torstai 29. tammikuuta 2026

Kaikkien sopimusten äiti: EU:n ja Intian kauppasopimus muuttaa pelikenttää

Maailmantalouden painopiste siirtyy, ja tämän muutoksen ytimessä on usein Aasia. Kiinan rinnalle on noussut toinen jättiläinen, Intia, joka on maailman väkirikkain maa ja talouskasvun veturi. 

Saimme kuulla tiistaina 27. tammikuuta ilouutisen: EU ja Intia ovat allekirjoittaneet historiallisen kauppasopmuksen

EU ja Intia ovat sopineet historiallisen kauppasopimuksen

 

Nyt Intia on valmis ottamaan paikkansa globaalina toimijana. EU ja Intia neuvottelevat kauppasopimuksesta, jota voi perustellusti kutsua ”kaikkien sopimusten äidiksi”. Sanavalinta on varmasti harkittu piikki presidentti Donald Trumpin suuntaan, jonka mukaan kaikki ylimääräiset tariffit ovat olleet "uskomattomia diilejä" myös Yhdysvaltojen vastapuolille.

Miksi tämä sopimus on niin mullistava, ja mitä se tarkoittaa meille Euroopassa ja Suomessa?

 

Valtava potentiaali odottaa vapauttamista

Intian markkinat ovat perinteisesti olleet suojattuja korkeilla tulleilla, mikä on hidastanut ulkomaisten yritysten pääsyä tähän valtavaan kasvupotentiaaliin. Kuvittele: yli 1,4 miljardia ihmistä, nouseva keskiluokka ja massiivinen investointitarve infrastruktuuriin, teknologiaan ja vihreään siirtymään.

EU:n ja Intian vapaakauppasopimus (FTA) pyrkii purkamaan näitä kaupan esteitä. Se on paljon enemmän kuin pelkkä tullien poistaminen; se on sopimus, joka:

  • Helpottaa tavaroiden ja palveluiden liikkumista vähentämällä byrokratiaa ja säännöksiä.

  • Antaa yrityksille oikeusvarmuutta Intian markkinoilla, joka suojaa investointeja.

  • Asettaa yhteisiä standardeja ja sääntöjä, joka tasaa kilpailuetuja.

     

Mitä hyötyä tästä on EU:lle ja Intialle?

EU:n näkökulmasta

  1. Intian keskiluokka kasvaa vauhdilla, luoden massiivista lisäkysyntää korkealaatuisille eurooppalaisille tuotteille ja palveluille, aina autoista ja luksustuotteista koneisiin ja lääkkeisiin.

  2. Vähentää riippuvuutta yksittäisistä markkinoista ja parantaa Euroopan talouden sietokykyä globaaleissa häiriöissä.

  3. EU:n cleantech-yritykset ovat maailmanluokkaa. Intian massiiviset investoinnit uusiutuvaan energiaan ja kestävään kehitykseen avaavat valtavat markkinat eurooppalaiselle osaamiselle. Vhreä siirtymä saa lisätukea.

  4. Euroopan vahvuus ohjelmistoissa, tietoturvassa ja digitaalisissa palveluissa voi löytää Intiasta uusia kasvualustoja.

Intian näkökulmasta

  1. Intialaiset yritykset saavat helpomman pääsyn maailman suurimmille sisämarkkinoille, mikä vauhdittaa Intian vientiä ja talouskasvua EU:hun.

  2. Eurooppalainen osaaminen ja investoinnit auttavat Intiaa modernisoimaan teollisuuttaan ja kehittämään uusia teknologioita.

  3. Lisääntynyt kauppa ja investoinnit luovat uusia työpaikkoja ja nostavat elintasoa. Talouskasvu jatkuu.

  4.  Sopimus vahvistaa Intian asemaa vastuullisena ja merkittävänä toimijana globaalissa kaupassa.


Miksi neuvottelut kestävät?

Vaikka edut ovat ilmeiset, sopimuksen tie ei ole ollut helppo. Neuvottelut ovat jatkuneet yli kymmenen vuotta, ja syystäkin:

  1. Intia suojelee voimakkaasti omaa maataloussektoriaan miljoonien viljelijöiden toimeentulon varmistamiseksi. Euroopan maataloustuotteiden pääsy Intian markkinoille on ollut yksi suurimmista hiertymistä.

  2. Intia on ollut vastahakoinen avaamaan julkisia hankintojaan ulkomaisille yrityksille.

  3. EU:n tiukat tietosuojavaatimukset ja korkeat ympäristö- ja työelämänormit ovat asettaneet haasteita. Intia on toisinaan kokenut tietosuojan ja muut vaatimukset liian rajoittavina.

  4. Lääketeollisuus ja teknologia-alat vaativat vahvaa immateriaalioikeuksien suojaa, mikä on ollut neuvotteluissa esillä.

Näistä haasteista huolimatta tahtotila molemmin puolin on vahva. Sopimuksen on arvioitu nostavan kauppavaihtoa kymmenillä prosenteilla, ja sen geopoliittinen merkitys on valtava. Se on askel kohti moninapaisempaa maailmantaloutta ja vahvistaa demokratioiden yhteistyötä kriisien keskellä.

Joidenkin arvioiden mukaan EU:n vienti voisi jopa tuplaantua nykyisestä 75 miljardin euron vuotuisesta viennistä. 

 

Mitä tämä tarkoittaa meille piensijoittajille

Pienenä vientivetoisena maana Suomi hyötyy tästä sopimuksesta valtavasti. Suomalainen cleantech, metsäteollisuuden ratkaisut, digitalisaatio ja innovaatiot ovat juuri sitä, mitä Intia tarvitsee. Tullien poistuessa ja säännösten selkeytyessä suomalaisyritysten kilpailukyky paranee merkittävästi Intian valtavilla markkinoilla. Tämä voi tarkoittaa uusia työpaikkoja, investointeja ja parempaa vaurautta Suomeen.

