Mikä bitcoin on?

Olet ehkä kuullut kryptovaluutoista ja bitcoinista. Käyn tässä artikkelissa läpi, mikä bitcoin on ja arvioin sen hyötyjä ja ongelmia.

AI:n näkemys bitcoin-kolikosta

Mikä bitcoin on?

Bitcoin on ensimmäinen moderni kryptovaluutta,  jonka loi Satoshi Nakamoto -nimimerkkiä käyttänyt pseudonyymi taho vuonna 2008 ja se on otettu käyttöön tammikuussa 2009. 

Koska ei tiedetä, kun Satoshi Nakamoto on, se on lisännyt bitcoinin ympärillä olevaa mystisyyttä. Useita krypto-alalla toimivia henkilöitä on väitetty Nakamotoksi, mutta kukaan ei ole myöntänyt olevansa Nakamoto.

Kaliforniassa asuu japanilainen mies, jonka nimi on Satoshi Nakamoto, mutta hän on jyrkästi kieltänyt olevansa bitcoinin takana. Hän on ohjelmistosuunnittelija ja työskennellyt puolustussalalla, mutta mitään muuta yhteyttä kryptovaluuttoihin ei ole löydetty.

Satoshi Nakamoto on mysteeri

 

Satoshi Nakamoto omistaa huomattavan määrän bitcoineja, mutta hän ei ole käyttänyt lompakostaan yhtään kolikkoa niiden uskomattomasta arvosta huolimatta. Hänen lompakossaan on noin miljoona bitcoinia ja niiden nykyarvolla Satoshi Nakamoto on maailman kymmenen rikkaimman henkilön joukossa.

Arvio Satoshi Nakamoton bitcoin-omaisuudesta

 

 

 

Satoshi Nakamoto ilmoitti alkuvuonna 2011, että "Olen siirtynyt tekemään jotain muuta". Sen jälkeen hänestä ei olla kuultu risaustakaan.

Onkin todennäköistä, että tämä mysteeri ei selviä, ennenkuin Satoshi Nakamoto itse ilmoittaa kuka hän on tai jättää kuoltuaan selityksen, miksi hän päätti toimia nimimerkin takaa.

Olisi oikeastaan aika loogista, että Satoshi Nakamoton takana oleva henkilö on jo kuollut, koska mielenlujuus säilyttää miljardien eurojen arvoisia bitcoineja  koskemattomana on todella käsittämätön.

Miten bitcoin toimii?

Bitcoin on täysin hajautettu sähköinen valuutta, jota voidaan siirtää maailmanlaajuisen vertaisverkon kautta. Sitä ei kontrolloi yksikään keskuspankki eikä yksittäinen taho.

Bitcoin-tapahtumien oikeellisuus varmistetaan kryptologisin menetelmin hyödyntäen vertaisverkossa käytettävien tietokoneiden laskentatehoa. Jokainen siirto kirjataan julkiseen, kaikkien nähtävillä olevaan tilikirjaan, josta käytetään nimitystä lohkoketju.

Lohkoketjun uuden lohkon varmistamisesta on saanut lohkopalkkion, joka maksetaan bitcoineina. Tätä varmistamista kutsutaan louhimiseksi.  Lohkopalkkio puolittuu aina neljän vuoden välein ja tämä puoliintuminen tapahtui viimeksi huhtikuussa vuonna 2024.  Nykyisellään lohkopalkkio on 3,125 bitcoinia.

Bitcoineja on rajallinen määrä, yhteensä 21 miljoonaa kappaletta. Niitä on arvioitu olevan jäljellä vajaa 2,1 miljoonaa kappaletta (maaliskuussa 2023). Viimeisen bitcoinin on arveltu tulevan louhituksi vuonna 2041.

Koska yksittäinen bitcoin on varsin arvokas, se on jaettu miljoonaan osaan, jota kutsutaan satoshiksi. Yleensä harrastajasijoittaja ei voi käydä kauppaa kokonaisilla bitcoineilla, vaan joukolla satosheja. 

Mitä haittoja bitcoiniin liittyy?

Yleisin vasta-argumentti bitcoinia vastaan on se, että bitcoin-louhinta kuluttaa paljon sähköä. Tämä on totta ja on arvioitu, että globaalisti kaikesta sähkönkulutuksesta 0,1 prosenttia kuluu bitcoinin louhimiseen. 

Sähkönkulutusta voi kuitenkin suhteuttaa arvioimalla, kuinka paljon voidaan kuluttaa sähköä erittäin luotettavan, hajautetun globaalin kryptovaluutan käyttämiseen?  Koska louhiminen vaatii paljon tietokonetehoa, sen hakkerointikin vaatii uskomattoman paljon tietokonetehoa, joka maksaa. Tavallisella hakkerilla ei yleensä ole tällaista laskentatehoa käytettävissään, eikä välttämättä edes kaikilla valtiollisilla toimijoillakaan.

