Automaattinen kaupankäynti stop-loss avulla
Stop-loss on sijoittajan asettama automaattinen hintaraja, jonka tarkoituksena on rajoittaa tappioita tai lukita jo kertyneitä voittoja. Se toimii käytännössä "hätäjarrunasi" pörssissä.
Kun määrität stop-loss-tason, annat välittäjällesi (esimerkiksi Nordnetille) toimeksiannon myydä osake automaattisesti, jos sen kurssi laskee määräämääsi hintaan tai sen alle.
Pörssiromahdukset tapahtuvat tyypillisesti lyhyen ajan sisällä, jolloin mekanismi voi säästää sinulta tuntuvia tappioita.
 |
| (Klikkaa suuremmaksi) |
Mekanismi jakautuu kahteen eri vaiheeseen:
- Käynnistyshinta tai aktivointikurssi: Kun osakkeen markkinahinta saavuttaa asettamasi stop-tason, toimeksianto aktivoituu.
- Aktivoitumisen jälkeen stop-loss muuttuu tavalliseksi markkinahintaiseksi myyntitoimeksiannoksi. Osakkeet myydään sillä hinnalla, jonka markkinat parhaillaan tarjoavat.
Stop-lossin kaksi päätyyppiä
Sijoittajat käyttävät pääasiassa kahta erilaista stop-loss-mallia strategiansa mukaan:
Kiinteä stop-loss, jossa asetat tason kerran tiettyyn euro- tai prosenttimäärään ostohinnan alapuolelle. Esimerkiksi, jos ostat osaketta hintaan 100 euroa ja asetat rajan 90 euroon, toimeksianto laukeaa kurssin pudotessa 10 % alaspäin.
Liukuva stop-loss, jossa raja elää markkinan mukana. Jos osakkeen hinta nousee, stop-loss-taso nousee automaattisesti hinnan perässä pitäen saman turvavälin (esim. 5 % huipusta). Jos kurssi kääntyy laskuun, stop-taso pysyy paikallaan. Tämä auttaa lukitsemaan voittoja nousumarkkinassa.
Stop-loss -toimeksiantoon liittyvät riskit
Kanattaa huomata, ettei stop-loss ei takaa myyntiä täsmälleen haluamallasi hinnalla. Jos markkina esimerkiksi avautuu yön jälkeen rajusti alaspäin esimerkiksi huonon osavuosikatsauksen vuoksi, osakkeesi myydään ensimmäisellä mahdollisella markkinahinnalla, joka voi olla huomattavasti asettamaasi stop-rajaa alempi. Tällöin hyödyt vain osakkeen hinnan jatkaessa laskuaan.
Pitkäaikaiselle indeksisijoittajalle stop-loss on harvoin tarpeellinen, sillä lyhyen aikavälin kurssiheilunta kuuluu asiaan ja automaattinen myynti saattaa vain toteuttaa tappiot kurssin pohjalla. Aktiivisessa osakepoiminnassa ja treidauksessa se on puolestaan keskeinen työkalu riskienhallinnassa.
Välittäjäsi voi vaatia tietämystestin suorittamisen, ennenkuin voit alkaa käyttää stop-loss toimeksiantoja.
Stop-loss toimeksiannon käyttäminen ostoihin
Vaikka stop-loss mielletään yleensä myyntityökaluksi, samaa logiikkaa voi käyttää käänteisesti myös osakkeiden ostamiseen. Tällöin puhutaan stop-buy-toimeksiannosta tai ostorajatilauksesta, jossa on stop-ehto.
Siinä missä tavallinen ostotoimeksianto tehdään nykyistä kurssia halvemmalla hinnalla, stop-osto laukeaa vasta, kun osakkeen hinta nousee tietyn rajan yli.
Tämä saattaa kuulostaa äkkiseltään epäloogiselta -- miksi kukaan haluaisi maksaa osakkeesta enemmän kuin mitä se juuri nyt maksaa? Strategia liittyy vahvasti tekniseen analyysiin ja markkinapsykologiaan.
Kaksi tyypillisintä tapaa käyttää stop-ostoa
1. Vastustason murtumisen hyödyntäminen
Osakkeen hinta saattaa sahata pitkään tietyn ylärajan eli vastustason alapuolella. Teknisen analyysin mukaan kurssin murtautuminen tämän tason läpi on vahva signaali siitä, että nousu jatkuu ja osakkeessa on uutta imua.
Jos osake maksaa nyt 50 € ja sen pitkäaikainen vastustaso on 52 €, voit asettaa stop-ostorajan 52,50 euroon. Tällöin jos kurssi pysyy 50 eurossa tai laskee, mitään ei tapahdu.
Jos kurssi sen sijaan puhkaisee vastustason ja nousee 52,50 euroon, toimeksianto aktivoituu ja ostat osakkeen nousutrendin varmistuttua.
2. Lyhyeksi myydyn position suojaaminen, eli shorttaus
Jos olet myynyt osaketta lyhyeksi eli shortannut sitä (olet lyönyt vetoa kurssilaskun puolesta), teet voittoa hinnan laskiessa. Jos hinta lähteekin nousuun, menetät rahaa.
Tässä tilanteessa stop-buy toimii tismalleen samanlaisena hätäjarruna kuin perinteinen stop-loss omistetulle osakkeelle. Asetat stop-oston nykyisen kurssin yläpuolelle. Jos kurssi nousee liikaa, toimeksianto laukeaa, osakkeet ostetaan markkinalta ja lyhyeksi myyty positio suljetaan ennen kuin tappiot paisuvat liian suuriksi.
Miten ostotoimeksianto toimii käytännössä?
Kun teet stop-buy-toimeksiannon välittäjälläsi, määrität kaksi asiaa:
Ensinnä asetat Stop-hinnan (trigger), joka on se kurssitaso, jonka saavuttaminen herättää toimeksiannon eloon.
Toiseksi, toimeksiantotyyppi aktivoinnin jälkeen, jolla voit valita, muuttuuko toimeksianto aktivoituessaan suoraksi markkinahintaiseksi ostoksi (jolloin ostetaan heti parhaalla tarjolla olevalla hinnalla) vai rajahintaiseksi ostoksi (stop-limit), jolloin määrität myös maksimihinnan, jota enempää et suostu kyseisestä osakkeesta maksamaan.
Tässä piilee eräs sudenkuoppa. Jos käytät pelkkää markkinahintaista stop-ostoa tilanteessa, jossa yhtiöltä tulee poikkeuksellisen hyvä uutinen, kurssi saattaa ponkaista suuren hyppäyksen ylöspäin. Tällöin toimeksiantosi laukeaa, ja saatat päätyä ostamaan osaketta huomattavasti kalliimmalla kuin mitä olit alun perin ajatellut.
Oletko käyttänyt stop-loss tai stop-buy -toimeksiantoja salkussasi? Jätä kommentti alle!
