Olen pyöritellyt päässäni otsikon kysymystä jo jonkin aikaa. Istuin eilen bussissa ja katselin matkustavia ihmisiä. Mietin, kuka heistä kantaa taskussaan sellaista varallisuutta, josta useimmat vain haaveilevat. Suomessa rikkaus on näet vähän hassu juttu. Meillä ei tavata pröystäillä eikä kukaan halua oikein myöntää, että tilillä on ylimääräistä. Silti meillä on selkeitä rajoja sille, mitä pidetään vauraana elämänä.
 |
| Kuka on rikas Suomessa? |
Kun puhun rahasta, monet ajattelevat heti satojen tuhansien eurojen vuosituloja. Tilastokeskus eli maamme virallinen tilastoviranomainen kertoo, että jo melko maltilliset summat nostavat ihmisen ylimpään tulokymmenykseen. Kuulun tulojeni perusteella itsekin tuohon ryhmään, mutten tunne oloani rikkaaksi. Päästäksesi palkansaajien ylimpään 10 prosenttiin Suomessa, ansion
tulee olla vähintään noin 6 000 € kuukaudessa eli yli 70 000 €
vuodessa.
Mielestäni on mielenkiintoista, että vaikka puhumme "rikkaista", moni tähän joukkoon kuuluva kokee olevansa aivan tavallinen keskiluokkainen suomalainen. Jos asut pääkaupunkiseudulla ja maksat suurta asuntolainaa, tuo 6 000 euron bruttopalkka ei välttämättä tunnu miltään ökyrikkaudelta, varsinkin kun verottaja ottaa siitä reilun siivun.
Ajattelen myös, että pelkkä palkka kertoo vain osan totuudesta. Suomessa on paljon ihmisiä, joiden kuukausitulo on pieni, mutta joiden varallisuus on kiinni metsässä, osakkeissa tai kiinteistöissä. Heitä ei näissä palkkatilastoissa näy, vaikka he ovat todellisuudessa maan vakavaraisinta kärkijoukkoa.
Yksi tärkeä mittari on myös nettotulot eli se summa, joka jää käteen verojen jälkeen. Suomessa verotus on kovaa, joten suuret tulot eivät aina tarkoita leveää elintasoa. Tunnen ihmisiä, jotka ansaitsevat hyvin mutta kuluttavat kaiken. He kuuluvat kaikki-minulle-heti filosofian kannattajiin. Sitten tunnen niitä, jotka tienaavat keskiarvon verran mutta sijoittavat sitkeästi. Jälkimmäiset ovat mielestäni matkalla todelliseen rikkauteen, koska he rakentavat itselleen taloudellista vapautta.
Mielestäni rikkaus on silti jotain muuta kuin pelkkä palkkakuitti. Se on sitä, että sinulla on varaa valita, miten käytät aikasi.
 |
| Suomalaisten varallisuus on kiinni asunnoissa |
Ajattelen, että suomalainen rikkaus piilee usein seinissä. Jos omistat velattoman asunnon Helsingin keskustasta, olet paperilla miljonääri tai ainakin lähellä sitä. Mutta jos joudut silti miettimään ruokakaupassa hintalappuja, oletko silloin todella rikas? Ajattelen, että rikkaus vaatii myös sellaista passiivista rahavirtaa, joka ei lopu, vaikka jäisit huomenna kotiin nukkumaan.
Olen huomannut, että meillä katsotaan usein kieroon niitä, jotka näyttävät menestyksensä. "Kell' onni on, se onnen kätkeköön" tuntuu olevan monen suomalaisen ohjenuora edelleen. Siksi rikkaat sulautuvat joukkoon. He ajavat ehkä hieman uudemmalla autolla tai heidän takkinsa on valmistettu laadukkaammasta villasta, mutta useimmat eivät tee siitä numeroa.
Millaisia yhteiskuntaluokkia suomesta löytyy
Pysähdyin miettimään tätä luokka-asiaa, koska Suomessa tykkäämme ajatella, että olemme kaikki samaa massaa. Tasa-arvoa on meillä pidetty hyvin tärkeänä arvona. Todellisuus on kuitenkin toinen. Mielestäni meillä on selkeä jako, joka ei perustu pelkästään rahaan vaan myös koulutukseen ja työn luonteeseen. On perinteinen työväenluokka, joka tekee fyysistä työtä ja elää usein palkkapäivästä toiseen. Sitten on valtava keskiluokka, joka on Suomen selkäranka. Tähän porukkaan kuuluu opettajia, sairaanhoitajia ja toimistotyöläisiä, jotka omistavat asuntonsa ja haaveilevat ehkä kerran vuodessa tehtävästä etelänmatkasta.
Kokemukseni perusteella luokkarajat näkyvät ehkä selkeimmin siinä, millaisia riskejä ihminen voi ottaa. Yläluokkaan tai todella varakkaisiin lasken ne, joilla on suvussa kulkenutta pääomaa tai jotka ovat onnistuneet luomaan merkittävää yritystoimintaa. Heillä on pääsy verkostoihin, joista tavallinen pulliainen ei edes tiedä.
Sitten on vielä se uusi luokka, jota kutsuisin asiantuntijaluokaksi. Heillä on korkea koulutus ja hyvät tulot, mutta he ovat silti riippuvaisia työnantajastaan. Ajattelen, että Suomessa luokkahypyt ovat mahdollisia, mutta ne vaativat joko kovaa opiskelua tai pahuksen hyvää tuuria sijoitusmarkkinoilla.
Lopulta kyse on ehkä turvallisuuden tunteesta. Kun ei tarvitse pelätä auton hajoamista tai sähkölaskun suuruutta, olet jo aika pitkällä. Suomessa rikas on se, jolla on varaa olla murehtimatta huomisesta.