Sopimus ei ainoastaan laske hintoja, vaan se poistaa "piilokustannuksia", kuten erilaisia kansallisia standardeja ja vaikeita hankintaprosesseja, jotka ovat aiemmin suosineet paikallisia intialaisia toimijoita.

Erityisesti ne yhtiöt, joilla on jo vahva jalansija Intiassa tai joiden tuotteet ovat kriittisiä Intian teollistumiselle, ovat voittajien listalla. 

 

Mahdolliset hyötyjät Helsingin pörssissä

1. Nokia ja Ericsson

 Vaikka Ericsson on ruotsalainen, se ja Nokia hallitsevat suurta osaa Intian 5G-verkkomarkkinoista. Intia on maailman nopeimmin kasvava datamarkkina.

Sopimuksen myötä digitaalisen kaupan säännöt selkiytyvät ja verkkolaitteiden tullit sekä tekniset kaupan esteet poistuvat, mikä parantaa katteita valtavissa verkkoinvestoinneissa.

2. Wärtsilä

Intia on keskellä massiivista energiamurrosta ja pyrkii hiilineutraaliuteen samalla, kun se sähköistää koko maan.

Wärtsilän joustavat moottorivoimalaitokset ja energian varastointiratkaisut (akut) ovat avainasemassa, kun Intia integroi lisää aurinko- ja tuulivoimaa verkkoonsa. Sopimus helpottaa näiden korkean teknologian ratkaisujen vientiä ja ylläpitoa.

3. Metso ja Outokumpu

Intia investoi rajusti omaan terästuotantoonsa ja infrastruktuuriinsa, varsinkin rautateihin ja tiestöön.

Metso on jo saanut useita tilauksia rautamalmin pelletointilaitoksista Intiaan. Kauppasopimus alentaa teollisuuskoneiden tulleja ja helpottaa huoltopalveluiden tarjoamista paikallisesti. Outokumpu puolestaan voi hyötyä erikoisteräksen helpommasta viennistä, joskin teräs on perinteisesti ollut herkkä sektori neuvotteluissa.

4. KONE

Intia on KONEelle yksi tärkeimmistä kasvumarkkinoista Kiinan jälkeen. Maan kaupungistuminen vaatii miljoonia uusia hissejä ja liukuportaita.

KONEella on jo tuotantoa Intiassa Chennaissa, mutta sopimus helpottaa komponenttien liikkuvuutta ja parantaa palveluliiketoiminnan toimintaedellytyksiä, kun sääntely yhtenäistyy.

5. Huhtamäki

Huhtamäellä on laaja verkosto tuotantolaitoksia Intiassa, ja se palvelee globaaleja jättejä kuten McDonald’sia ja paikallisia kuluttajabrändejä.

Intian keskiluokan kasvu lisää pakattujen elintarvikkeiden kulutusta. Kauppasopimus helpottaa raaka-aineiden tuontia ja parantaa investointisuojaa, mikä on kriittistä pitkän aikavälin tehdasinvestoinneille.

Kuvitellaanpa hetki, millainen tulevaisuus voi olla?

Suomalainen yritys voi viedä älykkäitä sähköverkkoratkaisuja Intian nopeasti kasvaviin kaupunkeihin ilman korkeita tulleja. Pienetkin startupit voivat löytää Intiasta valtavan markkinan innovatiivisille digipalveluilleen. Tämä ei ole enää kaukainen visio, vaan kauppasopimuksen myötä yhä konkreettisempi todellisuus.

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Uskotko EU:n ja Intian sopimuksen muuttavan Suomen talouden suuntaa? Jätä kommenttisi alle.

torstai 22. tammikuuta 2026

2025 tavoitteiden onnistuminen

Mietin 2025 vuoden alussa, mitkä ovat taloudelliset tavoitteeni kyseiselle vuodelle ja tein niistä Instagram-postauksen vuoden alkupuolella.

2025 tavoitteiden yhteenveto

 

 Asettamiani tavoitteita oli neljä kappaletta:

  1. Sijoitan vähintään 5 000 euroa
  2. Kerrytän puskuria 
  3. Opiskelen kryptomarkkinaa
  4. Pidän kirjaa taloudesta

Tarkemmin en avannut, mitä jokainen kohta piti sisällään, mutta arvoin tässä kirjoituksessa, miten nämä tavoitteet minulta onnistuivat.

 

5 000 euron sijoitukset

Laskin, että sijoitin vuonna 2025 yhteensä 18 496 euroa. Näin merkittävään sijoitusmäärään vaikuttivat hyvä tulospalkkio vuodelta 2024, iso veronpalautus ja ettei minulle tullut yllättäviä menoja vuoden aikana. 

Poltin myös puskurirahastoa jonkin verran, koska tunsin loppuvuonna, että olen löytänyt hyviä sijoituskohteita, joiden arvioin pidemmällä juoksulla nousevan. Näitä olivat mm.  Realty Income, Huhtamäki, Novo Nordisk ja Stora Enso.

Tein 18 ke määrää enemmän osakekauppaa, mutta se perustui aikaisemmin hankittujen arvopaperien myynteihin ja varojen uudelleensijoittamiseen. Yhteensä tein myyntejä 2 514 eurolla. Jälkikäteen katsottuna, vain harva näistä kaupoista oli täysin onnistunut. Aktiivisuudesta ei aina seuraa hyvää tulosta.

