Donald Trump uhkaa Suomea lisätulleilla Grönlannin takia

Donald Trump on eilen uhannut asettaa lisätullit useille Euroopan maille, mukaanlukien Suomi. Tämä tulli olisi helmikuusta alkaen 10 % ja 25 % kesäkuusta eteenpäin. Tulli tulee nykyisen EU-tasoisen tullin päälle. Heinä-elokuussa 2025 solmitun "laihan sovun" seurauksena suurin osa EU-maista viedystä tavarasta kohtaa tällä hetkellä 15 % yleistullin.

Trump on vaatinut Grönlannin liittämistä Yhdysvaltoihin ja esittänyt väitteitä, joiden mukaan Kiina ja Venäjä aikoisivat vallata Grönlannin. Koska useat Euroopan maat vastustavat Grönlannin omistuksen haastamista, Trump uhkaa maita lisätulleilla, mikäli ne eivät tue USA:n pyrkimyksiä.

Trumpin lisätariffit osuvat kotimaan talouden ytimeen

 

USA on nykyisin Suomen tärkein vientimaa, joten tullit iskevät suoraan kotimaan talouden ytimeen. Helmikuun 10 % ja kesäkuun 25 % korotukset ovat massiivisia, ja ne kohdistuvat erityisesti fyysisten tavaroiden vientiin. Trump sanoi, että maiden olisi maksettava tulleja kaikista Yhdysvaltoihin vietävistä tuotteista, kunnes sopimus Grönlannin ostamisesta on tehty.

Mitkä suomalaiset yhtiöt kärsisivät näistä tulleista eniten? Hyötyykö joku yritys tulleista? 

 

Suurimmat kärsijät

Tullit iskevät kipeimmin yhtiöihin, jotka vievät tavaraa Suomesta tai Euroopasta Yhdysvaltoihin ilman paikallista tuotantoa.

• Metsäteollisuus

  USA on merkittävä markkina paperille ja kartongille. Jos tulli nousee 25 prosenttiin, suomalainen paperi muuttuu nopeasti kilpailukyvyttömäksi verrattuna USA:n ja Kanadan omiin tuotteisiin. Suurimmat kärsijät ovat Stora Enso ja UPM.

• Teräs- ja metalliteollisuus

  Trump on jo aiemmin kohdistanut tulleja nimenomaan teräkseen. Outokumpu on erityisen haavoittuva, vaikka sillä on tuotantoa Alabamassa. Viennin vaikeutuminen Euroopasta sekoittaa globaalit markkinat ja luo ylitarjontaa Eurooppaan, mikä laskee hintoja. Toinen merkittävä kärsijä on SSAB.

• Konepajat ja teknologia

  Konepajayhtiöt vievät raskaita teollisuuden laitteita ja komponentteja. Vaikka monilla on huoltoverkostoa paikan päällä, uusien laitteiden myynti kärsii hinnan noususta. Kärsijöinä mm. Metso, Valmet, Wärtsilä

• Lääketeollisuus

  Lääkkeet ja mittalaitteet ovat olleet yksi Suomen suurimmista vientieristä USA:han. Korkeat tullit voivat pakottaa neuvottelemaan hinnat uusiksi tai menettämään markkinaosuutta paikallisille toimijoille. Suurin kärsijä on Orion.

Ketkä voisivat hyötyä tilanteesta?

Harva hyötyy suoraan kauppasodasta, mutta tietyt yhtiöt ovat suojassa tai voivat jopa vahvistaa asemiaan.

• Yhtiöt, joilla on omaa tuotantoa USA:ssa

  Jos yritys valmistaa tuotteensa Yhdysvaltojen sisällä, tullit eivät koske niitä. Esimerkiksi Nesteen uusiutuvan polttoaineen tuotanto on osittain USA:ssa, mikä voi antaa sille etulyöntiaseman verrattuna maahantuotuihin polttoaineisiin. Huhtamäellä on laaja tehdasverkosto Pohjois-Amerikassa.

  Toisin kuin puhtaat vientiyhtiöt, Hiabilla (Cargotec) on konepajayhtiöistä jo merkittävää kokoonpanoa ja tuotantoa Yhdysvalloissa. Tämä suojaa niitä tuotteita, jotka valmistetaan maan sisällä. Noin 30 % Cargotecin liikevaihdosta tulee huoltoliiketoiminnasta. Tullit iskevät yleensä uusiin laitteisiin, eivätkä palveluihin tai ohjelmistoihin, mikä antaa yhtiölle "puskuria" fyysisten tuotteiden tullien iskua vastaan.

• Palvelu- ja ohjelmistoyhtiöt

  Tullit koskevat tyypillisesti fyysistä tavaraa. Digitaalinen vienti, lisenssit ja ohjelmistot (SaaS) ovat toistaiseksi jääneet tullien ulkopuolelle. Jos fyysinen vienti vaikeutuu, sijoittajien kiinnostus voi siirtyä näihin "tullivapaisiin" kasvuyhtiöihin. SaaS ohjelmistoyrityksiä ovat mm. Qt Group ja Revenio.

• Puolustusteollisuus

  Puolustushankinnat ja niihin liittyvät poliittiset sopimukset noudattavat usein omia sääntöjään. Jos Suomi syventää puolustusyhteistyötä USA:n kanssa, tietyt teknologia-alat voivat saada erivapauksia. Esimerkkinä Patria, jolla menossa Kongsberg-yhteistyö.

Yhteenveto vaikutuksista

Suurin haitta aiheutuu konepajoille, metsäyhtiöille ja teräsyhtiöille, joilla on korkea viennin osuus ja fyysiset tuotteet. Ohjelmistoyritysten haitta on olemassa, mutta sen vaikutus on pienempi.

Tilanne on kuitenkin hyvin epävarma, sillä Trump käyttää tulleja usein neuvotteluaseena. On mielestäni hyvin mahdollista, että EU ja USA pääsevät sopuun, joka lieventää näitä lukuja ennen kesäkuuta.

Mikäli alkuviikosta pörssi reagoi vahvasti näihin uutisiin, voimme mahdollisesti saada laatuyhtiöitä "alennusmyynnistä". Usein markkinareaktio on ylimitoitettu ja osakkeiden oikea hinta löytyy muutaman viikon sisällä. Vaikka yritysten liiketoimintaympäristö vaikeutuu, en usko, että lisätariffit jäisivät pysyväksi tilaksi.