Miksi Suomalaiset eivät käy asuntokauppaa

Nordean uutiskirje kysyi, miksi asuntojen hinnat eivät nouse. Tämä kirvoitti minut miettimään, miksi Suomalaiset eivät käy asuntokauppaa.

 

Asuntokauppa käy tahmeasti

Olemme miettineet onko meidän asunto meille edelleen paras. Asunto oli meille paras, kun muutimme siihen, mutta vuosien kuluessa siihen liittynyt yhtiölaina ja monet yhtiössä tehdyt parannukset ovat johtaneet kulujen melkoiseen kasvuun. Olisiko nyt oikea aika myydä asunto ja etsiä uusi koti perheellemme?

Miksi suomalaiset eivät käy asuntokauppaa?

Suomen asuntomarkkinat ovat olleet viime vuodet poikkeuksellisen hiljaiset. Vaikka taloudessa on nähty elpymisen merkkejä, asuntokauppa ei ole vielä noussut entiselle tasolleen. Mutta miksi suomalaiset eivät käy asuntokauppaa, ja mitkä tekijät vaikuttavat tilanteeseen? 
 

Korkojen nousu ja ostovoiman heikentyminen

Yksi merkittävin asuntokaupan hidaste on ollut euribor-korkojen nopea nousu. Euroopan keskuspankin (EKP) aggressiiviset koronnostot ovat nostaneet asuntolainojen kuukausimaksuja merkittävästi. Tämä on vähentänyt monien kotitalouksien ostovoimaa ja tehnyt asunnon vaihdosta tai ostosta aiempaa vaikeampaa. Korkojen epävarmuus on saanut monet odottamaan tilanteen tasaantumista, mikä on hidastanut markkinoita.

EKP:n päätökset vaikuttavat koko euroalueeseen, eivätkä ne perustu pelkästään Suomen talouslukuihin. Vaikka Suomen inflaatio on laskenut jo 0,5 prosenttiin, EKP on joutunut pitämään ohjauskorkonsa paikoillaan, koska koko euroalueella inflaatiopaineet ovat pysyneet korkealla. Tämä on osaltaan pitänyt asuntolainojen korot ylhäällä.

Uusien ja vanhojen asuntojen hintojen ero

Asuntokaupassa on nähty myös ristiriitainen ilmiö, kun uusien ja vanhojen asuntojen hinnat ovat kehittyneet eri tahtiin. Vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet, kun taas uusien asuntojen hinnat ovat pysyneet sitkeästi korkeina.

Vanhojen asuntojen hinnat ovat reagoineet markkinatilanteeseen nopeasti. Korkojen nousu on pakottanut myyjiä joustamaan hinnoistaan, jotta asunnot saataisiin kaupaksi. Kun ostajien ostovoima heikkeni, vanhojen asuntojen kysyntä laski ja myyntiajat pidentyivät, mikä on johtanut hintapaineiseen.

Uusien asuntojen hinnat ovat sen sijaan pysyneet korkealla, koska niiden taustalla ovat korkeat rakentamiskustannukset. Materiaalien ja työn hinnan nousu on nostanut rakennusyhtiöiden kustannuksia, ja tämä on heijastunut suoraan myyntihintoihin. Vaikka kysyntä on heikentynyt, rakentajat eivät ole halunneet laskea hintoja, koska se heikentäisi rakennusyhtiöiden kannattavuutta merkittävästi.

Talouden epävarmuus ja tulevaisuuden näkymät

Yleinen talouden epävarmuus on saanut monet lykkäämään suuria päätöksiä. Inflaatio ja epävarmuus työllisyystilanteesta ovat heikentäneet kuluttajien luottamusta omaan talouteensa. Kun odotus tulevaisuudesta on epävarmaa, suuria lainoja ja investointeja, kuten asunnon vaihtoa, lykätään.

Talousmyllerrys, jossa Euroopalle on asetettu korkeita tariffimaksuja Yhdysvalloilta ei ole ainakaan parantanut kuluttajien luottamusta. Samoin monta kertaa ennustettu Suomen talouden kasvu on antanut odottaa itseään vuodesta toiseen.

Vaikka asuntokauppa on ollut hiljaista, markkinoilla on nähty myös piristymisen merkkejä. Asuntokaupan määrä on kasvanut vuoden 2024 aikana, ja asunnonvaihtajien kysyntä on hiljalleen lisääntynyt. Korkojen mahdolliset laskut ja yleisen taloustilanteen vakiintuminen voivat edelleen vauhdittaa asuntokauppaa tulevaisuudessa.

Muuttotappiokunnissa asunto voi menettää arvonsa

Monilla paikkakunnilla asuntojen hinnat ovat laskeneet ja syyskuussa uutisoitiin, että Suomen väestö jatkaa keskittymistä muutamaan kasvukeskukseen, joka tarkoittaa, että niiden ulkopuolella asuntojen hinnat parhaimmillaan säilyttävät arvonsa ja huonoimmillaan menettävät sen. Lapsipula ja väestön ikääntyminen pahentavat ilmiötä.

Me seuraamme tilannetta ja emme ole vielä tehneet päätöstä asuntokaupoista. Uuden asunnon pitäisi olla selvästi nykyistä parempi ja nykyisestä täytyisi saada preemiota ostohintaan nähden. Nämä eivät ole helposti toteutuvia vaatimuksia.