📑 Sijoitusstrategiani

Avaan tässä miten sijoitan ja millaisen ajatusketjun kautta olen näihin valintoihin päätynyt. Teen tämän sivuna, jotta aiheeseen on helppo palata, jos muutan strategiassa jotain osaa.

Strategiani ei ole kiveenhakattu malli, vaan strategia on elänyt kun olen opiskellut sijoittamista. Strategiani on vähitellen yksinkertaistunut ja olen mielestäni sijoittanut hyvin rationaalisesti.

Tulen todennäköisesti päivittämään lähestymistapaani, mutta ainakin se on silloin tehty harkiten, välttäen tunnepitoisia päätöksiä.

Sijoitusteni toimialajakauma

Jos haluat tietää, mitä sijoittajana tavoittelen ja miten olen tavoitteissani onnistunut, siitä löytyy oma kirjoituksensa: Tavoitteni sijoittajana.

Vastuullisuus sijoittajana

Voisin tässä kaunistella asiaa, mutta tosiasia on, että en ole vastuullinen sijoittaja vaan hyvin riskihaluinen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että en tutki sijoitusteni vastuullisuutta tai aseta eettisiä arvoja joita pyrkisin sijoitustoiminnassani noudattamaan. 

Periaatteessa ostan puolustusteollisuuden, alkoholi- ja tupakkayhtiöiden tai aikuisviihteen yritysten osakkeita, jos koen ne hyvänä mahdollisuutena. 

(Lupasin kirjoittaa rehellisesti blogissani, joten nyt se on yllä todistettu.)

 

Sijoitusstrategiani kulmakivet

1. Indeksi- ja ETF-rahastot
2. Riskisijoitukset kryptovaluuttoihin
3. Tulevaisuus: osinko-yrityksien ETF rahasto-osuudet
4. Yhdistelmärahastot ja korkosijoitukset

 

1.  Indeksi- ja ETF-rahastot

Rahastot ovat pääsijoituskohde minulle. Sijoitan Yhdysvaltojen markkinoille S&P 500 indeksiin, eli 500:aan markkina-arvoltaan suurimpaan Yhdysvaltalaiseen yritykseen. Pyrin suosimaan kustannuksiltaan edullisia indeksi-rahastoja (vuosikustannus alle 0,5%) ja ostan kasvu-osuuksia, koska aikajänne sijoittamisessani on pitkä, yli 10 vuotta. Tarkemmin sanottuna, päätavoitteeni on eläköitymiseni vuonna 2038.

Olen automatisoinut kuukausittaisen perus rahastosijoituksen Xtrackers S&P 500 UCITS ETF-rahastoon. Siihen menee 400 euroa kuukaudessa.  

Xtrackers S&P 500 UCITS ETF on yksi Euroopan suosituimmista tavoista sijoittaa Yhdysvaltain osakemarkkinoille. Rahastoa hallinnoidaan passiivisesti. Se seuraa S&P 500 -indeksiä, joka koostuu 500:sta Yhdysvaltain suurimmasta pörssiyhtiöstä. Jokaisen yrityksen painotus indeksissä riippuu sen suhteellisesta koosta mitattuna sen vapaan vaihdannan kohteena olevien osakkeiden kokonaisarvolla verrattuna muihin osakemarkkinoiden yrityksiin. 

Valittu ETF on kasvurahasto, eli kaikki yritysten osingot ja voitonjaot sijoitetaan verojen vähentämisen jälkeen uudelleen osakkeisiin. Rahaston valuutta on USD, mikä aiheuttaa hieman kuluja eurooppalaiselle sijoittajalle.

Xtrackers S&P 500 ETF 4C rahaston riskiluokitus on keskimääräinen, 4/7. Jos jokin indeksin yritys menettää valta-asemansa, se putoaa indeksistä ja sen tilalle nousee joku toinen yritys. Sijoittajan ei tarvitse tehdä asialle mitään. 

