillä), mikä pienentää automaattisesti uudelleensijoitettavaa pääomaa.

Arvonnousun ominaisuudet

Kun yhtiö jättää voitot itselleen ja investoi ne toimintansa laajentamiseen, raha kasvaa korkoa korolle yhtiön sisällä ilman välittömiä veroseuraamuksia.

Arvonnousun joustavuus on iso etu, koska voit päättää itse, milloin myyt osakkeita ja milloin maksat veroja.

Arvonnousu on paperivoittoa siihen asti, kunnes myyt osakkeen. Kurssiheilahtelut voivat syödä arvonnousun nopeasti.

Loppukaneetti

Valinta riippuu tavoitteestasi. Jos haluat pääoman kasvavan mahdollisimman tehokkaasti pitkällä aikavälillä, arvonnousuun ja voittojen uudelleensijoittamiseen luottavat rahastot/yhtiöt ovat verotehokkaampia. Jos taas haluat sijoituksiltasi tasaista tulovirtaa elämiseen tai muihin hankintoihin, osinko-osakkeet tarjoavat siihen toimivan mekanismin.

Herättikö artikkeli ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan kommenteissa! 

Miten ETF maailma-indeksi rakentuu

Olen seurannut sijoitus-foorumien keskusteluja pitkään ja huomannut, miten usein palataan samaan kysymykseen. Kun ihmiset puhuvat hajauttamisesta, puhe kääntyy lähes poikkeuksetta maailma-indekseihin. 

Monet meistä sijoittavat pörssinoteerattuihin rahastoihin eli ETF-rahastoihin, jotka seuraavat jotain tiettyä maailmanlaajuista indeksiä. 

Maailma-indeksi

 

Miten ETF-indeksi pannaan kasaan?

Ajattelen, että maailma-indeksi on tavallaan peili koko globaalista osakemarkkinasta. Sen rakentaminen alkaa siitä, että indeksintarjoaja, kuten Morgan Stanley Capital International eli MSCI tai Financial Times Stock Exchange eli FTSE, rajaa mukaan otettavat yritykset. 

Ensimmäinen suuri valinta liittyy siihen, otetaanko mukaan vain kehittyneet markkinat vai myös kehittyvät markkinat. Esimerkiksi tunnettu MSCI World sisältää vain kehittyneiden maiden pörssiyhtiöitä, kun taas MSCI All Country World Index ottaa mukaan myös kehittyvät taloudet.

Usein indekseissä painotetaan myös vastuullisuutta, jolloin indeksistä poistetaan yritykset, jotka liittyvät sotilasteknologiaan, öljyyn, tupakkaan, muihin päihteisiin, pornografiaan tai uhkapelaamiseen. 

Kun mukaan otettava pörssiyhtiöiden joukko on määritelty, indeksi järjestää yhtiöt niiden markkina-arvon mukaan. Tätä kutsutaan markkina-arvopainotukseksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että mitä arvokkaampi yritys on pörssissä, sitä suuremman siivun se saa indeksistä. 

Indeksiin voidaan valita painotukset markkina-arvon mukaan, tasaisin painoin tai ihan millä tahansa muulla päätetyllä painotuksella. Valittu painotus kerrotaan indeksin avaintieto-dokumentaatiossa.

Markkina-arvolla painottaminen 

Kokemukseni perusteella yleinen markkina-arvolla painottaminen hämmentää usein ihmisiä. Saattaa tuntua siltä, että ostaa tasaisesti koko maailmaa, mutta todellisuudessa markkina-arvoltaan suuret "Magnificent Seven" jättiläiset kuten Apple, Microsoft ja Nvidia haukkaavat indeksistä melkoisen palan.

Sama markkina-arvopainotus vaikuttaa myös maantieteelliseen jakautumaan. Koska yhdysvaltalaiset teknojätit ovat kasvataneet arvoaan valtavasti, Yhdysvallat muodostaa nykyään selvästi yli puolet koko maailma-indeksistä.

Seuraavana tulevat Japani ja Iso-Britannia sekä muutama Euroopan maa, mutta niiden osuudet jäävät melko pieniksi. Mielestäni tämä on hyvä ymmärtää, sillä maailma-indeksi ei suinkaan tarkoittaa sitä, että jokaisella maailman kolkalla olisi yhtä suuri paino.

Indeksiä ei myöskään jätetä oman onnensa nojaan syntymänsä jälkeen. Indeksintarjoajat tarkistavat säännöllisin väliajoin, mitkä yhtiöt täyttävät edelleen kriteerit ja mihin suuntaan markkina-arvot ovat liikkuneet. 

Jos jokin yritys kutistuu liikaa, se putoaa pois, ja uusia nousevia tähtiä otetaan tilalle. Tämä automaattinen siivous on mielestäni yksi konseptin parhaista puolista, sillä heikot yritykset karsiutuvat matkasta ilman että minun tarvitsee tehdä salkulleni yhtään mitään.

 

Joskus pohdin, onko yhdysvaltalaisten osakkeiden suuri paino merkittävä riski. Toisaalta sanonta kuuluu, että hiljaa hyvä tulee, ja ainakin historiassa maantieteellinen painotus on toiminut pörssissä varsin tehokkaasti. Maailma-indeksi muokkautuu pikkuhiljaa ajan myötä ja siirtää painoa sinne, missä arvoa luodaan.

Jos nyt maailma-indeksin pääpaino Yhdysvalloissa ja teknologia-sektorilla, ne voivat korvautua esimerkiksi Aasialla ja puolustusteknologialla muutaman vuoden aikana. Tämä ei sitten ole mikään ennustus, vaan esimerkki.

Kuinka usein ETF-indeksejä päivitetään?

Riippuu, mikä indeksi on kysymyksessä. Tavallisimmat indeksien päivitysajat ovat kerran vuosineljänneksessä (eli kerran neljässä kuukaudessa), puolivuosittain tai vuosittain.

Tällöin indeksintarjoajat (kuten MSCI, FTSE tai S&P) tarkistavat yhtiöiden markkina-arvot ja osakkeiden painot.

Yleensä indeksiä päivitetään harvemmin, koska tällä pyritään pienentämään kaupankäyntikustannuksia, joita jatkuva osakkeiden ostaminen ja myyminen aiheuttaisi. Tällöin indeksiin voidaan ottaa uusia yhtiöitä mukaan tai poistaa kriteerit täyttämättömiä yhtiöitä suuremmalla kädellä kuin esimerkiksi vuosineljännespäivityksissä.

Miten päivittäminen vaikuttaa ETF-sijoittajaan?

Sijoittajan ei tarvitse tehdä mitään. Kun indeksintarjoaja ilmoittaa muutoksista, ETF-rahaston hoitaja ostaa ja myy osakkeita rahaston sisällä siten, että se vastaa taas täysin uutta indeksiä. Muutokset ovat indeksisijoittajalle täysin automaattisia.