Tämä tavoite toteutui täysin. 

 

Puskurin kerryttäminen

Kerrytin puskuria jokaisena kuukautena siirtämällä osan palkastani (351 euroa kuukaudessa) kahdelle säästötilille. Minulla on tulevia sijoituksia varten käyttötili, jonne siirrän 76 euroa joka kuukausi. Lisäksi siirrän sinne noin 158 euroa alkuperäisestä lainanlyhennyksestä "ylijäänyttä" osaa (1400 - 1242 euroa, joka on nykyinen kuukausilyhennys ja lainankorko). Kun sijoitustilillä on yli 1000 euroa varoja, teen siltä osakesijoituksia.

Siirrän myös 275 euroa kuukaudessa varsinaiselle puskuritilille ja lisäksi minulla on "syntymäpäivätili", jonne säästän 50 euroa kuukaudessa. Syntymäpäivätilin varat ovat käyttörahaa, jos tarvitaan jotain mikä ei ole budjetoitu etukäteen. Viimeksi uusin kannettavan tietokoneeni syntymäpäivätilin varoista.

Vuoden lopussa yhteenlaskettu rahapuskurini on 16 228 euroa ja sen määrä kasvoi 1 495 euroa vuoden aikana.

Tämä tavoite toteutui täysin.

 

Opiskelen kryptomarkkinaa

Luin Bitcoinin historiaa ja miten lohkoketju toimii. Kirjoitin tästä myös blogikirjoituksen: Mikä Bitcoin on. Lisäksi kirjoitin artikkelin Sijoittaminen Bitcoiniin. Tavoitteeni oli myös lukea Bitcoin whitepaper ja ymmärtää, mistä kaikki sai alkunsa, mutta kyseinen tiedosto odottaa edelleen lukemistaan.

Kuuntelin myös krypto-aiheisia podcasteja (Lohkoketju ja Kryptopodi) ja katsoin aiheeseen liittyen muutaman Youtube-videon.

Tutustuin steikkaamiseen ja laitoin steikattavat kolikot (ADA, ETH ja SOL) tuottamaan, koska en ole niitä lähiaikoina myymässä.  Steikkaus tarkoittaa kryptovaluuttojen lukitsemista lohkoketjuverkkoon, jossa osallistutaan verkon toiminnan ylläpitoon ja turvallisuuteen, ja palkkioksi ansaitaan lisää samaa kryptovaluuttaa, toimien eräänlaisena passiivisen tulon lähteenä, kuten pankkitilin korko, mutta kryptomaailmassa.

Olen myös perehtynyt kryptovaluuttoihin sen verran, että ymmärrän, että eri kryptovaluutoista pitää ottaa perusteellisesti selvää sekä teknisesti, että filosofisesti, mitä ongelmaa ne ovat ratkaisemassa. On myös hyvä ymmärtää, millainen kehittäjä- ja omistajatiimi kyseisen kolikon takana on, ennenkuin laittaa rahojaan siihen. Tämä vie paljon aikaa ja en ole sen vuoksi sijoitttanut alkuvuoden jälkeen lisää kryptoihin.

Mielestäni minimitavoite tuli täytettyä.

 

Pidän kirjaa taloudesta

Talouden kirjanpitoa tein kuuliaisesti koko vuoden 2025. Kuun lopussa kirjasin ylös jokaisen tilitapahtuman ja mistä siinä oli kysymys. Tämä on luonut parempaa tuntemusta siihen, mitä toistuvia maksuja vuoden mittaan tulee, sekä miten rahaa tulee käytettyä. Tarkkailin myös säästöjen kehittymistä, sekä sijoitusten tilannetta.

Tämä tavoite toteutui mielestäni täysin. 


Vuoden 2026 tavoitteet

Tein erillisen kirjoituksen 2026 sijoitus ja säästämistavoitteistani. Voi lukea sen, jos tämä  aihe kiinnostaa. 

 

sunnuntai 18. tammikuuta 2026

Donald Trump uhkaa Suomea lisätulleilla Grönlannin takia

Donald Trump on eilen uhannut asettaa lisätullit useille Euroopan maille, mukaanlukien Suomi. Tämä tulli olisi helmikuusta alkaen 10 % ja 25 % kesäkuusta eteenpäin. Tulli tulee nykyisen EU-tasoisen tullin päälle. Heinä-elokuussa 2025 solmitun "laihan sovun" seurauksena suurin osa EU-maista viedystä tavarasta kohtaa tällä hetkellä 15 % yleistullin.

Trump on vaatinut Grönlannin liittämistä Yhdysvaltoihin ja esittänyt väitteitä, joiden mukaan Kiina ja Venäjä aikoisivat vallata Grönlannin. Koska useat Euroopan maat vastustavat Grönlannin omistuksen haastamista, Trump uhkaa maita lisätulleilla, mikäli ne eivät tue USA:n pyrkimyksiä.

Trumpin lisätariffit osuvat kotimaan talouden ytimeen

 

USA on nykyisin Suomen tärkein vientimaa, joten tullit iskevät suoraan kotimaan talouden ytimeen. Helmikuun 10 % ja kesäkuun 25 % korotukset ovat massiivisia, ja ne kohdistuvat erityisesti fyysisten tavaroiden vientiin. Trump sanoi, että maiden olisi maksettava tulleja kaikista Yhdysvaltoihin vietävistä tuotteista, kunnes sopimus Grönlannin ostamisesta on tehty.

Mitkä suomalaiset yhtiöt kärsisivät näistä tulleista eniten? Hyötyykö joku yritys tulleista? 