ETF-rahaston juoksevat kulut ovat 0,05 % sijoituksen arvosta vuosittain.  Koska ETF sijoittaa saadut osingot uudelleen, tämä on todellinen ”sijoita ja unohda” vaihtoehto minulle.

Jos tarkastelen ottamaani riskiä, koostuu S&P 500 indeksi pelkästään osakkeista, joten sen arvo voi heilahdella voimakkaasti. Historiallisesti suuret laskut (eli karhumarkkinat) ovat olleet yleisiä. 

Sijoitukset ovat Yhdysvaltain dollareissa. Jos euro edelleen vahvistuu suhteessa dollariin, sijoitukseni arvo euroissa laskee, vaikka osakkeiden kurssit pysyisivät samoina.

Vaikka yhtiöitä on 500, suurimmat teknologiayhtiöt (kuten Apple, Microsoft, Nvidia ja Alphabet) muodostavat nykyään hyvin suuren osan indeksin painosta. Jos teknologiasektori sakkaa, koko indeksi kärsii.

Minulla on myös pienemmällä painotuksella Nordnet Kehittyvät Markkinat Indeksi. Siihen menee 50 euroa kuukaudessa. 

Myös Nordnet Kehittyvät Markkinat indeksirahasto kerryttää tuottoa, eli tuotteen mahdollinen tuotto sijoitetaan uudelleen. Rahastoa hallitaan passiivisesti ja seuraa MSCI Emerging Markets Climate Change indeksiä. Indeksin sijoitukset kohdistuvat maihin kuten Kiina, Taiwan, Intia, Brasilia, Etelä-Korea ja Etelä-Afrikka. Toimialoista se sisältää teknologia-, finanssi-, kulutustavara- ja teollisuusyhtiöitä.

Nordnet Kehittyvät Markkinat indeksirahaston kulut ovat 0,39% sijoituksen arvosta vuosittain.

Jos on kuukausi, jolloin en aktiivisesti seuraa osakemarkkinaa, nämä sijoitukset menevät automaattisesti, eikä minun tarvitse kantaa niiden osalta minkäänlaista huolta.

Sijoitan myös 50 euroa kuukaudessa tyttärelleni. Se menee nykyään Nordnet Maailma indeksiin.

Triviatietona sanottakoon, että 500 euroa kuussa sijoittamalla kuulun Nordnetin top 14% kuukausisijoittajiin, eli valtaosa sijoittaa tätä vähemmän kuukaudessa.

Top 14% of savers.

 

Minulla on myös pari ETF-rahastoa, joihin sijoitin kokeiluluontoisesti. Nämä ovat iShares MSCI Europe Industrials Sector UCITS ETF EUR (Acc) ja iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc).

Miksi en sijoita säännöllisesti maailma-indeksiin? Siksi, että sijoitin Nordean Maailma-rahastoon yli 20 vuoden ajan. Se tuotti ihan mukavasti, mutta se hävisi silti käytännössä koko ajan pelkästään Yhdysvaltoihin sijoittaville osake-indekseille. Itse näen, että pääomat ja innovaatiot ovat Yhdysvalloissa niin tukevasti, että odotan jenkkimarkkinan jatkavan parhaalla kasvu-uralla.

Olen myynyt elokuussa 2025 aikaisemmin hankkimiani osakkeita ja kasvattanut käteisvaroja. Tarkoitukseni  on sijoittaa vähän kerrallaan mainittuihin indeksi- ja ETF-rahastoihin ja samalla katsoa, miten markkinat kehittyvät. Mikäli suurempi korjausliike tapahtuu, ostan dipistä kerralla isomman määrän rahastoja tai teen harkiten osakepoimintaa. 

Teenkö suoria osakesijoituksia

Olen suosinut osakesijoituksissani hyviä osingonmaksajia. Olen valinnut salkkuuni Huhtamäkeä, Nordeaa, Stora Ensoa, Ålansbankenia, Procter & Gamblea ja UnitedHealth Groupia. Viimeisimmät lisäykset ovat olleet Novo Nordisk ja Microsoft.