Tähän liittyy yksi poikkeus: jos jokin yhtiö menee konkurssiin tai se ostetaan pois pörssistä kesken päivityskauden, indeksi ja ETF voivat reagoida asiaan välittömästi ilman, että odotetaan seuraavaa virallista rebalansointipäivää. 

Loppujen lopuksi ETF-rahaston kautta ostettava maailma-indeksi on helppo tapa päästä osalliseksi globaalista talouskasvusta. Se ei ole täydellinen oppikirjamainen ratkaisu jokaiseen tilanteeseen, mutta se tekee sen mitä lupaa ilman turhaa kikkailua.

Jos indeksi painottuu eri tavalla, se korjautuu automaattisesti ilman (pien)sijoittajan kannalta hankalia ja kuluja lisääviä lisäostoja tai -myyntejä. 

Loppukaneetti 

Jos pörssi romahtaa, menettää sijoittaja rahansa. Mutta yleensä romahdus osuu joihinkin sektoreihin vakavammin ja toinen sektori selviää vähemmällä. Siksi laaja hajautus on aina hyvä lähtökohta. 

Pitkällä aikavälillä hyvin hajautettuun indeksirahastoon sijoittamalla on helppo tapa saada markkinoiden keskimääräinen tuotto. Suurin osa sijoittajista eivät siihen pysty omalla osakepoiminnalla. Edes ammattisijoittajista.

Herättikö artikkeli ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan kommenteissa! 

Kaikki kerralla vai vähän kerrallaan pörssiin

Kuvittele seuraava tilanne: tililläsi makaa ylimääräinen potti rahaa. Ehkä kyseessä on bonus, säästöurakan huipennus tai perintö. Tiedät, että rahat pitäisi saada pörssiin tuottamaan, mutta sormi epäröi ostonäppäimellä.

Pitäisikö koko summa tykittää osakkeisiin kerralla, vai olisiko viisaampaa tiputella euroja markkinalle tasaisesti vuoden aikana?

 

Kaikki kerralla pörssiin vai vähän kerrallaan

 

Tämä on yksi sijoittamisen ikuisuuskysymyksistä. Onneksi tiede ja tilastot antavat siihen hyvin suoran vastauksen. Mutta kuten tavallista, ihmismieli yrittää herkästi hangoitella faktoja vastaan.

Kylmä matematiikka suosii kertasijoitusta

Jos haluat maksimoida tuottosi ja luotat puhtaaseen matematiikkaan, vastaus on selvä. Kertasijoitus voittaa ajallisen hajauttamisen noin kahdessa kolmasosassa tapauksista.

Miksi näin on? Selitys on yksinkertainen. Osakemarkkinat nousevat pitkällä aikavälillä selvästi useammin kuin laskevat. 

Kun jätät osan rahoistasi tilille odottamaan seuraavaa kuukautta, tuo käteinen jää paitsi pörssin odotetusta tuotosta. Odotat seuraavaa junaa laiturilla, kun alkuperäinen juna jo puksuttaa eteenpäin.

Historiallisesti tarkasteltuna paras päivä sijoittaa oli lähes aina eilen. Siksi rahojen makuuttaminen tilillä inflaation syötävänä on tilastollisesti virhe.

Ajallisen hajautuksen psykologia

Miksi sitten niin monet asiantuntijatkin suosittelevat rahojen jakamista useammalle kuukaudelle? Koska me emme ole robotteja. Sijoittamisessa suurin riski ei usein ole markkina, vaan peilistä katsova ihminen.

Ajatellaanpa kahta skenaariota:

Skenaario A) Laitat 10 000 euroa pörssiin tänään. Huomenna uutiset huutavat kriisiä ja kurssit putoavat 10 prosenttia. Salkkusi arvo sulaa tonnilla ennen kuin ehdit edes keittää aamukahveja. Vatsassa kiertää.

Skenaario B) Päätät sijoittaa saman summan tonnin erissä kerran kuukaudessa. Kun markkina laskee ensimmäisen kuukauden jälkeen, hierot käsiäsi. Seuraava erä irtoaakin alennusmyynnistä.

Ajallinen hajauttaminen on sijoittajan henkivakuutus omaa panikointia vastaan. Se ei tarjoa parasta matemaattista tuottoa, mutta se antaa mielenrauhaa. 

Jos kertasijoituksen jälkeinen kurssilasku saa sinut myymään osakkeet paniikissa pohjalla, olet hävinnyt pelin. Silloin ajallinen hajautus olisi pelastanut sinut itseltäsi.

Miten teet valinnan?

Valinta kertasijoituksen ja ajallisen hajauttamisen välillä ei ole kiinni markkinatilanteesta. Se on kiinni omasta päästäsi. Voit ratkaista ongelman yhdellä kysymyksellä:

Miten reagoit, jos sijoitat koko summan tänään ja kurssit putoavat huomenna 10 prosenttia?

Jos tiedät, että menetät yöunesi ja tuijotat välittäjän sovellusta viiden minuutin välein, unohda kertasijoitus. Jaa summa esimerkiksi 6-12 kuukaudelle. Maksat siitä pienen vakuutusmaksun alemman tuotto-odotuksen muodossa, mutta pysyt ainakin mukana markkinoilla.

Jos taas pystyt katsomaan salkun heiluntaa kylmäpäisesti ja tiedät, että sijoitushorisonttisi on vuosien päässä, laita koko summa kerralla vetämään. Tilastot ovat puolellasi.

Loppukaneetti 

Yksi tärkeä sääntö kuitenkin on. Jos päädyt ajalliseen hajauttamiseen, tee itsellesi mekaaninen aikataulu. Sijoita sovittuna päivänä riippumatta siitä, mitä uutisissa sanotaan. 

Jos alat kytätä kursseja ja odotella oikeaa hetkeä, et enää suojaudu psyykkisesti vaan yrität ajoittaa markkinaa. Ja siinä puuhassa häviää lähes jokainen. Asiasta on tehty reilusti tutkimuksia.

Itse pyrin kuukausisijoittamaan pitkäjänteisesti edullisten indeksirahastojen kautta. Warren Buffettin sanojen kautta "sijoittaminen siirtää rahaa kärsimättömältä kärsivälliselle sijoittajalle".

Herättikö artikkeli ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan kommenteissa!

Hissiyhtiö KONE peilattuna Warren Buffettin kriteereihin

KONE on yksi hissimaailman johtavista yrityksistä ja kiinnostava sijoituskohde, jos haluaa tehdä ns. arvosijoittamista eli sijoittaa markkinajohtajiin ja pitää niistä kiinni pitkän aikaa. KONE on laskenut vuoden alusta yli 16% ja tekee vakaata tulosta.

KONE on ollut alamäessä 2026

Analysoidaan KONEen osaketta vuoden 2025 tilinpäätöksen ja tuoreimpien taloudellisten tietojen valossa, peilattuna Warren Buffettin kriteereihin.

