Korkoa korolle -ilmiö

Törmäsin Kauppalehden aloittelijoiden keskustelupalstalla kysymykseen, miten korkoa korolle -ilmiö toimii. Kysyjä ihmetteli, ettei osake tuota mitään korkoa, joten miksi tästä jatkuvasti puhutaan.

Hän on oikeassa siinä, että osakkeet eivät maksa korkoa. Käsite "korkoa korolle" on yleistynyt vertauskuvaksi kumulatiiviselle kasvulle eli kasvun kasautumiselle.

Korkoa korolle -ilmiö

 

Osakesijoittamisessa ilmiö toimii käytännössä kahdella eri tavalla:

1. Yhtiön sisäinen kasvu eli arvonnousu. Kun yhtiö tekee voittoa ja sijoittaa osan tai kaiken voitostaan takaisin omaan liiketoimintaansa, kuten tuotekehitykseen, investointeihin tai laajentumiseen.

Tämä raha kasvattaa yhtiön tulevaa tuloksentekokykyä. Kun yhtiön arvo kasvaa, osakkeen hinta nousee. Seuraavan vuoden prosentuaalinen kasvu lasketaan aina tämän jo kertaalleen nousseen hinnan päälle.

2. Osinkojen uudelleensijoittaminen. Jos yhtiö maksaa osinkoa ja sijoitat saamasi rahat takaisin saman yhtiön osakkeisiin, omistamasi osakemäärä kasvaa. 

Seuraavalla osingonjakokerralla saat osinkoa myös näille uusille osakkeille. Pääomasi tuottaa uutta pääomaa, joka alkaa tuottaa lisää tuottoa.

Korkoa korolle kaava

Korkoa korolle kaava opetettiin minulle yläasteella. Se menee näin (Wikipedia):

K = k * (1 + p/100) ^n

Missä

K = korkotuotto

k = pääoma

p = vuotuinen tuottoprosentti  

n = aika vuosina 

Korkoa korolle ilmiötä on väitetty itse Albert Einsteinin  kutsuneen maailman kahdeksanneksi ihmeeksi, sen itseään voimistavan luonteen vuoksi.

Korkoa korolle -ilmiö indeksirahastossa

Indeksirahastossa korkoa korolle -ilmiö toimii automaattisesti ilman, että sinun tarvitsee tehdä mitään. Rahastot tyypillisesti jaetaan kahteen tyyppiin sen mukaan, miten ne käsittelevät osinkoja, ja tämä vaikuttaa suoraan ilmiön toteutumiseen.

Valtaosa indeksirahastoista on kasvuosuusrahastoja. Ne tunnistaa rahaston nimessä olevasta "Acc"-lyhenteestä (accumulation) tai tekstistä "kasvu". Niissä korkoa korolle -ilmiö pyörii täysin taustalla. 

Kun rahaston omistamat yhtiöt maksavat osinkoja, rahastonhoitaja ei tilitä niitä sinulle, vaan ostaa niillä heti lisää samojen yhtiöiden osakkeita rahaston sisällä. Tällöin rahaston pääoma kasvaa.

Klikkaa isommaksi

 

Osingoista ei mene välissä pääomaveroa, joten 100 % osingoista alkaa heti kasvamaan korkoa korolle.

Yhden rahasto-osuutesi arvo nousee osinkojen ja osakkeiden arvonnousun verran. Pääomasi kasvaa, ja seuraavan kauden tuotto lasketaan tämän uuden, suuremman summan päälle.

Tuotto-osuusrahasto toimii eri tavalla. Rahasto maksaa saadut osingot kerran vuodessa suoraan pankkitilillesi. Vero osingoista menee maksuun heti. Suomessa pääomatulovero 30 tai 34 %. 

Korkoa korolle -ilmiö toteutuu vain, jos sijoitat tilillesi maksetun rahan (verojen jälkeen) itse takaisin rahastoon.

 

Miten rahaston arvo käytännössä kasvaa?

Indeksirahastossa sinulla on tietty määrä rahasto-osuuksia. Kasvuosuusrahastossa osuuksiesi määrä pysyy samana, mutta yhden osuuden hinta kasvaa.

Rahaston arvo = (Osuuksien määrä  x  Osuuden arvo)

Kun rahaston omistamat yhtiöt kasvattavat tulostaan ja sijoittavat osingot uudelleen, rahaston osuuden arvo nousee. Seuraavan vuoden 7 % keskimääräinen tuotto lasketaan aina tästä uudesta, korkeammasta osuuden hinnasta.

Esimerkki numeroina

Jos sijoitat 1 000 euroa ja sijoitus tuottaa 10 % vuodessa

Vuosi 1: 10 % tuotto tuo 100 euroa. Sijoituksen arvo on 1 100 euroa.

Vuosi 2: 10 % tuotto lasketaan 1 100 eurosta, jolloin kasvu on 110 euroa. Arvo on 1 210 euroa.

Vuosi 3: 10 % tuotto lasketaan 1 210 eurosta, jolloin kasvu on 121 euroa. Arvo on 1 331 euroa.

Ilmiö jatkaa tätä prosessia vuodesta toiseen, jolloin koron osuus kasvaa yhä nopeammin.

Mekanismin ydin on se, että jokaisen kauden tuotto lasketaan aina aiempaa suuremmasta kokonaissummasta.

Sijoituksen kokonaistuotto muodostuu kahdesta eri elementistä: osingoista ja arvonnoususta. Vaikka molemmat kasvattavat varallisuuttasi, ne toimivat mekaniikaltaan ja verotukseltaan hyvin eri tavalla.

Oleellisimmat erot 

Osingon ominaisuudet

Osinko on säännöllinen tulo, jolloin saat tilillesi rahaa, jota voit käyttää elämiseen tai sijoittaa uusiin kohteisiin ilman, että joudut luopumaan pääomastasi.

Osingot tuovat konkretiaa ja tuottoa myös silloin, kun pörssikurssit polkevat paikallaan tai laskevat. Tämä luo psykologista turvaa.

Osingoista menee aina vero maksuun heti (tavallisella arvo-osuustilillä), mikä pienentää automaattisesti uudelleensijoitettavaa pääomaa.

Arvonnousun ominaisuudet

Kun yhtiö jättää voitot itselleen ja investoi ne toimintansa laajentamiseen, raha kasvaa korkoa korolle yhtiön sisällä ilman välittömiä veroseuraamuksia.

Arvonnousun joustavuus on iso etu, koska voit päättää itse, milloin myyt osakkeita ja milloin maksat veroja.

Arvonnousu on paperivoittoa siihen asti, kunnes myyt osakkeen. Kurssiheilahtelut voivat syödä arvonnousun nopeasti.

Loppukaneetti

Valinta riippuu tavoitteestasi. Jos haluat pääoman kasvavan mahdollisimman tehokkaasti pitkällä aikavälillä, arvonnousuun ja voittojen uudelleensijoittamiseen luottavat rahastot/yhtiöt ovat verotehokkaampia. Jos taas haluat sijoituksiltasi tasaista tulovirtaa elämiseen tai muihin hankintoihin, osinko-osakkeet tarjoavat siihen toimivan mekanismin.

Herättikö artikkeli ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan kommenteissa!