Olen tullut siihen johtopäätökseen, että ostamalla suoraan osakkeita, niiden kokonaistuotto jää turhan matalaksi. Ensinnäkin välityspalkkio edellyttää isoja kertaostoja (joita voin tehdä harvoin) ja toiseksi osingoista pitää maksaa veroja, jotka tehokkaasti leikkaavat sijoitustuottoja.

Minulla on ylläolevasta poikkeuksena työnantajani tarjoama osake-ohjelma, jossa kahta ostettua osaketta kohden saa yhden lisäosakkeen, kunhan pitää hankitut osakkeet kolmen vuoden ajan. Lisäosakkeen vastaanottamisen jälkeen ohjelma on ohi ja hankitut osakkeet voi pitää tai myydä.

Tähän osake-ohjelmaan olen sijoittanut ohjelman salliman maksimin, eli 3 % nettokuukausipalkastani (5 % vuodesta 2026 lähtien). Koska teoriassa tienaat riskittömästi 50 % lisää osakkeita, on melkoinen no-brainer eli itsestäänselvyys osallistua tähän etuohjelmaan.

Koska verot hoidetaan myymällä tienattuja lisäosakkeita, todellinen voitto ei ole lähellekään 50 % vaan lähempänä 25 %, koska lisäosakkeiden verotus tapahtuu verottajan päätöksen mukaan osallistujan ansiotulojen mukaan.

Yksi positiivinen asia on se, että osakkeista kertyvät vuotuiset osingot kasvattavat ostettavien osakkeiden määrää. Lisäksi työnantaja maksaa ohjelman hallinnoinnista aiheutuvat kulut, joten ohjelma on minulle hyvin edullinen.

Mainitsen myös tässä, että ensimmäisenä osallistumisvuotena yrityksemme osake oli korkealle arvostettu. Sen kurssi on sen jälkeen laskenut reilusti (noin -50 %) ja nyttemmin pysynyt suhteellisen vakaana, joka on johtanut siihen, että ensimmäisen kolmen vuoden jälkeen ohjelma on tuottanut vain tappiota ja lisäosakkeiden jälkeenkin olen vasta omillani. Ohjelman tuotto toivoakseni paranee lähivuosien aikana ja osake onkin kallistunut vuoden sisällä noin 30 %!

  

2. Sijoittaminen kryptovaluuttoihin

Kryptovaluutat ovat riskisijoitus, jota käytän harkiten. Tässä spekulointi-salkussa on sijoitettuna rahoja, jotka voin menettää ja joiden riskitaso on aivan muuta kuin aikaisemmassa rahasto-salkussa. Salkun perusta on 60 % Bitcoin. Sen lisäksi olen hankkinut muutamaa muuta layer 1 -kolikkoa (SOL, ETH, ADA) 10 % painotuksella ja hajauttanut loput noin 10% muutamaan alt-coiniin.  Ajan kuluessa Bitcoinin arvo on kasvanut ja muiden kolikoiden arvo on laskenut rajusti. 

Salkun sisältämät kryptovaluutat ja niiden määrä euro-arvoon suhteutettuna tätä kirjoitettaessa

• Bitcoin 94,37 %
• Solana 2,68 %
• Ethereum 1,44 %
• XRP 0,89 %
• Dogecoin 0,25 %
• Cardano 0,22 %
• League of Kingdoms Arena 0,05 %
• SHIBA INU 0,05 %
• LCX 0,03 %

Salkun arvo on noin 22 000 euroa. Kryptovaluutoista en sijoita enää kuin Bitcoiniin. Sitäkin pyrin ostamaan vain dipistä.

Yksi karvaasti saamani oppi on, että alt-coinien arvo on täysin spekulatiivinen ja niillä lähinnä menettää sijoituksiensa arvoa.