1. ROE (Oman pääoman tuotto) yli 20 %

Kriteeri täyttyy: Kyllä

KONEen ROE vuonna 2025 oli 34,7 % (2024: 33,8 %). Tämä ylittää Buffettin vaatimuksen kirkkaasti. Korkea luku osoittaa, että yhtiö pystyy luomaan omalle pääomalle erinomaista tuottoa. Se viittaa myös vahvaan kilpailuetuun eli vallihautaan, jota suojaa KONEen laaja, asennettu hissityökanta ja sen jatkuva huoltotarve.

2. Velkaantumisaste (Debt to Equity) alle 0,5

Kriteeri täyttyy: Kyllä

KONEen kokonaisvelka suhteessa omaan pääomaan on lähteestä riippuen noin 0,34-0,37. Kun katsotaan nettovelkaa, KONE on itse asiassa täysin nettovelaton yhtiö. Sen korollinen nettovelka oli vuoden 2025 lopussa -699,8 miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (gearing) -24,8 %. Kassassa on siis reilusti enemmän rahaa kuin yhtiöllä on velkaa. Tämä vähäriskinen rakenne sopii täydellisesti Buffettin konservatiiviseen makuun.

3. Terve ja kasvava voittomarginaali

Kriteeri täyttyy: Kyllä

KONEen nettovoittomarginaali vuonna 2025 oli 8,7 % (2024: 8,6 %). Oikaistu liikevoittomarginaali (EBIT-%) puolestaan nousi 12,2 prosenttiin (2024: 11,7 %). Kiinan kiinteistömarkkinoiden hidastuminen painoi marginaaleja muutama vuosi sitten, mutta kannattavuus on elpymässä. Vuodelle 2026 yhtiö ennustaa oikaistun liikevoittomarginaalin nousevan 12,3–13,0 % tasolle. Liiketoiminnan painopisteen siirtyminen syklisestä uudisrakentamisesta vakaaseen huoltoon ja modernisointiin tukee marginaalien terveyttä pitkällä aikavälillä.

4. Yrityksen maksuvalmius (Current Ratio) yli 1,5

Kriteeri täyttyy: Ei teknisesti, mutta malli on Buffettin mieleen

KONEen Current Ratio on noin 1,0. Teknisesti tämä jää selvästi Buffettin 1,5-vaatimuksen alapuolelle. Lukua selittää kuitenkin KONEen poikkeuksellinen liiketoimintamalli, joka perustuu negatiiviseen käyttöpääomaan (-797,6 miljoonaa euroa vuonna 2025).

KONE kerää asiakkailtaan suuria ennakkomaksuja ennen projektien ja huoltojen toteutusta. Nämä ennakot kirjataan lyhytaikaisiksi veloiksi, mikä painaa Current Ration laskennallisesti alas. Kyseessä ei ole maksuvalmiusongelma. Päinvastoin, yhtiö rahoittaa toimintaansa korottomasti asiakkaidensa rahoilla. Buffett arvostaa tällaista pääomatehokuutta erittäin korkealle.

Yhteenveto Buffett-indikaattoreista

KONE täyttää Buffettin laatuvaatimukset lähes täydellisesti. Tase on pomminkestävä, ja yhtiön ansaintalogiikka perustuu pitkäaikaisiin sopimuksiin, jotka luovat ennustettavaa kassavirtaa.

KONE peilattuna Warren Buffettin kriteereihin

Suurin Buffett-tyylinen kysymysmerkki liittyykin tällä hetkellä osakkeen hintaan eikä itse liiketoimintaan. KONEen P/E-luku on liikkunut 27–31 vaiheilla. Buffett tunnetaan periaatteestaan ostaa loistavaa laatua vain silloin, kun hinta on kohtuullinen (Margin of Safety), joten korkea arvostustaso saattaisi saada hänet odottamaan parempaa ostohetkeä.

 

Miten mittarit muuttuvat kun KONE ostaa TK Elevatorsin 

KONEen huhtikuussa 2026 julkistama ja osakkeenomistajien kesäkuussa siunaama 29,4 miljardin euron jättikauppa muuttaa yhtiön taserakennetta rajusti. Kauppa TK Elevatorista (TKE) odottaa yhä kilpailuviranomaisten hyväksyntää, mutta voimme jo nyt arvioida sen vaikutusta Buffett-mittareihin.

Taseen tunnusluvut heikkenevät alkuvuosiksi, mutta yhtiön vallihauta ja marginaalipotentiaali kasvavat pitkässä juoksussa.

1. ROE (Oman pääoman tuotto) > 20 %

Muutos: Laskee todennäköisesti alle 20 prosentin rajan alkuvuosiksi.

KONE maksaa TKE:stä suunnatulla osakeannilla, joka luo enimmillään 270 miljoonaa uutta KONEen osaketta. 

Osakeanti kasvattaa yhtiön kirjanpidollista omaa pääomaa massiivisesti, yli 15 miljardilla eurolla. Kun taseeseen ilmestyy näin paljon uutta omaa pääomaa ja kaupasta syntyvää liikearvoa (goodwill), suhteellinen tuottoprosentti eli ROE romahtaa mekaanisesti. 

Luku palautuu Buffettin vaatimalle tasolle vasta, kun TKE:n tulos ja luvatut synergiat purevat nettotulokseen.

2. Velkaantumisaste (Debt to Equity) < 0,5

Muutos: Pomppaa ylös ja rikkoo todennäköisesti Buffettin rajan.

KONE ottaa kaupassa vastatakseen TKE:n noin 9,2 miljardin euron nettovelat. Tämän päälle tulee viiden miljardin euron käteismaksu myyjille. 

Vaikka massiivinen osakeanti kasvattaa myös omaa pääomaa ja siten tasapainottaa suhdelukua, KONE menettää kirkkaasti nettovelattoman statuksensa. Buffett karsastaa perinteisesti suuria velkavivun lisäyksiä.

3. Terve ja kasvava voittomarginaali

Muutos: Lyhyellä aikavälillä paineessa, pitkällä aikavälillä Buffettin mieleen.

Alkuvaiheessa raskaat integraatiokulut ja päällekkäisyyksien purkaminen syövät raportoitua tulosta. Pitkän aikavälin tarina on silti erittäin vahva. KONE tavoittelee peräti 700 miljoonan euron vuotuisia synergioita. Yhtiö on linjannut, että yhdistyminen antaa rahkeet nostaa oikaistua liikevoittomarginaalia merkittävästi yli nykyisen 16 prosentin tavoitteen. 

Kaupan myötä noin 65 prosenttia uuden jätin liikevaihdosta tulee erittäin kannattavasta ja vakaasta huolto- ja modernisointiliiketoiminnasta.

4. Yrityksen maksuvalmius (Current Ratio) > 1,5

Muutos: Pysyy reilusti alle vaatimuksen.

KONEen liiketoimintamalli nojaa asiakkaiden maksamiin ennakoihin, mikä pitää maksuvalmiuden tunnusluvun luonnostaan alle yhden. TKE:n mukana tuleva raskas velkataakka ja kaupan rahoittamiseen tarvittavat järjestelyt pitävät Current Ration jatkossakin alhaisena.