 

Suurimmat kärsijät

Tullit iskevät kipeimmin yhtiöihin, jotka vievät tavaraa Suomesta tai Euroopasta Yhdysvaltoihin ilman paikallista tuotantoa.

  • Metsäteollisuus

    USA on merkittävä markkina paperille ja kartongille. Jos tulli nousee 25 prosenttiin, suomalainen paperi muuttuu nopeasti kilpailukyvyttömäksi verrattuna USA:n ja Kanadan omiin tuotteisiin. Suurimmat kärsijät ovat Stora Enso ja UPM.

  • Teräs- ja metalliteollisuus

    Trump on jo aiemmin kohdistanut tulleja nimenomaan teräkseen. Outokumpu on erityisen haavoittuva, vaikka sillä on tuotantoa Alabamassa. Viennin vaikeutuminen Euroopasta sekoittaa globaalit markkinat ja luo ylitarjontaa Eurooppaan, mikä laskee hintoja. Toinen merkittävä kärsijä on SSAB.

  • Konepajat ja teknologia

    Konepajayhtiöt vievät raskaita teollisuuden laitteita ja komponentteja. Vaikka monilla on huoltoverkostoa paikan päällä, uusien laitteiden myynti kärsii hinnan noususta. Kärsijöinä mm. Metso, Valmet, Wärtsilä

  • Lääketeollisuus

    Lääkkeet ja mittalaitteet ovat olleet yksi Suomen suurimmista vientieristä USA:han. Korkeat tullit voivat pakottaa neuvottelemaan hinnat uusiksi tai menettämään markkinaosuutta paikallisille toimijoille. Suurin kärsijä on Orion.


Ketkä voisivat hyötyä tilanteesta?

Harva hyötyy suoraan kauppasodasta, mutta tietyt yhtiöt ovat suojassa tai voivat jopa vahvistaa asemiaan.

  • Yhtiöt, joilla on omaa tuotantoa USA:ssa

    Jos yritys valmistaa tuotteensa Yhdysvaltojen sisällä, tullit eivät koske niitä. Esimerkiksi Nesteen uusiutuvan polttoaineen tuotanto on osittain USA:ssa, mikä voi antaa sille etulyöntiaseman verrattuna maahantuotuihin polttoaineisiin. Huhtamäellä on laaja tehdasverkosto Pohjois-Amerikassa.

    Toisin kuin puhtaat vientiyhtiöt, Hiabilla (Cargotec) on konepajayhtiöistä jo merkittävää kokoonpanoa ja tuotantoa Yhdysvalloissa. Tämä suojaa niitä tuotteita, jotka valmistetaan maan sisällä. Noin 30 % Cargotecin liikevaihdosta tulee huoltoliiketoiminnasta. Tullit iskevät yleensä uusiin laitteisiin, eivätkä palveluihin tai ohjelmistoihin, mikä antaa yhtiölle "puskuria" fyysisten tuotteiden tullien iskua vastaan.

  • Palvelu- ja ohjelmistoyhtiöt

    Tullit koskevat tyypillisesti fyysistä tavaraa. Digitaalinen vienti, lisenssit ja ohjelmistot (SaaS) ovat toistaiseksi jääneet tullien ulkopuolelle. Jos fyysinen vienti vaikeutuu, sijoittajien kiinnostus voi siirtyä näihin "tullivapaisiin" kasvuyhtiöihin. SaaS ohjelmistoyrityksiä ovat mm. Qt Group ja Revenio.

  • Puolustusteollisuus

    Puolustushankinnat ja niihin liittyvät poliittiset sopimukset noudattavat usein omia sääntöjään. Jos Suomi syventää puolustusyhteistyötä USA:n kanssa, tietyt teknologia-alat voivat saada erivapauksia. Esimerkkinä Patria, jolla menossa Kongsberg-yhteistyö.

Yhteenveto vaikutuksista

Suurin haitta aiheutuu konepajoille, metsäyhtiöille ja teräsyhtiöille, joilla on korkea viennin osuus ja fyysiset tuotteet. Ohjelmistoyritysten haitta on olemassa, mutta sen vaikutus on pienempi.

Tilanne on kuitenkin hyvin epävarma, sillä Trump käyttää tulleja usein neuvotteluaseena. On mielestäni hyvin mahdollista, että EU ja USA pääsevät sopuun, joka lieventää näitä lukuja ennen kesäkuuta.

Mikäli alkuviikosta pörssi reagoi vahvasti näihin uutisiin, voimme mahdollisesti saada laatuyhtiöitä "alennusmyynnistä". Usein markkinareaktio on ylimitoitettu ja osakkeiden oikea hinta löytyy muutaman viikon sisällä. Vaikka yritysten liiketoimintaympäristö vaikeutuu, en usko, että lisätariffit jäisivät pysyväksi tilaksi. 


torstai 15. tammikuuta 2026

Mitä jos Yhdysvallat hyökkää Grönlantiin

Pohdin tässä kirjoituksessa sitä kauhuskenariota, että Yhdysvallat hyökkäisi NATO-maa Tanskan omistamaan Grönlantiin. Annan myös arvioni, miten markkinat reagoisivat tällaiseen tilanteeseen ja mitä se tarkoittaisi meille yksityissijoittajille.


Grönlannin miehitys

 

Hyökkäys on noussut polttavaksi puheenaiheeksi Yhdysvaltojen hallinnon viimeaikaisten, voimakasta retoriikkaa sisältävien ulostulojen vuoksi.


Mikä on hyökkäyksen todennäköisyys?