Kryptovaluutat ovat myös hankittu pitkällä sijoitushorisontilla, eli odotan, kasvaako niiden arvo kun ”holdaan” niitä pidemmän ajan. Minulle pidempi aika tarkoittaa vuosikymmentä tai enemmän.

Ostan jatkossa vain Bitcoinia, koska minulla ei ole aikaa eikä riittävää osaamista perehtyä muiden kryptovaluttaprojektien yksityiskohtiin tarvittavalla detalji-tasolla.

Kryptovaluutat eivät tule ylittää 50% kokonaisijoituksistani. Tämä tarkoittaa sitä, että voimakkasti nouseva Bitcoinin kurssi voi aiheuttaa tarpeen myydä sitä oikean riskitason säilyttämiseksi. 

 

3. Tulevaisuus:  osinko-yrityksien ETF rahasto-osuudet

Nyt sijoitukseni ovat keskiriskisiä, mutta tavoitteeni on laskea niiden riskitasoa kun investointien realisoimisen aika lähestyy 2030-luvulla.

Jatkossa tulenkin sijoittamaan osinkopainotteiseen ETF-rahastoon, suosien tuotto-osuuksia. Valittu ETF-rahasto on vielä mietinnässä, palaan siihen omassa artikkelissa kun saan pohdittua asiaa päätöksien tasolle. 

 

Olen kokeesi sijoittanut noin 7 000 euroa WisdomTree US Quality Dividend Growth UCITS ETF - USD Acc indeksirahastoon ja se sijoittaa saadut osingot takaisin samoihin yhtiöihin. Sen juoksevat kulut ovat 0,33 % vuosittain. Indeksin tuottohistoria on 86,84 % viiden viimeisen vuoden ajalta.

Kasvuyritysten sijaan tulen vähitellen suosimaan mahdollisissa osakehankinnoissani osinkoaristokraatteja 2030-luvulla. Osinkoaristokraatti-nimitys viittaa yhtiöön, joka on kasvattanut jakamaansa osinkoa vuosittain vähintään 25 vuoden ajan.  

Kun eläkeikä lähestyy, lasken sijoitusten riskitasoa siirtymällä todennäköisesti suosimaan rahastoissani tuotto-osuuksia, koska tuolloin haluan alkaa hyödyntämään sijoituksiani ja verotuskin on tulojen pienentyessä kevyempää. 

 

4. Yhdistelmärahastot ja korkosijoitukset

Niputin nämä kaksi samaan koriin, koska näitä ei minulla toistaiseksi ole lainkaan. Minulla on käteistä rahaa joustotalletus-tilillä, mutta sen korkotuotto on niin vähäinen, että se ei edes korvaa inflaation aiheuttamaa arvo-eroosiota. 

Korkotili on lähinnä rahapuskuria varten ja sellaista rahaa, mitä olen kerryttänyt jotain isompaa sijoitushankintaa varten. 

Kun haluan tulevaisuudessa, 2040-luvun puolella madaltaa sijoitusteni riskitasoa, tulen todennäköisesti suosimaan myös yhdistelmärahastoja niiden matalamman riskitason vuoksi.

Kiisto

Minun sijoitusstrategiani ei todennäköisesti sovi sinulle. Älä noudata samaa strategiaa ja jos jokin sijoituskohde tuntuu vaikeaselkoiselle, älä sijoita siihen.

Tee aina oma taustaselvityksesi, jotta ymmärrät sijoituksiisi liittyvät riskit. Kirjoittamani ajatukset ovat tarkoitettu keskustelun herättämiseksi.

Tiedämme, että sijoituspäätöksissä tunteet vaikuttavat vähintään yhtä paljon kuin järki. Älä siis pidä kirjoitustani sijoitusneuvona, koska sitä ei ole tarkoitettu sellaiseksi. Lukijan on itse päätettävä mitä edellä annetuilla tiedolla tekee. 

Jos haluat kommentoida sijoitustapaani, kuulen siitä mielelläni!