Google teki suomalaista teollisuushistoriaa

Google löi useimmat meistä ällikällä ja ilmoitti eilen 9. syyskuuta tekevänsä 13 miljardin euron investoinnit Suomeen. Rahalla tullaan laajentamaan Googlen Haminassa olevaa datakeskusta, mutta rakentamaan myös kolme kokonaan uutta datakeskusta muualle Suomeen.

(Kuva: Google)

Google on toiminut Haminassa vuodesta 2011 lähtien. 

Uudet datakeskukset ovat suunnitteilla Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle. Google onkin ostanut näiltä paikkakunnilta maata jo aikaisemmin.

Mitä investointi tarkoittaa

Päätetyn investoinnin mittakaavaa on vaikea käsittää. Kyseessä on Googlen suurin yksittäinen investointi Eurooppaan. 

Kaikki Euroopan maat ovat varmasti kilpailleet samasta investoinnista. Päätös on todellinen lottovoitto Suomelle. 

Googlen laskelman mukaan rakennusaikana investointi työllistää 37 000 ihmistä ja datakeskusten pyörittäminen työllistää noin 7 000 henkeä pysyvästi. Alamaissa olevassa rakennusteollisuudessa työllistyy suoraan 16 000 ihmistä. 

Näissä luvuissa on huomioitu myös seurannaisvaikutukset, kuten kaupan, liikenteen ja teollisuuden lisätyöpaikat datakeskusten ulkopuolelta.

Luvitus ja suunnitteluprosessit laitetaan heti liikkeelle ja uudet datakeskukset saattaisivat olla toiminnassa jo vuonna 2028. Vauhti on melkoinen.

Google kertoi tehneensä kumppanuussopimuksia Suomalaisten yhtiöiden kanssa. Näistä merkittävin on Fortumin kanssa solmittu sähkön ostosopimus jopa 22 vuoden ajalle, jossa Google sitoutuu ostamaan Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista 50% koko tämän ajan.

Investointeihin sisältyy myös uutta energiantuotantoa, jota Google selvittää Fortumin kanssa.

Kauppalehden artikkelissa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä huomauttaa, että Googlella on bring your own power -periaate. Sen mukaan jättiyhtiö huolehtii siitä, että uutta sähköntuotantoa syntyy se määrä, mitä yhtiö käyttää. Siksi Leskelän mukaan voidaan olla ”aika levollisin mielin” siitä, että uutta sähköntuotantoa rakennetaan seuraavaksi paljon.

Mikä datakeskus on

Datakeskus on keskitetty tila tai rakennus, jossa säilytetään ja pyöritetään massiivisia määriä tietoteknistä laitteistoa. Se toimii modernin digitaalisen maailman moottorina ja huolehtii siitä, että sovellukset, verkkosivut, pilvipalvelut ja tekoälymallit pysyvät kaikkien saatavilla ympäri vuorokauden.

Datakeskukset vaativat valtavasti sähköä, koska ne koostuvat jopa miljoonista aktiivisista komponenteista, joiden ylläpito ja jäähdytys vaativat jatkuvaa tehoa. 

Sähkönkulutus jakaantuu neljään päätekijään:

Palvelimien laskentateho, joka perustuu miljoonnien suorittimien (CPU ja GPU) jauhavaan dataan. Ne pyörittävät pilvipalveluja ja kouluttavat tekoälymalleja 24/7.

Palvelimet tuottavat älyttömästi lämpöä. Ilman tehokasta ilmastointia, pumppuja ja tuulettimia laitteet ylikuumenevat ja hajoavat sekunneissa. Jokaiseen datakeskukseen täytyy rakentaa tehokas ilmastointijärjestelmä.

Verkkolaitteet ja tiedonsiirto vaativat sähköä. Reitittimet, kytkimet ja massiiviset tallennusjärjestelmät pitävät huolen siitä, että data liikkuu palvelinten ja käyttäjien välillä ilman viivettä.

Katkeamattoman virransyötön (UPS-laitteet) ja akkujärjestelmien ylläpito valmiustilassa kuluttaa jatkuvasti energiaa varmistaakseen, että sähkökatkot eivät pysäytä palveluita.

Lisäksi tilassa on erilaisia turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä, kuten sensoreita, kameroita ja kulunvalvontaa.

Paljonko ihmisiä datakeskuksessa työskentelee

Olen käynyt eräässä datakeskuksessa vierailulla Yhdysvalloissa työni puolesta. Tästä on jo useampi vuosi, joten kuvaukseni ei välttämättä ole täysin nykypäivää vastaava. Se oli pieni kooltaan, eli nykyiset datakeskukset ovat näkemääni nähden moninkertaisia. Se oli useamman jalkapallokentän kokoinen, mutta rakennuksen tarkkaa mittaa en muista.