Vaikka Yhdysvaltain hallinto on tammikuussa 2026 väläyttänyt sotilaallisen voiman käytön olevan "ainoa vaihtoehto", suoran sotilaallisen hyökkäyksen todennäköisyyttä pidetään asiantuntijoiden keskuudessa edelleen matalana, mutta ei enää olemattomana.

Grönlanti on osa Tanskaa, joka on puolustusliitto NATO-jäsen. Hyökkäys Grönlantiin olisi hyökkäys NATO-liittolaista vastaan. Tämä aktivoisi artikla 5:n (hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia NATO-jäseniä vastaan) ja johtaisi todennäköisesti puolustusliiton hajoamiseen ja "toisen maailmansodan jälkeisen turvallisuusjärjestyksen loppuun", kuten Tanskan hallitus on varoittanut.

Useat analyytikot arvioivat, että sotilaallisella uhkailulla pyritään ensisijaisesti painostamaan Tanskaa ja Grönlantia myymään saari tai luovuttamaan sen hallinta "vapaaehtoisesti" Yhdysvalloille.

Sotilaallinen interventio kohtaisi merkittävää vastustusta myös Yhdysvaltain kongressissa ja kansalaisten keskuudessa.



Mitkä olisivat hyökkäyksen tavoitteet?

Jos Yhdysvallat ryhtyisi äärimmäisiin toimiin, tavoitteet olisivat strategisia ja ehdottomia:

  1. Tavoitteena olisi liittää Grönlanti pysyvästi Yhdysvaltoihin (esim. ostamalla tai pakolla), jolloin Yhdysvallat saisi saaren täyden suvereniteetin Tanskalta.
  2. Koko saaren muuttaminen Yhdysvaltain "uppoamattomaksi lentotukialukseksi". Yhdysvalloilla on jo Pituffik Space Base  Grönlannissa, mutta tavoitteena olisi laajentaa sotilaallista läsnäoloa rajoituksetta.
  3. Harvinaisten maametallien ja muiden luonnonvarojen, kuten uraani, öljy, kaasu, kaivosoikeuksien siirtäminen yksinoikeudella yhdysvaltalaisille yhtiöille

Mikä motivoi Yhdysvaltoja konfliktiin?

Yhdysvaltojen kiinnostuksen taustalla on kolme pääasiallista, toisiinsa kietoutuvaa motivaattoria:

Arktinen geopolitiikka ja turvallisuus

Yhdysvallat näkee Grönlannin kriittisenä puskurivyöhykkeenä. Grönlanti sijaitsee ns. GIUK-aukon (Grönlanti-Islanti-Britannia) äärellä, joka on pullonkaula Venäjän sukellusveneiden pääsylle Pohjois-Atlantille.

Yhdysvallat pelkää Kiinan "Jääsilkkitie-hankkeita" ja investointeja Grönlannin infrastruktuuriin. Hallinto on väittänyt, että saari on "täynnä kiinalaisia ja venäläisiä aluksia". Tämän Tanska on jykästi kiistaänyt. Yhdysvallat haluaa estää kilpailijoiden jalansijan saamisen Pohjois-Amerikan mantereella.

Harvinaiset maametallit

Grönlannissa on valtavat esiintymät harvinaisia maametalleja (esim. neodyymi), joita tarvitaan kaikkeen älypuhelimista hävittäjiin ja sähköautoihin.

Tällä hetkellä Kiina dominoi näiden metallien markkinoita. Grönlannin hallinta vapauttaisi Yhdysvallat riippuvuudesta Kiinan toimitusketjuihin.

Kiina julkaisi 2018 arktisen strategiansa, jossa korostetaan sen halua olla merkittävä toimija arktisella alueella. 

Ohjuspuolustus

Grönlanti on maantieteellisesti lyhin lentoreitti ydinohjuksille Venäjältä tai muualta Euraasiasta Yhdysvaltoihin. Saaren hallinta on elintärkeää Yhdysvaltain ennakkovaroitusjärjestelmille ja ohjuspuolustukselle.


Trump on aiemmin sanonut Yhdysvaltojen tarvitsevan Grönlannin kansallisen turvallisuuden, ei mineraalien vuoksi.

Grönlannin tärkeimmät resurssit

Grönlanti on luonnonvarojen näkökulmasta yksi maailman rikkaimmista ja strategisesti merkittävimmistä "avaamattomista aarrearkuista". Suurvaltojen kiinnostus ei johdu vain jäästä, vaan siitä, mitä jään alla on.

Grönlannin valtavat resurssit


1. Harvinaiset maametallit, REE - Rare Earth Elements

Tämä on Yhdysvaltojen (ja Kiinan) kiinnostuksen ydin. Grönlannissa arvioidaan olevan maailman suurimpiin kuuluvat esiintymät, jotka voisivat yksinään kattaa merkittävän osan länsimaiden tarpeesta.

Nykyisin Kiina hallitsee n. 90 % näiden metallien jalostuksesta. Grönlanti tarjoaisi Yhdysvalloille ja Euroopalle riippumattoman toimitusketjun.

Merkittävimmät esiintymät

    • Kvanefjeld 

      Etelä-Grönlannissa sijaitseva jättiläismäinen esiintymä. Se sisältää valtavia määriä ns. kevyitä harvinaisia maametalleja, kuten neodyymiä ja praseodyymiä, joita tarvitaan kestomagneetteihin, joita käyttävtä mm. sähköautojen moottorit ja tuulivoimalat.

    • Tanbreez

      Toinen valtava esiintymä, joka on erityisen rikas raskaista harvinaisista maametalleista, kuten dysprosium ja terbium. Nämä ovat kriittisiä korkean teknologian sovelluksissa, kuten ohjusjärjestelmissä, hävittäjissä ja lasereissa.