 

Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle?

Puhtaasti tunnuslukujen valossa KONE putoaa väliaikaisesti Buffettin laatuseulasta. Oman pääoman paisuminen tuhoaa lyhyellä aikavälillä huiman ROE:n, ja taseeseen ilmestyy rutkasti velkaa.

Buffett etsii kuitenkin ennen kaikkea syviä vallihautoja ja hinnoitteluvoimaa. 

Kaupan myötä KONEesta tulee yli 100 000 työntekijän globaali markkinajohtaja, jolla on täysin ylivoimainen mittakaavaetu huollossa. Jos KONE selättää kilpailuviranomaisten mahdolliset ehdot, onnistuu yhtiöiden integroinnissa ja sulattaa velkavuoren vahvalla kassavirrallaan, se palaa nopeasti pitkäjänteisen sijoittajan laatusalkkuun.

 

Heinäkuun 2026 rahat

Tarkastelen tässä artikkelissa, miten rahaa kului heinäkuussa 2026, palkkakaudella 15.7.-14.8.2026.

Heinäkuussa poikkeavia tapahtumia oli runsaasti, koska olin silloin lomalla. Tein myös vähän osakekauppaa.

Heinäkuun yhteenveto 

 Yhteenveto

• Tulot 8 782,61 euroa 
• Menot 1 351,10 euroa
• Laskut 393,65 euroa
• Asuntolaina 1 257,74 euroa (lyhennys 1 001,28, korko 253,96 ja kulut 2,50 euroa)
• Säästöön 2 496,26 euroa

Säästöaste oli 28,42%.

Heinäkuun kulutus oli hieman tavanomaista suurempaa. Ostimme lapselle vaatteita esikoulua varten ja ruokakauppaan sekä ravintolaan meni vähän normaalia enemmän. 

Tarkempi erittely

Heinäkuussa tulot koostuivat palkasta (4 785,78 euroa),  S-bonuksesta (47,21 euroa), ja talletus-tilin korosta (0,03 euroa).  S-bonusta tuli hieman tavanomaista suurempi määrä. Sain lomarahan, joka oli 2 247,52 euroa nettona ja elokuun alussa maksettiin veronpalautus edelliseltä vuodelta. Se teki 925,51 euroa.

Sähkölasku oli melko tyypillinen, kesäkuussa toteutunut sähkönkulutus oli 48,92 euroa.

Normaalista poikkeavia hankintoja oli uudet Finlaysonin aluslakanat, jotka maksoivat yhteensä 57,90 euroa. Lisäksi ostin tarjouksesta uudet keittiöpyyhkeet, jotka maksoivat 6,99 euroa.

Heinäkuussa kävin kerran parturissa, joka maksoi 30,0 euroa.

Auto tuli tankattua kahdesti ja pesetettyä kerran, yhteensä autoon kului 141,69 euroa.  Auton takapyörien jarrut (jarrulevyt ja -palat) piti uusia ja se maksoi 378,08 euroa. Kävin ensimmäistä kertaa Motonet-huoltamossa ja heidän työjälki vaikutti amatöörisilmääni asialliselta.

Bookbeat-suoratoistopalvelu tuli maksettua lahjakortilla, jonka voitin työpaikalta.

Internetin 300 mbit lisänopeus maksoi 7,66 euroa. 

Ruokakauppaan meni melko normaali määrä, 666,98 euroa. Summassa on mukana tytölleni uudet kumisaappaat ja kolmet housut. Koska söimme lähes joka päivä kotona, ruokaan meni normaalia enemmän rahaa. 

Mainitsen erikseen, etten ostanut kertaakaan alkoholia kesän aikana. Herkuttelimme jäätelöllä (Aino Ihana Maitosuklaa) ja kotimaisilla mansikoilla viikoittain.

Vaatteita en ostanut itselleni lainkaan.

Työpaikkaruokailua ei loman vuoksi tapahtunut.

McDonaldsissa tuli käytyä kolme kertaa ja kerran Hesburgerissa, ravintolaan kului 131,55 euroa. Söimme hampurilaisia kesälomareissullamme Hangossa ja Tampereella.

Varhaiskasvatuslasku Espoolaiselle viskarille oli 249,00 euroa kesäkuulta.

Sijoitukset

Kuukausisäätösumma on 800 euroa, koska palkkani nousi kesäkuussa.

Sain osinkotuloa Nordealta 68.00 euroa, josta meni veroa 17.34 euroa. Marvell Technology maksoi osinkoa 0.73 euroa ja siitä meni veroa 0.11 euroa. Ålandsbanken maksoi osinkoa 11.25 euroa. Realty Incomen osinko oli 16.54 euroa ja siitä pidätettiin osinkoa 2.48 euroa. Yhteensä osinkotuloa jäi verojen jälkeen heinäkuussa 76.59 euroa. 

Rahasto-ostoja tuli tehtyä

Vakiosijoitukset menivät S&P500 indeksiin (600 euroa) ja Nordnet kehittyvät markkinat indeksiin (150 euroa). Tytön Nordnet Maailma indeksiin meni 50 euroa.

Ostin myös osakkeita. 

 Ostin 23.7. Alphabetin (eli Googlen emoyhtiön) osaketta seuraavasti

• Hinta 318.89 dollaria
• Määrä 12 kappaletta
• Välityspalkkio 15 euroa
• Yhteensä 3 826.68 USD

Miksi Googlea? Google julkaisi 22.7. loistavan osavuosikatsauksen, joka ylitti ennusteet. Yhtiön liikevaihto oli y-o-y 119.8 (ennuste 117.1) miljardia dollaria ja osakekohtainen tulos (EPS) 9.11 dollaria. Tulos kasvoi 24% edellisestä vuodesta.

Osake kuitenkin sukelsi tulospäivänä lähes 7 prosenttia, koska yritys arvoi kasvattavansa tekoälyinvestointejaan vielä loppuvuoden aikana. Sen CAPEX-to-revenue ratio nousi 41%:iin viime vuoden 23 prosentista ja free cash flow oli 5.9 miljardia dollaria negatiivinen päättyneellä vuosineljänneksellä johtuen kasvaneista capex-investoinneista. 

Yrityksen p/e luku on vain 16.5, joka on todella alhainen menestyvälle teknoyhtiölle. Ja ostihan Berkshire Hathaway myös Alphabetiä 31 miljardilla dollarilla aikaisemmin tänä kesänä.

Ostin myös osakesäästötilille Mandatumia 14.8.2026

• Hinta 6.165 euroa
• Määrä 353 kappaletta
• Välityspalkkio 7.0 euroa
• Yhteensä 2 183.25 euroa 

Miksi ostin Mandatumia? Se on kasvava varainhoitoyhtiö, joka sopii hyvin osinkopainotteiseen pitkään salkkuuni.