Tila oli muutamaan osastoon jaettu valtava halli, jossa oli tietokoneita asennetttuna räkkiriveissä. Jokainen räkki oli varmistettu kahdella UPS-järjestelmällä ja kolmas UPS-laite oli kylmänä odottamassa kahden mahdollista rikkoutumista.

Osa räkeistä oli erikoiskäytössä, kuten ladattu grafiikkakorteilla, jotka pystyvät kiihdytetysti käsittelemään koneoppimista ja tekoälyä. Toisissa räkeissä oli massamuisteja tai verkon aktiivikomponentteja.

Kokeilussa oli tuolloin uusi konsepti, jossa pihalle säiden armoille oli tehty kontteja, joiden sisällä oli rivi räkkejä. Ne yhdistettiin erilaisin putkin ja kaapelein rakennuksen jäähdytys- ja sähköjärjestelmään. Kontteja saattoi pinota päällekkäin ja näin rakentaa tiiviisti lisää kapasiteettia.

Melu laitoksessa oli päätähuumaava, koska kaikissa laitteissa oli tuulettimia, jotka kierrättävät niissä ilmaa jäähdyttämään komponentteja.

Tila oli todella siisti ja käytävien päässä oli vain asennusta odottavia komponentteja tai motoroituja kärryjä, joilla laitteita siirretään. Kaikki tilat olivat hyvin valaistuja ja tarvitttaville työkaluille oli omat merkityt paikkansa.

Kaikkialla oli puhdasta ja pölytöntä. 

Tekniikkaa oli sekä katossa, että lattian alla. Lattiasta saattoi nostaa osan pois, jotta tilassa kulkevia kaapeleita ja kuituja pääsi tarkastamaan.

Mikäli tilaan tulisi savua, osaston seinä voitiin napin painalluksella avata ja sen sisällä oli isot tuulettimet, jotka puhaltaisivat savun nopeasti rakennuksesta ulos. Tämä helpottaisi työntekijäiden poistumista tulipalon sattuessa. 

Osa datakeskuksesta oli varattu ihmisille. Osasto on äänieristetty ja siellä saattoi liikkua ilman kuulosuojaimia. Jokaisessa ovessa oli kulunvalvonta ja kameroita oli runsaasti.

Tilassa oli myös ensiapupiste, ensisammutusvälineet ja defibrillaattori (sydäniskuri).

Näissä tiloissa henkilökunta monitoroi kiinteistötekniikkaa, kuten ilmastointia, veden virtausta jäädytysjärjestelmässä ja erilaisia sensoreita.

Henkilökunnalla oli myös sosiaalitilat ja automaatteja, joista sai välipalaa ja kylmiä ja kuumia juomia.

Valvontajärjestelmässä oli myös osio, joka kertoi palvelimien kuormasta ja mitkä komponentit kävivät milläkin teholla. Erilaisia mittareita oli lukemattomia eri tarkoituksiin.

Mielestäni koko yksikkö työllisti noin 30 henkeä, joista kolmasosa oli kerrallaan paikalla. Näistä 2/3 oli alihankkijoita. Monia asioita pystyttiin kontrolloimaan etänä ja tänä päivänä osan valvontatehtävistä lienee korvannut tekoäly.

Pihalla oli myös erillinen rakennus, jossa oli dieselillä toimiva varavoimajärjestelmä, mikäli sähkönsyöttö rakennukseen katkeaisi. Sähköä laitokseen tuli kahdelta verkko-operaattorilta, joten kovin todennäköinen tällainen katkos ei olisi.

Kokemus oli mielenkiintoinen ja vaikuttava.  Voisin työskennellä tällaisessa ympäristössä ja itse en koe datakeskuksia millään tavalla vastenmielisinä.

En usko, että yksikään tavallinen yritys pystyisi rakentamaan itselleen vastaavaa datakeskusta, jossa tarjotaan vastaavaa infrastruktuuria yhtä kustannustehokkaasti. 

Loppukaneetti 

Syyskuun 9. 2026 jää suomalaisen teollisuushistoriaan tärkeäksi merkkipaaluksi. Se on erityisen tärkeä Suomelle nykyisessä hennossa kasvutilanteessa ja merkki suomalaisen yhteiskunnan vetovoimasta. 

Herättikö artikkeli ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan kommenteissa!