Toisaalta nykyinen rahajärjestelmä kuluttaa myös sähköä. Tämä unohtuu bitcoin-kriitikoilta. Jokaisella pankilla on valtavat jäjestelmät joiden avulla varmennetaan niiden tukemilla valuutoilla tapahtuvia kauppoja ja tilisiirtoja. Jokaisella kaupalla on jonkinlainen maksupääte, joka toimii sähköllä ja tarvitsee verkkoyhteyden. Näiden yhteenlasketun sähkönkulutuksen on arveltu ylittävän bitcoin-verkon aiheuttaman sähkönkulutuksen moninkertaisesti.     

Koska bitcoinin takana ei ole yksittäistä valtiota tai keskuspankkia, sitä ei tunnusteta viralliseksi valuutaksi. Tämä on ymmärrettävää, koska nykyinen FIAT rahajärjestelmä on vahvasti kontrolloitu ja siksi hajautettu globaali kryptovaluutta muuttaisi keskuspankkien roolia ja voimasuhteita merkittävästi.

FIAT-raha on valtion liikkeeseen laskema valuutta, jonka takana ei ole fyysistä hyödykettä, kuten kultaa tai hopeaa, vaan sen liikkeeseen laskenut hallitus. 

FIAT-rahan arvo johdetaan kysynnän ja tarjonnan välisestä suhteesta ja liikkeeseenlaskijan vakaudesta, eikä sitä tukevan hyödykkeen arvosta. Koska FIAT-raha on laillinen maksuväline, siitä halutaan pitää kiinni.

Keskuspankit ovat asettaneet tavoitteen, että ylläpidetään ns. hintavakautta ja sen yksi tärkeimmistä työkaluista on 2,0% inflaatiotavoite. Tämä johtaa siis rahan arvon tietoiseen laskemiseen, koska halutaan, että velkojen todellinen arvo laskee ajan kuluessa, vaikka velan euro- tai dollarimäärä pysyykin samana.

Bitcoin-vastustajat väittävät, että bitcoin on spekulatiivinen sijoituskohde ja sillä ei ole mitään reaaliarvoa. Tämä on osittain totta, mutta nykyisellään ei FIAT-valuutallakaan ole muuta reaaliarvoa, kuin se, että valtiot ovat sitoutuneet käyttämään sitä virallisena maksuvälineenä.

Bitcoin on ollut suhteellisen volatiili, eli sen arvo on vaihdellut merkittävästi. Bitcoinin arvosta on voinut lähteä 70%, jopa 80% muutamassa kuukaudessa, mutta sen arvo on myös noussut voimakkaasti, jopa yli 100% muutaman viikon aikana. Tämän vuoksi bitcoinia ei voi suositella lyhytaikaiseen sijoittamiseen, jollei ole valmis realisoimaan tappioita, mikäli haluaa käyttää bitcoininsa johonkin, mitä ei voi maksaa bitcoineina.

Tukeeko Bitcoin rikollisuutta? On väitetty, että bitcoinia on käytetty rahanpesuun ja sillä on siirretty rikollisesti hankittuja varoja paikasta toiseen. Tämä pitää siinä mielessä paikkansa, että bitcoinia on käyttänyt sekä tavalliset ihmiset, että rikolliset. 

Bitcoin tilikirja on kuitenkin täydellinen, eli sitä ei voi muuttaa. Siihen voidaan tehdä vain lisäyksiä, mutta tapahtumia ei voi muokata tai poistaa. Näin jokainen maksutapahtuma ja siirto jää talteen ja on jälkikäteen selvitettävissä, mistä lompakosta on mikäkin bitcoin siirretty minne ja millon kyseiset bitcoinit on muutettu (FIAT) rahaksi. Näin onkin paljon helpompaa selvittää, mitä rikollinen on kryptovaluutalla tehnyt, kuin jos rikollisella olisi perinteistä paperirahaa.

Mitä hyötyjä bitcoinista on?

Bitcoinin toiminta on kuvattu tarkasti ja se perustuu vuonna 2008 Satoshi Nakamoton julkaisemaan bitcoin-kuvauspaperiin (whitepaper) Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System. Kuka hyvänsä voi lukea spesifikaation ja arvioida, miten sen käyttämä lohkoketjuteknologia toimii ja miten julkisten salausavaimien avulla toimiva tilikirja toimii ja miten se tallentaa bitcoin siirrot ja maksutapahtumat.

Bitcoin-kuvauspaperi on hyvin tietotekninen ja sen ymmärtäminen vaatii tietotekniikkaymmärryksen lisäksi matemaattista osaamista ja kryptografian perusteiden ja suojausmekanismien ymmärtämistä. Myös taloustieteen perusteet on hyvä osata, jotta sen ideologian voi sisäistää. 

