Veropäivä on pelkkää klikkikalastusta ja kateuden lietsomista
Jokavuotinen marraskuun kahdestoista päivä tuo mukanaan tutun näytelmän, jota kutsutaan veropäiväksi. Mediatalot avaavat verokoneensa ja suomalaiset ryntäävät selaamaan naapureiden, työkavereiden ja julkisuuden henkilöiden tuloja yleisen läpinäkyvyyden nimissä.
Mielestäni tämä perinne ei edistä aitoa yhteiskunnallista keskustelua millään tavalla.
![]() |
| Verotirkistelyä 2026 |
Kokemukseni perusteella kyse on puhtaasta tirkistelystä, jolla mediatalot keräävät mainostuloja ja lietsovat turhaa vastakkainasettelua.
Kuten vanha sananlasku toteaa, kateus vie kalatkin vedestä. Koko ilmiöstä pitäisi luopua välittömästi, sillä se ohjaa ihmisten huomion täysin vääriin asioihin.
Verotietojen julkisuus Suomessa
Verotietojen julkisuus perustuu suomalaiseen lainsäädäntöön, jonka mukaan tuloverotuksen julkiset tiedot tulevat kaikkien nähtäville verotuksen valmistuttua.
Virallisen selityksen mukaan avoimuus takaa sen, että kansalaiset voivat valvoa verotuksen oikeudenmukaisuutta ja käydä rakentavaa keskustelua verovarojen käytöstä.
Ajattelen, että tämä alkuperäinen ajatus on hautautunut jo kauan sitten iltapäivälehtien klikkiotsikoiden alle. Kun kuka tahansa voi hakea kenen tahansa tulotiedot nimellä verkosta, valvonta muuttuu puhtaaksi uteliaisuuden tyydyttämiseksi.
Aito yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei tapahdu tuijottamalla yksittäisten ihmisten euroja ruudulta.
Verokoneet ja median ansaintalogiikka
Mediatalot rakentavat veropäivän ympärille massiivisen koneiston, joka perustuu ihmisten uteliaisuuteen ja vertailunhaluun. Listaukset eniten tienanneista ja eniten veroja maksaneista henkilöistä ovat helppoa sisältöä, joka kerää valtavasti lukijoita ilman syvällistä journalismia.
Olen huomannut, että nämä listat esittävät luvut usein täysin ilman taustatietoja.
Lukijalle ei kerrota, onko kyseessä vuosikymmenten työn tuloksena myyty perheyritys vai kertaluonteinen osinkopotti. Tämä ruokkii vääristynyttä kuvaa vaurastumisesta ja saa tavallisen palkansaajan tuntemaan olonsa riittämättömäksi.
Kärjistäminen luo lisäksi turhaa kateutta ja jopa suoranaista vihanlietsontaa.
Miten verotietoja tulkitaan väärin
Julkisissa verotiedoissa näkyvät vain veronalaiset ansio- ja pääomatulot, mikä jättää suuren osan todellisesta taloudellisesta tilanteesta pimentoon. Esimerkiksi listaamattomista yhtiöistä nostetut verovapaat osingot tai osakesäästötilin sisällä tapahtuvat arvonnousut eivät näy verokoneissa lainkaan.
Kokemukseni perusteella moni vetää vääriä johtopäätöksiä pelkkien verotietojen perusteella.
Naapuri voi ajaa uudella autolla ja asua velattomassa talossa, vaikka hänen verotettavat tulonsa näyttäisivät hyvin pieniltä. Toisaalta joku toinen voi maksaa valtavia veroja kertaluonteisesta myyntivoitosta, mutta hänen arkensa on silti täysin tavallista.
Veroseuraamukset ja todellinen varallisuus
Sijoittajan näkökulmasta verotietojen tuijottaminen hämärtää ymmärrystä siitä, miten varallisuutta oikeasti rakennetaan.
Pitkäjänteinen sijoittaja pyrkii usein minimoimaan turhat veroseuraamukset pitämällä sijoituksensa kasvamassa korkoa korolle ilman jatkuvaa myymistä. Tällöin verotettavaa tuloa ei synny, vaikka salkun arvo kasvaisi tasaisesti vuosi vuodelta.
Jos lähdet mukaan veropäivän luomaan vertailuun, saatat alkaa tavoitella suuria näkyviä tuloja verotehokkuuden kustannuksella. Olen itsekin tehnyt virheitä kuuntelemalla muiden neuvoja ja tavoittelemalla pikavoittoja, mikä johti vain turhiin veroseuraamuksiin ja pienempään tuottoon.
Todellinen vauraus rakentuu hiljaisuudessa, ei verokoneiden kärkisijoilla.
Miten pyrin itse toimimaan
Ensimmäinen askel oman taloudellisen mielenrauhan suojelemiseksi on sulkea kaikki verokoneet ja jättää iltapäivälehtien tuloslistaukset kokonaan lukematta. Päätän tietoisesti, että en käytä minuuttiakaan aikaasi muiden ihmisten verotietojen penkomiseen.
Tämä yksinkertainen päätös vapauttaa energiaa omiin tavoitteisiisi.
Toinen askel on kääntää katse omaan sijoitussuunnitelmaan ja tarkistaa, että kuukausisäästöt rullaavat automaattisesti kohti omaa tavoitetta.
Kun keskityn omaan tekemiseeni, naapurin tai julkkiksen tulot menettävät kaiken merkityksensä. Oma vaurastumiseni ei ole pois keneltäkään muulta, eikä muiden tienaaminen ole pois minulta.
Kolmas askel on välttää se yleinen sudenkuoppa, jossa alan verrata omaa palkkaani tai sijoitustuottojani muiden lukuihin. Vertailu johtaa helposti siihen, että alan kuluttaa enemmän näyttääkseni menestyvältä tai otan sijoituksissani liian suuria riskejä.
Tavoittelen pään pitämistä kylmänä ja luotan omaan strategiaani markkinoiden ja median hälystä huolimatta.
Loppukaneetti
Veropäivä on pelkkää klikkikalastusta ja teatteria, joka ei edistä aitoa yhteiskunnallista keskustelua vaan ruokkii vain turhaa vastakkainasettelua. Työssäkäyvän suomalaisen sijoittajan kannalta muiden verotietojen kyttääminen on täydellistä ajanhukkaa, joka vie huomion pois omasta pitkäjänteisestä vaurastumisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta.
Herättikö aihe ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan juttua kommenteissa.

Kommentit
Lähetä kommentti