Velkajarru Mikä ihme se on?

Tervetuloa lukemaan Varallisuustarinaa! Tänään pureudun aiheeseen, joka on noussut otsikoihin ja saanut eduskuntapuolueet hikoilemaan, eli Suomen velkajarru. Yleensä en politiikkaan puutu, mutta tällä viikolla kirjoitettiin suomalaista taloushistoriaa uusiksi.

Monet ovat viime aikoina puhuneet velkajarrusta, ja minäkin olen pohtinut, mistä tässä oikein on kyse. Lyhyesti sanottuna, velkajarru on sääntömekanismi, jonka on tarkoitus pistää jarrua valtion kiihtyvään velkaantumiseen. Kyseessä ei ole kirjaimellinen mekaaninen jarru, vaan historiallisesti merkittävä poliittinen ja lainsäädännöllinen sääntö.

Ajattelen asian niin, että valtion talous on vähän kuin perheen yhteinen lompakko. Jos elämme jatkuvasti yli varojemme, lopulta korkomenot syövät kaiken. Suomessa tilanne on ollut jo pitkään se, että julkinen talous on ollut kroonisesti alijäämäinen. Velkaa on otettu yhä enemmän.

Velkajarru Geminin kuvaamana

Mistä sopimuksessa on kyse?

Juuri hiljattain, 14. lokakuuta 2025, poliittiset puolueet (Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta) solmivat historiallisen parlamentaarisen sopimuksen tästä kansallisesta velkajarrusta. Mielestäni tämä on todella merkittävä askel, sillä se sitouttaa tulevatkin hallitukset vastuulliseen taloudenpitoon. Tavoitteena on asettaa pitkän tähtäimen tavoitteet velkasuhteelle, eli sille, kuinka suuri velka on suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT).

Tavoitteet ovat tiukat. Ensin pyritään Euroopan Unionin sääntöjen mukaiseen 60 prosentin velkasuhteeseen, mutta pitkällä aikavälillä tähtäimessä on Pohjoismaisittain tiukempi alle 40 prosentin taso BKT:sta.

Miten velkajarru toimii?

Velkajarru toimii eräänlaisena automaattisena korjausliikkeenä. Jos valtion velkasuhde ylittää sovitun tason, mekanismi laukeaa. Minun käsitykseni mukaan sen pitäisi tarkoittaa seuraavaa:

• Sääntö asettaa vaatimuksen, että velkasuhdetta on pakko pienentää tietyn prosentin verran vuosittain. Esimerkiksi puheissa on ollut esillä 0,75–1,0 prosenttiyksikön vuotuinen vähennys.
• Jos tavoitteeseen ei päästä, hallituksen on pakko tehdä konkreettisia toimia. Käytännössä tämä tarkoittaa menojen leikkaamista tai verojen korottamista. Velkajarru siis pakottaa vastuunkantajat etsimään säästöjä, jotta velkataakka kevenisi.

On olennaista, että jarrussa on myös joustoja. Kuten sanonta kuuluu, "ei siinä köyhdy, kun kaiken menettää" eli taantuman iskiessä valtiolla pitää olla mahdollisuus ottaa velkaa. Velkajarrumallit, kuten vaikkapa Sveitsin velkajarru, huomioivat suhdanteet: nousukaudella säästetään ja taantumassa saa velkaantua. Näin vältetään se, että leikkauksia jouduttaisiin tekemään pahimpaan aikaan, jolloin ne voivat syventää taloustaantumaa.

Minä näen velkajarrun luovan politiikkaan pitkäjänteisyyttä. Se estää hallituksia elämästä velaksi, kun on hyvät ajat, jotta huonojen aikojen varalle olisi puskuria.

Paljonko Suomella on valtionvelkaa 

Suomen valtionvelka on kasvanut merkittävästi 2020-luvulla. Suomen valtionvelka on alkuvuoden 2025 tietojen mukaan noin 175 miljardia euroa.

• Esimerkiksi tammikuun 2025 lopussa valtionvelka oli Valtiokonttorin mukaan 174,77 miljardia euroa.
• Valtiovarainministeriön kevään 2025 ennusteen mukaan valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) nousee noin 64,1 prosenttiin vuonna 2025.

On tärkeää huomata, että usein uutisoidaan myös julkisyhteisöjen velasta, joka on laajempi käsite ja sisältää valtionvelan lisäksi muun muassa kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velat. Julkisyhteisöjen velkasuhde on korkeampi, ja sen on ennustettu nousevan yli 85 prosenttiin BKT:sta vuonna 2025.

Velan kehitys 2020-luvulla

Valtionvelan suhde BKT:hen on noussut jyrkästi 2020-luvun alussa. Kehitys on ollut hyvin voimakasta.

• Vuosi 2019, ennen 2020-lukua: Valtionvelan suhde BKT:hen oli noin 44,3 prosenttia.
• Vuosi 2020, Koronakriisi: Velkasuhde nousi rajusti jo yhden vuoden aikana ja oli vuoden 2020 lopussa noin 52,5 prosenttia BKT:sta. Nousu oli noin 8,1 prosenttiyksikköä. Valtio rahoitti koronaviruksen aiheuttamia kuluja ja tukitoimia velalla, samalla kun BKT pieneni.
• Vuodet 2021-2024: Velkaantuminen on jatkunut koronakriisin ja sen jälkeisten kriisien (esim. energiakriisi ja korkojen nousu) sekä rakenteellisen alijäämän vuoksi. Valtionvelan suhde BKT:hen jatkoi kasvuaan nousten arviolta 61,3 prosenttiin vuoden 2024 lopussa.

Velkasuhteen ennustetaan jatkavan kasvuaan vielä lähivuosina, sillä valtiontalous on edelleen alijäämäinen. Esimerkiksi VM:n ennusteessa velkasuhteen arvioidaan nousevan lähes 65,5 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.

 

Miksi velkajarru on tärkeä juuri nyt?

Suomi on velkaantunut nopeasti, erityisesti korona-ajan ja muiden kriisien myötä. Liian suuri velka tarkoittaa suurempia korkomenoja. Nämä korkomenot ovat pois esimerkiksi terveydenhuollosta, koulutuksesta ja maamme turvallisuudesta.

Velkajarrun avulla pyritään luomaan uskottavuutta rahoitusmarkkinoilla. Uskottava talouspolitiikka tarkoittaa yleensä pienempiä lainakustannuksia, mikä säästää meidän kaikkien rahoja.

Mielestäni parlamentaarinen sopimus antaa vahvan viestin siitä, että Suomi on valmis ottamaan vastuun taloutensa kestävyydestä. Tämä on askel kohti terveempää valtiontaloutta ja lopulta meidän kaikkien hyvinvointia. Kestävät perusasiat luovat hyvän alustan myös varallisuuden kerryttämiselle, eikö totta?

Kiitos, kun luit! Keskustelua voi jatkaa kommenteissa.