Miten ETF maailma-indeksi rakentuu

Olen seurannut sijoitus-foorumien keskusteluja pitkään ja huomannut, miten usein palataan samaan kysymykseen. Kun ihmiset puhuvat hajauttamisesta, puhe kääntyy lähes poikkeuksetta maailma-indekseihin. 

Monet meistä sijoittavat pörssinoteerattuihin rahastoihin eli ETF-rahastoihin, jotka seuraavat jotain tiettyä maailmanlaajuista indeksiä. 

Maailma-indeksi

 

Miten ETF-indeksi pannaan kasaan?

Ajattelen, että maailma-indeksi on tavallaan peili koko globaalista osakemarkkinasta. Sen rakentaminen alkaa siitä, että indeksintarjoaja, kuten Morgan Stanley Capital International eli MSCI tai Financial Times Stock Exchange eli FTSE, rajaa mukaan otettavat yritykset. 

Ensimmäinen suuri valinta liittyy siihen, otetaanko mukaan vain kehittyneet markkinat vai myös kehittyvät markkinat. Esimerkiksi tunnettu MSCI World sisältää vain kehittyneiden maiden pörssiyhtiöitä, kun taas MSCI All Country World Index ottaa mukaan myös kehittyvät taloudet.

Usein indekseissä painotetaan myös vastuullisuutta, jolloin indeksistä poistetaan yritykset, jotka liittyvät sotilasteknologiaan, öljyyn, tupakkaan, muihin päihteisiin, pornografiaan tai uhkapelaamiseen. 

Kun mukaan otettava pörssiyhtiöiden joukko on määritelty, indeksi järjestää yhtiöt niiden markkina-arvon mukaan. Tätä kutsutaan markkina-arvopainotukseksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että mitä arvokkaampi yritys on pörssissä, sitä suuremman siivun se saa indeksistä. 

Indeksiin voidaan valita painotukset markkina-arvon mukaan, tasaisin painoin tai ihan millä tahansa muulla päätetyllä painotuksella. Valittu painotus kerrotaan indeksin avaintieto-dokumentaatiossa.

Markkina-arvolla painottaminen 

Kokemukseni perusteella yleinen markkina-arvolla painottaminen hämmentää usein ihmisiä. Saattaa tuntua siltä, että ostaa tasaisesti koko maailmaa, mutta todellisuudessa markkina-arvoltaan suuret "Magnificent Seven" jättiläiset kuten Apple, Microsoft ja Nvidia haukkaavat indeksistä melkoisen palan.

Sama markkina-arvopainotus vaikuttaa myös maantieteelliseen jakautumaan. Koska yhdysvaltalaiset teknojätit ovat kasvataneet arvoaan valtavasti, Yhdysvallat muodostaa nykyään selvästi yli puolet koko maailma-indeksistä.

Seuraavana tulevat Japani ja Iso-Britannia sekä muutama Euroopan maa, mutta niiden osuudet jäävät melko pieniksi. Mielestäni tämä on hyvä ymmärtää, sillä maailma-indeksi ei suinkaan tarkoittaa sitä, että jokaisella maailman kolkalla olisi yhtä suuri paino.

Indeksiä ei myöskään jätetä oman onnensa nojaan syntymänsä jälkeen. Indeksintarjoajat tarkistavat säännöllisin väliajoin, mitkä yhtiöt täyttävät edelleen kriteerit ja mihin suuntaan markkina-arvot ovat liikkuneet. 

Jos jokin yritys kutistuu liikaa, se putoaa pois, ja uusia nousevia tähtiä otetaan tilalle. Tämä automaattinen siivous on mielestäni yksi konseptin parhaista puolista, sillä heikot yritykset karsiutuvat matkasta ilman että minun tarvitsee tehdä salkulleni yhtään mitään.

 

Joskus pohdin, onko yhdysvaltalaisten osakkeiden suuri paino merkittävä riski. Toisaalta sanonta kuuluu, että hiljaa hyvä tulee, ja ainakin historiassa maantieteellinen painotus on toiminut pörssissä varsin tehokkaasti. Maailma-indeksi muokkautuu pikkuhiljaa ajan myötä ja siirtää painoa sinne, missä arvoa luodaan.

Jos nyt maailma-indeksin pääpaino Yhdysvalloissa ja teknologia-sektorilla, ne voivat korvautua esimerkiksi Aasialla ja puolustusteknologialla muutaman vuoden aikana. Tämä ei sitten ole mikään ennustus, vaan esimerkki.

Kuinka usein ETF-indeksejä päivitetään?

Riippuu, mikä indeksi on kysymyksessä. Tavallisimmat indeksien päivitysajat ovat kerran vuosineljänneksessä (eli kerran neljässä kuukaudessa), puolivuosittain tai vuosittain.

Tällöin indeksintarjoajat (kuten MSCI, FTSE tai S&P) tarkistavat yhtiöiden markkina-arvot ja osakkeiden painot.

Yleensä indeksiä päivitetään harvemmin, koska tällä pyritään pienentämään kaupankäyntikustannuksia, joita jatkuva osakkeiden ostaminen ja myyminen aiheuttaisi. Tällöin indeksiin voidaan ottaa uusia yhtiöitä mukaan tai poistaa kriteerit täyttämättömiä yhtiöitä suuremmalla kädellä kuin esimerkiksi vuosineljännespäivityksissä.

Miten päivittäminen vaikuttaa ETF-sijoittajaan?

Sijoittajan ei tarvitse tehdä mitään. Kun indeksintarjoaja ilmoittaa muutoksista, ETF-rahaston hoitaja ostaa ja myy osakkeita rahaston sisällä siten, että se vastaa taas täysin uutta indeksiä. Muutokset ovat indeksisijoittajalle täysin automaattisia.

Tähän liittyy yksi poikkeus: jos jokin yhtiö menee konkurssiin tai se ostetaan pois pörssistä kesken päivityskauden, indeksi ja ETF voivat reagoida asiaan välittömästi ilman, että odotetaan seuraavaa virallista rebalansointipäivää. 

Loppujen lopuksi ETF-rahaston kautta ostettava maailma-indeksi on helppo tapa päästä osalliseksi globaalista talouskasvusta. Se ei ole täydellinen oppikirjamainen ratkaisu jokaiseen tilanteeseen, mutta se tekee sen mitä lupaa ilman turhaa kikkailua.

Jos indeksi painottuu eri tavalla, se korjautuu automaattisesti ilman (pien)sijoittajan kannalta hankalia ja kuluja lisääviä lisäostoja tai -myyntejä. 

Loppukaneetti 

Jos pörssi romahtaa, menettää sijoittaja rahansa. Mutta yleensä romahdus osuu joihinkin sektoreihin vakavammin ja toinen sektori selviää vähemmällä. Siksi laaja hajautus on aina hyvä lähtökohta. 

Pitkällä aikavälillä hyvin hajautettuun indeksirahastoon sijoittamalla on helppo tapa saada markkinoiden keskimääräinen tuotto. Suurin osa sijoittajista eivät siihen pysty omalla osakepoiminnalla. Edes ammattisijoittajista.

Herättikö artikkeli ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan kommenteissa!