2. Uraani

Grönlannin kallioperä on poikkeuksellisen uraanipitoista.

Erityisesti Kvanefjeldin esiintymä on yksi maailman suurimmista hyödyntämättömistä uraanivarannoista.

Tämä on poliittisesti tulenarka aihe. Grönlannin hallitus on asettanut uraanin louhinnalle tiukkoja rajoituksia, mikä on hidastanut kaivoshankkeita. Yhdysvaltojen hallinnassa nämä rajoitukset todennäköisesti poistuisivat nopeasti ydinvoimatuotannon ja asevoimien tarpeiden turvaamiseksi.

3. Muut teollisuuden ja puolustuksen mineraalit

Harvinaisten maametallien lisäksi saarella on runsaasti muita "vihreän siirtymän" ja teollisuuden metalleja.

  • Titaani ja Rauta, jotka ovat tärkeitä ilmailu- ja avaruusteollisuudelle.

  • Pohjois-Grönlannissa (esim. Citronen Fjord) on maailmanluokan sinkkiesiintymiä.

  • Grafiitti ja Nikkeli, jotka ovat välttämättömiä akkuteollisuudelle.

  • Grönlannista löytyy myös jalokiviä: rubiineja, safiireja ja jopa timantteja.

4. Öljy ja kaasu

Vaikka juuri nyt mineraalit ovat päähuomion kohteena, Grönlannin rannikkovesillä arvioidaan olevan merkittäviä fossiilisia varantoja. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus, USGS, on arvioinut, että Grönlannin koillisrannikolla voi sijaita valtavia öljy- ja kaasukenttiä.

Grönlannin nykyhallinto on toistaiseksi lopettanut uusien öljynetsintälupien myöntämisen ympäristösyistä, mutta konflikti tai vallanvaihto voisi avata nämä etsinnät uudelleen.

5. Makea vesi ja hiekka

Ilmastonmuutoksen edetessä myös arkisemmat resurssit nousevat arvoonsa:

Makea vesi: Grönlannin jäätikkö sitoo noin 10 % maailman makeasta vedestä. Tulevaisuudessa puhdas vesi voi olla öljyäkin arvokkaampaa.

Hiekka ja sora: Jäätiköiden sulaessa mereen huuhtoutuu valtavia määriä korkealaatuista hiekkaa, josta on globaali pula rakennusteollisuudessa. 

Grönlannin hallinta tarkoittaisi käytännössä "avaimia" 2000-luvun teknologiseen ja sotilaalliseen ylivaltaan, sillä sieltä löytyvät raaka-aineet lähes kaikkeen mikropiireistä ydinaseisiin.


Mikä seuraus Yhdysvaltojen hyökkäyksellä Grönlantiin olisi osakemarkkinoille

Yhdysvaltain hyökkäys Grönlantiin, joka on osa NATO-maa Tanskaa, olisi "musta joutsen" -tapahtuma: äärimmäisen epätodennäköinen, mutta toteutuessaan vaikutuksiltaan valtava. Se ei olisi verrattavissa tavanomaisiin konflikteihin (kuten Irak tai Ukraina), koska se rikkoisi länsimaiden keskinäisen turvallisuustakuun.

Suomen osalta Jarno Limnell kuvaa tilannetta historiallisen poikkeukselliseksi kriisiksi.  


Välitön markkinareaktio: Paniikki ja romahdus

Ensimmäinen reaktio olisi globaali pörssiromahdus, joka iskisi erityisen kovaa Eurooppaan. Gemini AI arvioi perustuen aikaisempiin sotiin seuraavia pudotuksia:

Eurooppalaiset indeksit (DAX, OMXH, OMXC) voisivat pudota 15 - 25 % päivissä. Sijoittajat pakenisivat, koska Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri NATO murenisi silmänräpäyksessä. Pohjoismaiset pörssit (ml. Helsinki ja Kööpenhamina) kärsisivät eniten maantieteellisen sijainnin ja konfliktin osapuolen (Tanska) vuoksi.

Yhdysvalloissa S&P 500 indeksin lasku olisi todennäköisesti lievempi (10 - 15 %), koska sijoittajat näkevät Yhdysvallat usein "turvasatamana" kaaoksen keskellä, vaikka se olisi itse konfliktin aloittaja.

Valuuttakurssit reagoisivat vastaavasti. Euro heikkenisi rajusti suhteessa dollariin ja turvasatamana pidettyyn Sveitsin frangiin.



Kuka voittaa ja kuka häviää?

Kriisi loisi välittömästi uudet voittajat ja häviäjät markkinoille.

Häviäjät

  • Pelko EU:n ja USA:n välisestä kauppasodasta ja mahdolliset pakotteet ja vastapakotteet, romuttaisi globaalien konepajojen ja vientiyritysten (esim. saksalainen autoteollisuus ja suomalaisten konepajojen) kurssit.

  • Grönlanti on harvinaisten maametallien lähde. Jos USA ottaa ne hallintaansa, eurooppalaisten tuulivoima- ja sähköautovalmistajien toimitusketjut vaarantuvat, mikä laskisi niiden osakkeita. 

    Voittajat

  • Puolustusteollisuuden osakkeet (esim. Rheinmetall, Saab, Kongsberg) nousisivat rajusti, koska kaikki Euroopan maat joutuisivat varustautumaan ennennäkemättömällä vauhdilla ilman Yhdysvaltain turvaa.

  • Kulta nousisi ennätyslukemiin turvasatamana. Myös öljyn hinta voisi nousta epävarmuuden vuoksi.

 

Kuinka kauan kriisi kestäisi?