Mandatumin Q2 tulos löi analystien arvot ja yrityksen hallinnoivat varat kasvoivat.  Mandatumin tuloskehitys on vahvistunut merkittävästi toisella vuosineljänneksellä edeltävän heikomman jakson jälkeen. Osakekurssi on vaihdellut vuoden aikana voimakkaasti, ja yhtiö on vahvistanut asemaansa varainhoidossa tuoreella yrityskaupalla, jossa se ostaa ruotsalaisen Cliens Holding AB:n.

Ostin sitä myös tietoisesti juuri osakesäästötilille, jotta siitä irtoavista osingoista ei tarvitse maksaa veroja ja voin kasvattaa eläkesalkkuani myös osingoilla.

Mandatumin osake oli miedossa (2,1%) laskussa, koska siitä oli juuri irronnut osinko ja osa sijoittajista kotiutti siitä saatuja voittoja. 

Osakkeen Beta-luku

Tutkin tässä artikkelissa yhtä sijoitusalan keskeistä tunnuslukua, Beta-lukua. Nordnet ei sitä osakkeille laske, mutta osakkeen Beta-luvun löytää vaikkapa Yahoo Finance -palvelusta.

Historia 

Beta-lukua ei varsinaisesti keksinyt yksittäinen henkilö tyhjästä, vaan se syntyi osana laajempaa taloustieteen merkkiteosta, Capital Asset Pricing Model -mallia (CAPM). CAPM-malli ja sen mukana Beta-luku kehitettiin 1960-luvulla, ja sen kehittämisen taustalla ovat William F.  Sharpe ja Harry Markowitz.

Sharpe oli keskeisin henkilö CAPM-mallin muotoilussa ja Beta-luvun tuomisessa käytännön sijoitustoimintaan. Sharpe sai työstään taloustieteen Nobel-palkinnon vuonna 1990.

Markowitz oli Sharpen opettaja ja modernin salkkuteorian (Modern Portfolio Theory) isä. Markowitz loi pohjan riskin ja tuoton matemaattiselle suhteelle jo vuonna 1952, minkä pohjalta Sharpe myöhemmin erotteli osakkeen riskistä markkinariskin (=Beta) ja yrityskohtaisen riskin.

Myös taloustieteilijät Jack Treynor, John Lintner ja Jan Mossin kehittivät tahoillaan itsenäisesti vastaavia malleja samoihin aikoihin Sharpen kanssa vuosina 1961-1966.

Voidaan siis sanoa, että Beta-luvun isä on yhdysvaltalainen taloustieteilijä William F. Sharpe, joka rakensi sen Harry Markowitzin uraauurtavien teorioiden pohjalta.

 

Mikä on Beta-luku 

Osakkeen Beta-luku on tunnusluku, joka mittaa yksittäisen osakkeen riskiä ja kurssivaihtelua eli volatiteettia suhteessa koko markkinaan. Yleensä arvo lasketaan vertailuindeksiin, kuten OMX Helsinki tai S&P 500.

Yksinkertaisesti sanottuna Beta-luku kertoo, kuinka herkästi osakkeen hinta reagoi markkinoiden yleisiin nousuihin ja laskuihin.

Suurenna klikkaamalla kuvaa

 

 

Miten Beta-lukua luetaan?

Markkinoiden keskimääräinen Beta-luku on aina tasan 1,0. Tähän peilaten, osakkeet voidaan jakaa neljään kategoriaan:

1. Beta-luku on tasan 1,0. Tällöin osake liikkuu täysin markkinoiden tahdissa. Esimerkiksi, jos indeksi nousee 5 %, osake nousee myös noin 5 %.
2. Beta-luku on >1,0, jolloin voidaan sanoa, että osakkeella on korkea riski eli se on syklinen. Osake heilahtelee tällöin markkinoita enemmän. Jos osakkeen Beta on vaikkapa 1,5 ja indeksi nousee 10 %, osake voi nousta 15 %. Jos taas indeksi laskee 10 %, osake voi pudota 15 %. Tämä heilunta on tyypillistä teknologia- ja kasvuyhtiöille.
3. Beta-luku on <1,0, jolloin osake käyttäytyy markkinoita maltillisemmin. Tälllaista osaketta kutsutaan defensiiviseksi, eli matalan riskin osakkeeksi. Jos osakkeen Beta on 0,5 ja indeksi romahtaa 10 %, osake tippuu yleensä vain noin 5 %. Tällainen on tyypillistä vakaata osinkoa maksaville aloille, kuten sähköyhtiöille tai lääketeollisuudelle.
4. Jos Beta-luku on negatiivinen, vaikkapa -0,5, osake liikkuu pääsääntöisesti vastakkaiseen suuntaan kuin markkinat. Tämä on melko harvinaista, mutta sitä voi esiintyä esimerkiksi kultakaivosyhtiöillä kriisien aikana.

Mihin sitä käytetään?

Jos haluat rakentaa riskienhallintamielessä vakaan salkun, joka ei romahda markkinamyllerryksessä, etsit osakkeita, joiden Beta on reilusti alle yhden. Jos taas haet kovia tuottoja ja kestät rajua vuoristorataa, korkean Betan osakkeet ovat enemmän sinua varten.

Sijoitusalan ammattilaiset käyttävät Betaa Capital Asset Pricing Model-mallissa määrittääkseen, kuinka suurta tuottoa sijoittajan tulisi vaatia osakkeelta sen sisältämään riskiin nähden.

On hyvä huomata, että Beta-luku perustuu aina historialliseen dataan, yleensä viimeisen 3–5 vuoden kehitykseen. Se kertoo siis siitä, miten osake on käyttäytynyt menneisyydessä, eikä se ole takuu tulevasta.

Sijoitussalkun realisoiminen

Pohdin tässä artikkelissa, miten sijoituksia kannattaa realisoida kun on aika alkaa hyödyntämään niitä.

Törmäsin keskusteluun, missä järjestyksessä sijoitussalkkua kannattaa muuttaa rahaksi, kun sen aika tulee. Yksi keskustelija väittää, että kannattaa myydä heikoimmin tuottanut sijoitus ensin ja itse taas ajattelin, että verotuksellisesta mielestä kannattavin sijoitus kannattaa myydä ensimmäisenä.

Sijoitussalkun realisointi

 

Kuten olen sijoitustavoitteissani kertonut, eläköitymisaikaani, heinäkuuhun 2038 on vielä aikaa, mutta suunnitelmallisuus on jo tässä vaiheessa paras ystäväni. Verotuksen näkökulmasta omaisuuden realisoinnissa on muutama selkeä nyrkkisääntö, jotka voivat säästää minulle merkittäviä summia.

 

Kumpia myydä, eniten vai vähiten nousseita?

