Osakkeen Beta-luku

Tutkin tässä artikkelissa yhtä sijoitusalan keskeistä tunnuslukua, Beta-lukua. Nordnet ei sitä osakkeille laske, mutta osakkeen Beta-luvun löytää vaikkapa Yahoo Finance -palvelusta.

Historia 

Beta-lukua ei varsinaisesti keksinyt yksittäinen henkilö tyhjästä, vaan se syntyi osana laajempaa taloustieteen merkkiteosta, Capital Asset Pricing Model -mallia (CAPM). CAPM-malli ja sen mukana Beta-luku kehitettiin 1960-luvulla, ja sen kehittämisen taustalla ovat William F.  Sharpe ja Harry Markowitz.

Sharpe oli keskeisin henkilö CAPM-mallin muotoilussa ja Beta-luvun tuomisessa käytännön sijoitustoimintaan. Sharpe sai työstään taloustieteen Nobel-palkinnon vuonna 1990.

Markowitz oli Sharpen opettaja ja modernin salkkuteorian (Modern Portfolio Theory) isä. Markowitz loi pohjan riskin ja tuoton matemaattiselle suhteelle jo vuonna 1952, minkä pohjalta Sharpe myöhemmin erotteli osakkeen riskistä markkinariskin (=Beta) ja yrityskohtaisen riskin.

Myös taloustieteilijät Jack Treynor, John Lintner ja Jan Mossin kehittivät tahoillaan itsenäisesti vastaavia malleja samoihin aikoihin Sharpen kanssa vuosina 1961-1966.

Voidaan siis sanoa, että Beta-luvun isä on yhdysvaltalainen taloustieteilijä William F. Sharpe, joka rakensi sen Harry Markowitzin uraauurtavien teorioiden pohjalta.

 

Mikä on Beta-luku 

Osakkeen Beta-luku on tunnusluku, joka mittaa yksittäisen osakkeen riskiä ja kurssivaihtelua eli volatiteettia suhteessa koko markkinaan. Yleensä arvo lasketaan vertailuindeksiin, kuten OMX Helsinki tai S&P 500.

Yksinkertaisesti sanottuna Beta-luku kertoo, kuinka herkästi osakkeen hinta reagoi markkinoiden yleisiin nousuihin ja laskuihin.

Suurenna klikkaamalla kuvaa

 

 

Miten Beta-lukua luetaan?

Markkinoiden keskimääräinen Beta-luku on aina tasan 1,0. Tähän peilaten, osakkeet voidaan jakaa neljään kategoriaan:

1. Beta-luku on tasan 1,0. Tällöin osake liikkuu täysin markkinoiden tahdissa. Esimerkiksi, jos indeksi nousee 5 %, osake nousee myös noin 5 %.
2. Beta-luku on >1,0, jolloin voidaan sanoa, että osakkeella on korkea riski eli se on syklinen. Osake heilahtelee tällöin markkinoita enemmän. Jos osakkeen Beta on vaikkapa 1,5 ja indeksi nousee 10 %, osake voi nousta 15 %. Jos taas indeksi laskee 10 %, osake voi pudota 15 %. Tämä heilunta on tyypillistä teknologia- ja kasvuyhtiöille.
3. Beta-luku on <1,0, jolloin osake käyttäytyy markkinoita maltillisemmin. Tälllaista osaketta kutsutaan defensiiviseksi, eli matalan riskin osakkeeksi. Jos osakkeen Beta on 0,5 ja indeksi romahtaa 10 %, osake tippuu yleensä vain noin 5 %. Tällainen on tyypillistä vakaata osinkoa maksaville aloille, kuten sähköyhtiöille tai lääketeollisuudelle.
4. Jos Beta-luku on negatiivinen, vaikkapa -0,5, osake liikkuu pääsääntöisesti vastakkaiseen suuntaan kuin markkinat. Tämä on melko harvinaista, mutta sitä voi esiintyä esimerkiksi kultakaivosyhtiöillä kriisien aikana.

Mihin sitä käytetään?

Jos haluat rakentaa riskienhallintamielessä vakaan salkun, joka ei romahda markkinamyllerryksessä, etsit osakkeita, joiden Beta on reilusti alle yhden. Jos taas haet kovia tuottoja ja kestät rajua vuoristorataa, korkean Betan osakkeet ovat enemmän sinua varten.

Sijoitusalan ammattilaiset käyttävät Betaa Capital Asset Pricing Model-mallissa määrittääkseen, kuinka suurta tuottoa sijoittajan tulisi vaatia osakkeelta sen sisältämään riskiin nähden.

On hyvä huomata, että Beta-luku perustuu aina historialliseen dataan, yleensä viimeisen 3–5 vuoden kehitykseen. Se kertoo siis siitä, miten osake on käyttäytynyt menneisyydessä, eikä se ole takuu tulevasta.