Kesto riippuu täysin siitä, jääkö konflikti diplomaattiseksi painostukseksi vai hajoaako NATO.

Skenaario A: Lyhyt shokki, kesto 3–6 kuukautta

Jos kyseessä on nopea, rajattu operaatio tai poliittinen kiristys, joka päättyy neuvottelutulokseen (esim. Grönlanti myy kaivosoikeudet USA:lle, mutta säilyy osana Tanskaa):

  • Pörssit toipuisivat pohjalukemistaan 3–6 kuukaudessa.

  • Historiallisesti markkinat "ylireagoivat" sodan alussa ja nousevat, kun epävarmuus hälvenee.

Skenaario B: Rakenteellinen murtuma, kesto vuosia

Jos Yhdysvallat miehittää saaren pysyvästi ja NATO hajoaa, jolloin artikla 5 menettää merkityksensä:

  • Tämä tarkoittaisi pitkäaikaista karhumarkkinaa (eli laskukautta) Euroopassa.

  • Eurooppalaisten osakkeiden hintoihin tulisi pysyvä "riskilisä". Sijoittajat eivät enää luottaisi Euroopan vakauteen ilman USA:n armeijaa.

  • Palautuminen entisille tasoille voisi viedä vuosia, ja se vaatisi Euroopan oman puolustusunionin uskottavaa rakentamista.

 

Yhteenveto sijoittajalle

Tällainen hyökkäys ei olisi tavallinen "sotauutinen", josta toivutaan nopeasti. Se olisi maailmanjärjestyksen muutos. Sijoittajan kannalta vaarallisin tekijä ei ole itse Grönlanti, vaan NATO:n uskottavuuden romahtaminen. Jos luottamus yhteiseen puolustukseen katoaa, Euroopan osakemarkkinat hinnoitellaan uudelleen pysyvästi alemmalle tasolle.

Pohjimmiltaan kyseessä on suurvaltapoliittinen shakkipeli, jossa Grönlanti nähdään "palkintona", joka takaisi Yhdysvalloille ylivallan Arktisella alueella tuleviksi vuosikymmeniksi.

torstai 8. tammikuuta 2026

Taloudelliset tavoitteet vuodelle 2026

Kun olemme kääntämässä uutta almanakanlehteä esille, on hyvä pohtia, mitä haluan tavoitella tulevan vuoden aikana. Ja mikä on realistista, verraten päättyvään vuoteen.

2026 sijoitustavoitteet

Kun asetan itselleni välitavoitteita, on päätavoitteen saavuttaminen helpompaa. Tämä päätavoitteenihan on eläköitymisessäni, johon on vielä yli 12 vuotta matkaa. On helppo unohtaa, mitä olen tavoittelemassa, koska maratoni etenee hitaasti, mutta välietapeissa voi huomata, että on toivottavasti pysynyt ajatellussa vaudissa mukana.


Sijoitussalkkuni

Tavoittelen ensi vuona 9 000 euron arvonkasvua sijoitussalkkuni. Tästä 7 500 euroa on lisäsijoituksia ja loput 1 500 euroa arvonnousua (3,5 %) tai uudelleenallokaatioita. Salkkunihan ei ole varsinainen kasvusalkku, vaan iso osa sijoituksista on kohdistunut vahvoihin osingonmaksajiin.

Sijoitussalkun arvo 19.12.2025 on 44 600 euroa (pyöristettynä kokonaiseen euroon), joten vuoden 2026 lopussa sen tulisi saavuttaa 53 600 euron arvo. 

Toivon tietysti itselleni malttia ja harkintaa osakekauppoihin. Jatkan kuukausittaista indeksisijoittamista ja kun saan kasaan säästöjä, ostan osakkeita harkiten.

 

Kryptovaluutat

En suunnittele lisäostoja vuonna 2026, ellei kryptomarkkinassa tapahdu jotain todella mielenkiintoista. Arvioin, että kryptosalkkuni voi kasvaa 10% vuoden 2026 aikana, jolloin sen arvo olisi noin 2 900 euroa nykyistä korkeammalla. Tästä voisi tulla vajaa 1% staking-palkkioina ja loput Bitcoinin arvonnousun kautta.

Salkun arvo 19.12.2025 on 29 040 euroa, joten vuoden 2026 lopussa sen arvo olisi 31 944 euroa.

 

Osingot

Sain vuonna 2025 osinkoja yhteensä  914 euroa. Tavoittelen 950 euron osinkotuloja ensi vuodelle, joka on mahdollista, mikäli kaikki omistamani yritykset maksavat vastaavaa osinkoa ensi vuonna, mitä ne ovat maksaneet tänä vuonna. Osingot sijoitan takaisin osinko-yrityksiin.

Tänä vuonna mm. Mandatum ja Fortum maksoivat lisäosinkoa, jota tuskin nähdään 2026 vuonna.

 

Työpaikkani osakeohjelma

Työpaikkani osakeohjelma on kerryttänyt tähän mennessä 17 208 euroa, jossa on 31,1 % kasvua sijoitetulle pääomalle neljän vuoden ajalta. Rahassa se on kasvanut 4 084 euroa. Olen ilmoittautunut mukaan ohjelmaan myös ensi vuodelle ja sijoitan siihen maksimin, eli 5 076 euroa ensi vuoden aikana. Tämän lisäksi arvioin, että aikaisemmin kerrytetyt osakkeet tuottavat keskimääräisen 7,5 %, joten ensi vuoden lopussa tämän salkun arvo on 23 575 euroa, sisältäen palkkio-osakkeet vuonna 2022 hankituista osakkeista. 

Ohjelma ostaa osinkotuotolla lisää osakkeita, joten osinkoja en voi siitä nostaa.