Vastaus riippuu tavoitteestani, mutta verotuksen kannalta katsotaan kahta eri skenaariota:

1. Hankintameno-olettama

Jos olen omistanut arvopaperit yli 10 vuotta, saan käyttää 40 % hankintameno-olettamaa. Tämä tarkoittaa, että verottaja olettaa hankintahinnaksi 40 % myyntihinnasta, vaikka olisin saanut hankittua ne lähes ilmaiseksi.

Milloin hankintameno-olettaman käyttö kannattaa? Myymällä eniten nousseita sijoituksia, joiden todellinen hankintahinta on hyvin matala (esim. nousua yli 150 %). Tällöin maksan veroa vain 60 prosentista myyntihintaa, mikä on usein edullisempaa kuin todellisen voiton verottaminen.

Jos olern omistanut arvopaperin alle 10 vuotta on hankintaolettama 20% myyntihinnasta.

Jos arvopaperin todellinen hankintahinta on tiedossa, verottaja osaa valita myyntitilanteessa verovelvollisen kannalta edullisemmalla tavalla, mikä on mielestäni hieno vastaantulo verottajalta.

2. Verotuksen lykkääminen

Yleinen perussääntö on myydä ensin ne erät, joissa on vähiten voittoa.

Jos myyn eniten nousseet ensin, maksan heti maksimaalisen summan veroja. Verohan maksetaan arvopaperin voitosta. Jos taas myyn vähiten nousseita, salkkuuni jää suurempi pääoma kasvamaan korkoa korolle. 

Maksan verot eniten nousseista vasta vuosien päästä, eli valtio antaa minulle ikään kuin korotonta lainaa sijoitusomaisuuteni (verovelan) muodossa.

Tätä lähestymistapaa tukee myös se fakta, että yleensä parhaiten tuottaneiden sijoitusten "vauhti" kestää pisimpään, eli ne voivat tuottaa edelleenkin paremmin kuin heikompi sijoitus. Tämä ei ole tietenkään sääntö vaan tilastofakta.

3. Tappioiden hyödyntäminen

Jos salkussani on tappiolla olevia papereita, minun kannattaa realisoida ne samana vuonna voittojen kanssa. Tappiot vähennetään voitoista, mikä laskee suoraan maksettavan pääomatulon veron määrää.

Mitä muuta minun kannattaa huomioida 2030-luvun lähestyessä?

Kun eläkeikä häämöttää runsaan vuosikymmenen päässä, fokukseni siirtyy sijoitusten kasvattamisesta potin suojaamiseen ja kassavirtaan.

Voin alkaa siirtää varoja osakkeista korkoihin tai muihin vakaisiin omaisuuslajeihin noin 5–10 vuotta ennen eläkettä laskeakseni riskitasoa. Tällä vältetään tilanne, jossa pörssiromahdus juuri vuonna 2037 leikkaa eläkekassastani 30-40 % juuri kun tarvitsisin rahat! 

Pörssiromahdus on tietysti kauhuskenaario, koska noin isoja pörssilaskuja on vain harvoin. Se on silti mahdollista, joten koen että asia kannattaa ottaa vakavasti.

Voin alkaa painottamaan laadukkaita osingonmaksajia. Heinäkuusta 2038 alkaen tililleni ropisevat osingot voivat kattaa osan elinkustannuksista, jolloin minun ei tarvitse myydä itse osakkeita heikkoon kurssivaiheeseen.

Voin myös valita kasvurahastojen tilalle tuottorahastoja, jotka maksavat tuoton suoraan pankkitilille. Näin saan tuottoja, jotka verotetaan automaattisesti ja loppuosa jää omaan käyttööni. Yleensä tuottorahastot tilittävät tuoton kerran vuodessa.

Pidän eläkkeelle jäädessäni esimerkiksi 6-12 kuukauden elinkustannuksia vastaavan summan rahana korkotileillä. Näin minun ei ole pakko myydä osakkeita laskumarkkinassa.

Suomessa pääomatulon vero nousee 30 prosentista 34 prosenttiin, kun tulot ylittävät 30 000 euroa vuodessa. Pyrin ajoittamaan myynnit niin, että pysyn alemman veroprosentin piirissä, jakamalla myyntejä useammalle vuodelle.

 

Muita pohteita 

Osakesäätötilillä veroa maksetaan vain kun tililtä nostetaan varoja. Sen maksimi on 100 000 euroa. Sen jokainen transaktio kirjataan talteen ja vero maksetaan todellisen voiton mukaisesti. Siltä ei toisin sanoen saa hyödynnettyä edellä puhuttua hankintaolettamaa.

Yksi käytännön asia on muistaa tarkistaa semi-säännöllisesti työeläkeotteeni. Vuoteen 2038 mennessä eläkejärjestelmään ja ikärajoihin saattaa tulla vielä ikäviä muutoksia, joten on hyvä tietää, mikä on lakisääteisen eläkkeeni arvioitu taso suhteessa sijoitussalkkuuni.

Itseni tuntien, minun on vaikea aloittaa sijoituksista nauttiminen, jollen ole pohtinut asiaa etukäteen. Toisin sanoen, en ole kovin spontaani luonne. Minun pitää päättää, mihin haluan rahojani käyttää ja kun olen suunnitellut hankinnan, voin sen tehdä ilman omantunnon kolkutuksia.

 

Oletko sinä jo miettinyt, miten realisoit sijoituksesi kun sen aika koittaa?

Sapiens: A Brief History of Humankind sijoittajan näkökulmasta

Olen viime viikot lukenut Sapiens: A Brief History of Humankind kirjaa, jonka on kirjoittanut Israelilainen historijoisija, tohtori Yuval Noah Harari. Teos alkaa maailman luomisesta ja miten sattumien kautta ihmislaji kehittyi hallitsemaan maapalloa ja teos päättyy nykyaikaan ja ennustukseen tulevaisuudesta.

Sapiens: A Brief History of Humankind

 

Kirja on ensisijaisesti tietokirja, mutta se on kerrottu esimerkein ja lainauksin, jolloin siihen tempautuu mukaan. Se on ollut todellinen best seller tietokirjojen joukossa, vaikka painettu kirja sisältää yli 440 sivua tekstiä.

Hararin mukaan ihmisen erottaa muista eläimistä sen kyky kuvitella asioita, joita ei ole olemassa. Teoksessaan Harari esittää rahan paitsi taloudellisena välineenä, myös yhtenä voimakkaimmista kollektiivisista uskomusjärjestelmistä, joita Homo sapiens, viisas ihminen, on koskaan luonut. 

Ymmärtääksesi hänen argumenttinsa täysin, sinun tulisi lähestyä rahaa sosiaalisena teknologiana, joka on verrattavissa uskontoon tai lakiin. Omalla tavallaan raha mahdollisti laajamittaisen yhteistyön vieraiden heimojen välillä ja muutti perustavanlaatuisesti ihmisyhteisöjä.

Tarkastelen tässä artikkelissa, millaisia näkökulmia Harari nostaa rahan keksimiseen liittyen, jotta emme poikkea blogin aihealueesta liikaa.