Bitcoin on avoimen lähdekoodin kryptovaluutta. Tämä on erittäin tärkeä näkökulma, koska avoimen lähdekoodin voi ladata omalle koneelleen ja sitä voi vapaasti tutkia ja muokata ja sen kehittämiseen voi osallistua, jos taidot riittävät. 

Kun Nakamoto vetäytyi projektista, sen kehitystä on ohjannut vapaaehtoisista kehittäjistä koostuva yhteisö.

Bitcoin käyttää erittäin vahvaa salausta ja sen käyttämää tilikirjaa ei ole voitu murtaa sen käytön aikana vuodesta 2009 lähtien! Bitcoin-lohkoketju käyttää SHA-256 (Secure Hash Algorithm 256-bit) -salausalgoritmia. Tämä on mielestäni todella vahva näyttö siitä, miten hyvin se on rakennettu ja sen fundamentit ovat todella luotettavat.

Bitcoin on hajautettu vertaisverkon varassa toimiva kryptovaluutta. Jos bitcoin-verkkoa vastaan hyökätään, voi hyökkääjä saada siitä pienen osan estettyä, mutta se ei mitenkään estä muun bitcoin-verkon toimintaa. Tämä tekee siitä erittäin vikasietoisen ja turvallisen.

Hajautettu vertaisverkko tarkoittaa myös sitä, että voit tehdä bitcoin-maksuja suoraan toisen osapuolen kanssa. Eli se toimii kuten maksettaessa käteisellä kahden välisessä kaupassa. Tämä mahdollistaa nopeat, jopa reaaliaikaiset maksut ja erittäin edulliset siirtohinnat bitcoin-tapahtumille. 

Kun maksat luottokortilla kaupassa, siinä on osapuolina sinä, kauppa, luottoyhtiö ja mahdollisesti joukko erilaisia siirtoihin, valuutanvaihtoihin ja salaukseen liittyviä osapuolia. Kaikkien osapuolien toimintaa et pysty mitenkään näkemään, mutta jokainen ottaa oman maksunsa tapahtumista järjestelmän taustalla. Ja jokainen näistä osapuolista voi kerätä maksutapahtumistasi tietoja omiin tarkoitusperinsä.

Bitcoineja ei voi tuottaa enempää kuin sille aluksi määritelty maksimimäärä 21 miljoonaa bitcoinia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että bitcoin ei kärsi samalla tavalla inflaatiosta kuin FIAT-valuutta. FIAT-valuuttaa voidaan painaa lisää kun halutaan lisätä pääomia markkinoille ja tietyn valuutan lisääminen laskee olemassaolevan rahan arvoa.

Lisävaluuttaa on viime vuosina painettu käsittämättömiä määriä ja valtioiden velkaantuminen on ylittänyt niiden realistisen maksukyvyn. Esimerkiksi Yhdysvaltojen valtionvelka on tätä kirjoitettaessa 36 219 miljardia dollaria.

Bitcoinia pidetänkin eräänlaisena turvasatamana ja onkin alettua puhua siitä, että bicoin ei ole valuutta vaan assetti eli omaisuusluokka kuten kulta tai platina. 

Kun markkinoilla on jännitettä ja rahaa vapautuu laskevista osakekursseista, se usein sijoitetaan bitcoiniin (tai muihin kryptovaluuttoihin), mikä nostaa bitcoinin arvoa ja on nostanut krytovaluutojen luotettavuutta sijoittajien silmissä.

Lopuksi

Bitcoin on muuttunut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi FIAT-valuutalle ja siihen on sijoitettu myös suurien instituutioiden toimesta. Yhdysvaltalainen Blackrock hallinnoi 572 000 bitcoinin portfoliota, joka on suurin bitcoin-omistus Satoshi Nakamoton jälkeen.

BlackRock on yhdysvaltalainen varainhoitoyhtiö. Blackrock on maailman suurin varainhoitaja, ja vuonna 2024 sen hallinnoimat varat olivat 11,6 biljoonaa dollaria. Biljoona on tuhat miljardia, 10 potenssiin 12.

Olen ostanut vähän bitcoinia ja omistan noin 0,310 bitcoinia. Se on spekulatiivinen sijoitus, joka voi muuttua pahimillaan arvottomaksi tai sitten bitcoin nousee miljooniin dollareihin kapplehinnaltaan. 

Bitcoin voi vähitellen syrjäyttää muut valuutat ja tulemme (lapsemme ja lapsenlapsemme) käyttämään satosheja päivittäisessä kaupankäynnissä. 

Tulevaisuuden ihmiset muistelevat, miten epäkäytännöllinen paperirahaan liittynyt rahajärjestelmä oli ja miten valtiot manipuloivat valuuttakursseja poliittisten tarkoitusperien mukaan.