 

Velat ja asuntolaina

Asuntolainan poismaksaminen jatkuu. Ensi vuonna teen normaalit kuukausivähennykset, joten vuoden 2026 lopussa lainaa pitäisi olla jäljellä noin 100 430 euroa ja koron osuus kuukausimaksussa alkaa vähitelen pienenemään. 

Nykyisin joka kuukauden lyhennys kasvaa noin 10 eurolla, ja vastaavasti koron osuus pienenee samalla määrällä, joten lainapääoman lyheneminen alkaa vihdoin kiihtyä.

Asunnon arvon uskon pysyvän pitkälti samana kuin se on tällä hetkellä eli 423 000 euroa.

Muita velkoja minulla ei asuntolainen lisäksi ole. Sama tilanne on tavoittena myös vuoden päästä.

 

Muut tavoitteet

En saanut pidettyä yhtenäkään kuukautena 2025 vuonna "älä osta mitään" kuukautta. Aina kun yritän olla oikein harkitseva, tulee erityisen hyviä tarjouksia ja tarpeita, joihin pitää kuluttaa rahojaan. Pyrin pitämään ainakin yhden täyden "älä osta mitään" kuukauden vuonna 2026.

Aion lukea vuoden 2026 aikana ainakin kaksi sijoituskirjaa. Opiskelen sijoittamista eri näkökulmista. Lisäksi tarkkailen miten tunteet vaikuttavat sijoittamiseeni, jotta tulen vielä tietoisemmaksi omista sijoituspäätöksistäni.

Jatkan myös sijoitusaiheisten podcastien kuuntelemista ja seuraan talousuutisia aktiivisesti. Tällä hetkellä seuraamiani podcasteja ovat Nordnetin hauskakin Rahapodi ja asiapitoisempi Traders' Club. Lisäksi kuuntelussa on Suomen osakesäästäjien Viisas raha podi, jossa taustoitetaan todella hyvin erilaisia talouden ilmiöitä.

 

Lopuksi

Millaisia tavoitteta sinulla on vuodelle 2026? Mitä mieltä olet minun miettimistäni tavoitteista, kommentoi alle? 

torstai 1. tammikuuta 2026

Joulukuun rahat

Katsotaanpa, miten joulukuussa kului rahaa. Joulukuu on kuukausi, jolloin ei katsota ihan tarkasti rahan käyttöä ja samalla sille osuu poikkeuksellisia hankintoja, kuten joululahjojen hankkimista.

Joulukuun yhteenveto 


 
  • Tulot 4 813,83 euroa 
  • Menot 2 043,65  euroa
  • Laskut 318,49 euroa
  • Asuntolaina 1 241,44 euroa
  • Säästöön 1069,00 euroa


Säästöaste oli 25,1 %. Tässä kuussa laskut ja säästöt osuivat hyvin budjetoituun.


Tarkempi erittely 

Joulukuussa tulot koostuivat palkasta (4 379,13 euroa), S-bonuksesta (33,41 euroa), ja pankkitilien koroista (6,42 euroa). Osinkoja tuli 34,87 euroa. Sainpa myös Tori-myynnistä kympin, kun myin vanhan läppärin muistikamman.

Normaalista poikkeavia hankintoja olivat työmatkan tuliaiset (tyttärelle "lumisadekuula" ja itselle pullo giniä), joululahjahankinnat ja auton avaimen ja rannekellon patterien uusiminen.  Yhteensä näihin kului 232,27 euroa.

Apteekissa ei käyty lainkaan, parturissa kävin kerran, joka kustansi 30,0 euroa.

Auto tuli tankattua kerran mikä maksoi 45,34 euroa. Auto tuli pesetettyä kahdesti, mikä kustansi 47,80 euroa.

Vaatteita ostin 8 T-paitaa. Siihen meni 31,00 euroa.

Kävimme syömässä McDonaldsilla kerran  ja sinne kului 55,00 euroa ja lisäksi Disney+ suoratoistoon kului 6,99 euroa. 

Siivoamiskertoja oli kaksi, siivoamiseen kului 292,05 euroa.

Ruokakauppaan meni vähän normaalia enemmän, 705,80 euroa. Tähän kuuluu jouluherkut ja lahjapaperia, kynttilöitä jne, joita ei normaalisti tule yhtä paljon.

Työpaikan ruokalassa söin 5 kertaa ja se kustansi 43,00 euroa.

Tässä kuussa hankin 10 kerran HSL-matkalipun, joka maksoi 28,80 euroa. 

Sähkölasku oli 51,59 euroa (marraskuun kulutuksen perusteella). 

Sijoitukset

Vakio kuukausiostot tuli tehtyä Global X UCITS Uranium ETF rahastoon ja Nordnet USA indekseihin, yhteensä 450 euroa.

Tein veromyyntejä myymällä tappiolla olleet Dovre Groupin osakkeeni (737 kappaletta), hintaan 52,84 euroa. Välityspalkkio  oli 7 euroa. Samoin möin Stora Enso A -osakkeeni 89 kappaletta (hintaan 10,350 kappale), joista sain 914,15 euroa ja lisäksi maksoin välityspalkkiota 7 euroa.

Ostin Stora Enson R -osakkeita 58 kappaletta seuraavana päivänä takaisin, hintaan 605,27 euroa, eli kappalehinnaksi tuli 10,315 euroa. Kuluja syntyi 7 euroa. 

Tammikuun 2026 rahat

Käyn tässä artikkelissa läpi, miten rahaa tuli käytettyä tammikuussa. Tämän kuun analyysi menee uudella kalenterilla, joka alkaa tammikuun p...