1. Raha universaalina luottamusjärjestelmänä

Hararin keskeinen teesi on, että raha edustaa keskinäistä luottamusta materialisoituneessa muodossa. Varhaisissa ihmisyhteiskunnissa luottamus rajoittui pieniin ryhmiin, kuten heimoihin tai perheisiin. Kuitenkin yhteiskuntien laajentuessa ihmisten välinen luottamus kävi riittämättömäksi. Raha ratkaisi tämän rajoitteen toimimalla jaettuna, abstraktina uskomusjärjestelmänä, joka antoi toisensa tuntemattomille ihmisille mahdollisuuden tehdä tehokasta yhteistyötä.

Raha edustaa keskinäistä luottamusta

Voit ajatella rahaa universaalina kielenä: aivan kuten kaksi ihmistä eri maista voivat kommunikoida lingua francan, yhteisen kielen kautta, kaksi täysin eri kulttuureista tulevaa henkilöä voivat käydä kauppaa rahalla ilman yhteisiä arvoja tai sukulaisuussuhteita. Tämä abstraktio vähensi kaupan kitkaa ja mahdollisti monimutkaisten yhteiskuntien muodostumisen.
 

2. Standardointi ja kaupan laajeneminen

Ennen rahaa vaihtokauppajärjestelmät vaativat "kaksoissattuman haluissa", eli molempien osapuolten piti haluta täsmälleen sitä, mitä toinen tarjosi. Tämä tehottomuus rajoitti talouskehitystä vakavasti. Raha toi  mukanaan arvon standardoimisen, mikä mahdollisti tavaroiden, palveluiden ja työn helpomman vertailun ja vaihdon.

Harari korostaa, että raha toimii universaalina muunneltavuusmekanismina, joka mahdollistaa käytännössä minkä tahansa muuntamisen vertailukelpoiseksi yksiköksi. 

Tämä kyky laajensi kauppaverkostoja dramaattisesti ja loi perustan alueellisille ja globaaleille talouksille. Organisaatiokontekstissa tämä on verrattavissa standardin rajapinnan käyttöönottoon hajautetussa järjestelmässä, joka yhtäkkiä mahdollistaa yhteentoimivuuden aiemmin yhteensopimattomien komponenttien välillä.

3. Raha arvoneutraalina järjestelmänä

Yksi Hararin provosoivimmista havainnoista on, että raha on moraalisesti neutraali. Se ei tee eroa uskonnollisten uskomisten, kulttuuristen normien tai eettisten järjestelmien välillä. Raha helpottaa kauppaa riippumatta siitä, ovatko osapuolet perustavanlaatuisesti eri mieltä ideologiasta.

Tämä puolueettomuus mahdollisti imperiumien, uskontojen ja kulttuurien taloudellisen vuorovaikutuksen, vaikka ne eivät voineet poliittisesti tai moraalisesti yhtenäistyä. Tämä sama puolueettomuus tarkoitti kuitenkin myös, että raha pystyi tukemaan sekä rakentavia että tuhoavia toimia. Se ei koodaa arvoja, vaan ainoastaan luottamusta.

Luottamuksen vuoksi ensimmäisiin rahoihin on lyöty kuninkaan kuva, joka kertoi rahan saajalle, että kyseisen tahon toimesta tätä rahaa vastaan saattoi hankkia hyödykkeitä ja palveluja ja käyttää sitä vaihdannan välineenä.
 

4. Kuviteltujen käskyjen rooli

Harari sijoittaa rahan laajempaan käsitteeseensä "kuvitelluista järjestyksistä" eli järjestelmiin, jotka ovat olemassa, koska ihmiset kollektiivisesti uskovat niihin. Samoin kuin valtioissa tai yrityksissä, rahalla ei ole sisäistä arvoa. Sen voima kumpuaa yhteisestä uskosta, että rahalla on arvo.

Esimerkiksi setelillä tai digitaalisella merkinnällä järjestelmässä ei ole luontaista arvoa. Sen arvo riippuu täysin kollektiivisesta sopimuksesta, jonka mukaan se voidaan vaihtaa tavaroihin ja palveluihin. Järjestelmän näkökulmasta raha käyttäytyy kuin hajautettu konsensusprotokolla: niin kauan kuin tarpeeksi osallistujia on samaa mieltä, järjestelmä pysyy vakaana ja toimivana.

 

5. Globalisaation edistäminen

Raha oli keskeisessä roolissa ihmisten yhteiskuntien integroitumisessa globaaleihin verkostoihin. Harari huomauttaa, että imperiumit usein määräsivät rahajärjestelmiä yhdistääkseen moninaiset alueet taloudellisesti, vaikka kulttuurinen integraatio olisi ollut keskeneräistä.

Ajan myötä maailmanlaajuisesti hyväksytyt valuutat ja myöhemmin rahoitusinstrumentit mahdollistivat kansainvälisen kaupan ennennäkemättömässä mittakaavassa. 

Tämä prosessi edesauttoi yhdistetyn maailmantalouden syntyä, jossa yhden alueen päätökset voivat vaikuttaa lopputuloksiin ympäri maailmaa. Tämän voi tulkita globaalin alustatalouden varhaiseksi muodostumiseksi, jossa raha toimii taustalla olevana protokollana.

 

6. Luottamuksen siirtyminen ihmisistä järjestelmiin

Toinen Hararin korostama kriittinen muutos on siirtyminen yksilöiden luottamuksesta luottamukseen järjestelmiin. Aluksi ihmiset luottivat kauppiaisiin, kuninkaisiin tai paikallisiin viranomaisiin. Rahan, erityisesti fiat-valuutan ja modernin pankkitoiminnan kehityksen myötä luottamus siirtyi instituutioihin kuten hallituksiin ja rahoitusjärjestelmiin.

Nykyaikaisesti tämä kehitys jatkuu digitaalisilla valuutoilla ja algoritmisilla luottamusmalleilla. Kehityskulku viittaa jatkuvaan luottamuksen abstraktioon henkilökohtaisista suhteista kohti yhä monimutkaisempia ja persoonattomia järjestelmiä.

 

7. Psykologinen ja kulttuurinen vaikutus

Harari käsittelee myös  rahan psykologisia seurauksia. Koska kaikkea voidaan mitata, raha kannustaa ihmisiä arvioimaan elämän eri osa-alueita yhden mittarin kautta. Tämä voi johtaa tehokkuuteen ja selkeyteen, mutta myös reduktionismiin, jossa ei-taloudelliset arvot kuten ihmissuhteet, etiikka tai merkitys jäävät varjoon.

Tämän jännitteen voi havaita nykyaikaisissa organisaatioissa, joissa suorituskykymittarit ja taloudelliset tulokset joskus hallitsevat päätöksentekoa laadullisten tekijöiden kustannuksella.

 

8. Tieteen rahoittaminen

Kuka saa rahaa tutkiakseen jotain ilmiötä tieteellisesti? Niitä tieteellisiä tutkimuksia rahoitetaan entisestään, joiden avulla rahoittaja voi hyötyä. 

Hahari muistuttaa, että kun Euroopasta lähetettiin tutkimusamatkaajia kartoittamaan Intian valtamerta, mukaan liitettiin myös sotilaita. Kun uusi saari löydettiin, jota ei löytynyt nykyisestä kartasta, se julistettiin saman tien lähettäneen valtion kuninkaan omaisuudeksi ja omittiin osaksi valtakuntaa. Jopa ristiretket olivat pitkälti rosvoretkiä, vaikka niitä kaunisteltiin aatteellisiksi edistysaskeleiksi. 

Lopulta ahneus johti tieteen käyttämiseen rodun jalostamiseen. Natsien mukaan arjalainen rotu oli ahkera, älykäs ja ylivoimainen. Sen tieltä piti hävittää muita rotuja ja tieteellisesti selitettiin, että arjalainen rotu oli syntynyt ylivertaiseksi historian saatossa.

 

9. Kaksiteräinen muunnos

Lopulta Harari esittää rahan kaksoisvoimana. Toisaalta se mahdollisti ennennäkemättömän yhteistyön, talouskasvun ja teknologisen kehityksen. Toisaalta se edesauttoi paikallisten perinteiden rapautumista, lisäsi eriarvoisuutta ja elämän kaupallistumista.

Hän ei kehystä rahaa luonteeltaan hyväksi tai pahaksi, vaan voimakkaaksi mahdollistavaksi rakenteeksi , jonka vaikutus riippuu siitä, miten yhteiskunnat päättävät käyttää sitä.

Kapitalismi

Harari kuvaa kirjassaan kapitalismia yhtenä ihmiskunnan historian voimakkaimmista ja menestyneimmistä "kuvitelluista todellisuuksista". Hän ei käsittele sitä vain talousjärjestelmänä, vaan modernina uskontona, joka on muokannut maailmaa enemmän kuin mikään muu oppi.

Hararin keskeiset ajatukset kapitalismista voidaan tiivistää kolmeen pääteemaan:

1. Luottamus tulevaisuuteen ja kasvun imperatiivi

Ennen modernia aikaa taloutta pidettiin staattisena "nollasummapelinä". Jos yksi rikastui, se oli muilta pois, koska maailman kokonaisvarallisuuden uskottiin olevan vakio.

Kapitalismin suuri oivallus oli luottamus tulevaisuuteen. Harari selittää, että moderni talous perustuu ajatukselle siitä, että tulevaisuudessa resurssit ja varallisuus lisääntyvät. Tämä luottamus mahdollistaa luotonannon: voimme sijoittaa rahaa, jota ei vielä fyysisesti ole olemassa, koska uskomme saavamme huomenna enemmän. Tästä syntyy jatkuvan kasvun vaatimus.

2. Pääoman ja rikkauden ero

Harari tekee selvän eron pelkän vaurauden ja pääoman välille. Rikkaus on passiivista – se on maahan kaivettuja kultakolikoita, palatseja tai ylellisyyttä, joka kulutetaan tuottamattomasti. Pääoma sen sijaan koostuu rahoista, tavaroista ja resursseista, jotka sijoitetaan uudelleen tuotantoon.

Kapitalismin perushyve on uudelleensijoittaminen. Systeemi velvoittaa kierrättämään voitot takaisin liiketoimintaan tuotannon ja sitä kautta kokonaisvarallisuuden kasvattamiseksi.

 

3. Kapitalismin pimeä puoli ja eettinen tyhjiö

Vaikka kapitalismi on nostanut elintasoa ja luonut vaurautta, Harari arvostelee sitä ankarasti eettisen kompassin puutteesta. Kapitalismi perustuu ajatukselle, että markkinoiden vapaa kasvu koituu lopulta kaikkien hyväksi. Historia kuitenkin osoittaa, että ilman sääntelyä järjestelmä johtaa helposti riistoon.

Harari ottaa esimerkeiksi Atlantin orjakaupan ja eurooppalaisten siirtomaayhtiöiden (kuten Alankomaiden itäintian komppanian) toiminnan. Niitä pyörittivät hallitusten sijaan yksityiset sijoittajat, joita ohjasi puhtaasti tuoton tavoittelu, mikä johti valtavaan inhimilliseen kärsimykseen.

Kapitalismin perusoletus on, että talouskasvu on korkein hyve, koska se ratkaisee kaikki ongelmat, oli kyseessä sitten nälänhätä, sairaudet tai sodat. Harari kuitenkin muistuttaa, että järjestelmä ei osaa vastata siihen, miten kasvanut varallisuus tulisi jakaa oikeudenmukaisesti tai miten estää ekologinen katastrofi.

Johtopäätökset

Jos tulkitset Hararin argumentin modernin järjestelmän ja johtajuuden näkökulmasta, raha muistuttaa skaalautuvaa luottamusinfrastruktuuria. Se mahdollisti Homo sapiensin biologisten rajoitusten ylittämisen ja yhteistyön laajoissa, monimutkaisissa verkostoissa. 

Kuitenkin, kuten mikä tahansa infrastruktuuri, se sisältää implisiittisiä kompromisseja: tehokkuus vastaan merkitys, mittakaava vastaan läheisyys sekä neutraalisuus vastaan etiikka.

Rahan ymmärtäminen tällä tavalla antaa valmiuksia arvioida kriittisesti paitsi talousjärjestelmiä myös nousevia luottamusmekanismeja, kuten digitaalisia alustoja ja tekoälypohjaisia ekosysteemejä, jotka voivat edustaa kollektiivisten uskomusjärjestelmien seuraavaa kehitystä.

Harari vertaa kapitalismia jopa uskontoon, jos se sallitaan löyhempänä viitekehiksenä ihmisten yhteisenä elämänfilosofiana. Kapitalismi kannustaa kasvattamaan varallisuuttaan ja toteamaan, että kun minä saan suuremman palan kakkua, muutkin saavat isomman palasen kakkua. Vaurastuminen ei ole välttämättä keneltäkään toiselta pois.    

Hararin kirja herättää paljon ajatuksia. Kuten tästä kirjoituksesta huomaa, se käsittelee ihmiskunnan historian sivussa lukuisia ihmisten keksimiä järjestelmiä ja tuo niihin monia näkökulmia. Osa väitteistä on radikaaleja ja otettu herättämään lukijan mielenkiinto, mutta toisaalta herättämään kysymyksiä, miksi jokin tänä päivänä itsestään selvä asia on kehittynyt vallitsevaksi totuudeksi. 

Vaikka kyseessä ei ole sijoitus-aiheinen kirja, suosittelen sen lukemista jos historia ja ihmisen toiminta kiinnostaa. Kirjaa on välillä hyvin vaikea lukea, koska se käsittelee hyvin brutaaleja toimia, joita ihminen on käyttänyt ja käyttää päästäkseen päämäärinsä.

Arvosana 5/5.