Tammikuun 2026 rahat

Käyn tässä artikkelissa läpi, miten rahaa tuli käytettyä tammikuussa. Tämän kuun analyysi menee uudella kalenterilla, joka alkaa tammikuun palkasta 15.1. ja loppuu 14.2.

Tammikuu on kuukausi, jolle osuu poikkeuksellisia maksuja, kuten työttömyyskassan vuosimaksu ja auton liikenne- ja kaskovakuutus. Ne menivät maksuun heti vuoden alussa.  Tein tammikuussa myös kolme osake-ostoa.

Tammikuun yhteenveto 

 Yhteenveto

• Tulot 4 859,16 euroa 
• Menot 2 868,05 euroa
• Laskut 575,60 euroa
• Asuntolaina 1 241,44 euroa (lyhennys 993,95, korko 244,79 ja kulut 2,50 euroa)
• Säästöön 605,68 euroa

Säästöaste oli 19,0 %. Tässä kuussa laskut ja säästöt osuivat hyvin budjetoituun. Tammikuussa kuluu poikkeuksellisesti rahaa vakuutuksiin, työttömyyskassan vuosimaksuun (102 euroa) ja ajoneuvoveroon (116,21 euroa).

Huomasin, että asuntolainan maksueriä on jäljellä tasan 100 kappaletta. Yksi tärkeä etappi siis saavutettu. Lainaa on jäljellä reilu 109 000 euroa.

 

Tarkempi erittely

Tammikuussa tulot koostuivat palkasta (4 379,13 euroa), S-bonuksesta (68,45 euroa), ja vuoden 2025 vesimaksun ylijäämän palautuksesta (274,80 euroa). 

Maksamme vesimaksua arviolaskun perusteella 20 euroa kuukaudessa per henki, yhteensä 60 euroa. Vuodessa maksua kertyy 720 euroa. Vuoden alussa luetaan vesimittarit ja laskua korjataan toteutuneen kulutuksen mukaan. Meillä se on vähemmän kuin arviolasku, joten saimme maksun palautusta.

Normaalista poikkeavia hankintoja olivat auton vara-avaimen patterin uusiminen ja käytin kävelykengät korjattavana suutarilla, joka korjasi oikeasta kengästä auenneen päälisauman. Olen nämä kengät ostanut kymmenen vuotta sitten Amerikasta ja ne ovat todella mieluisat, koska ovat "muotoutuneet" täysin jalkaani. Yhteensä näihin kului 30 euroa.

Apteekissa ei tullut käytyä lainkaan, parturissa kävin kerran, joka maksoi 30 euroa.

Auto tuli tankattua kaksi kertaa, mikä maksoi 101,50 euroa. 

Ravintolassa emme käyneet. Kävin kerran kahvilassa ja sinne kului 2,50 euroa ja lisäksi Disney+ suoratoistoon kului 6,99 euroa. BookBeat kuukausitilaus kustansi 10,99 euroa.

Lopetimme siivouspalvelun käytön viime vuoden lopussa. Kun siivoaamme asuntomme itse, säästyy noin 350 euroa kuukaudessa, lähes 4 000 euroa vuodessa!

Ruokakauppaan meni 538,33 euroa. 

Työpaikan ruokalassa söin lounasta 12 kertaa ja se kustansi 105,60 euroa.

Tässä kuussa hankin 20 kerran HSL-matkalipun, joka maksoi 56,10 euroa. 

Sähkölasku oli 51,59 euroa (marraskuun kulutuksen perusteella). 

Sijoitukset

Vakio kuukausiostot menivät Nordnet Teknologia Indeksi -rahastoon (74,96 euroa) ja Nordnet Maailma indeksiin (24,99 euroa), lisäksi Xtrackers S&P 500 indeksiin meni 338,60 euroa, yhteensä 438,55 euroa.

Osakehankintoja tein 3 kpl

 

Sain Realty Income REIT -omistuksistani osinkoja 16,27 euroa ja Nordnet nappasi siitä 2,44 euroa veroihin. 

Ostin 15.1. Microsoftin osaketta 6 kappaletta hintaan 460,14 USD, yhteensä niihin meni yhteensä 2 399,48 euroa. Ei varmaankaan tarvitse kertoa, että harmittaa vietävästi, että Microsoftin mielettömän kovan fiscal year 2Q26 tuloksen jälkeen 28.1. kurssi on laskenut 11%! Toki tavoitteeni on pitää Microsoftia pitkään salkussa ja uskon, että tänä vuonna sekin on plussalla.

Otinkin käteispositiostani rahaa ja ostin lisää Microsoftia 9.2. kymmenen kappaletta, hintaan 411,12 USD kappale. Yhtensä ne maksoivat 3 477,76 euroa.

Tein myös toisen oston 12.2., hankkimalla 49 kappaletta Huhtamäen osaketta hintaan 31,56 euroa kappale, yhteensä 1 553,44 euroa. 

Myyntejä en tammikuussa tehnyt.

Arvosteluni kirjasta Sijoita kuin guru

Sijoita kuin guru on Karo Hämäläisen ja Jukka Oksaharjun kirjoittama sijoituskirja. Kirja esittelee osakesijoittamisen historian kovimmat nimet. Sen alaotsikko on "Kahdeksan sijoitusstrategia osakemarkkinoille".

Sijoita kuin guru

Karo Hämäläinen on sijoittaja ja taloustoimittaja, joka on kirjoittanut aiheesta jo parikymmentä vuotta. Jukka Oksaharju on osakestrategina Nordnetilla ja talousaiheinen kolumnisti.

Kirjan on kustantanut Oksaharju capital osakeyhtiö. Teos on julkaistu vuonna 2016.

Rakenne

Kirja alkaa Björn Wahlroosin kirjoittamalla esipuheella, jota seuraa kirjoittajien alkusanat. 

Itse pääsisältö koostuu luvuista, joissa esitellään kronologisessa järjestyksessä yksi modernin osakesijoituksen oppi-isä ja sitä seuraa kappale, jossa kyseisen oppi-isän sijoitusmallia arvioidaan nykypäivän valossa.

Ensiksi esitellään Benjamin Graham. Graham on arvosijoittamisen oppi-isä, joka opetti Columbian Business Schoolissa arvosijoittamista.

Toisena tulee Philip A. Fisher. Hänen teesiensä mukaan sijoittajan täytyy nähdä paljon vaivaa, opiskellakseen yrityksen liiketoimintaa ja haastatella myös sen toimittajia,  asiakkaita ja kilpailijoita, löytääkseen varsinaiset lastuyhtiöt. Näiden laatuyhtiöiden hinta voi olla melkein mitä vain, koska ne tulevat pärjäämään kilpailijoitaan paremmin. 

Kolmantena luvun saa Burton G. Malkiel. Hänen mukaansa markkinat ovat tehokkaat ja pörssiä tutkimalla ei voi valita tilastollisesti markkinoilla menestyviä yrityksiä.  Hänen mukaansa voittaja on matalakuluisen ja hajautetun markkinasalkun kanssa pelaava sijoittaja. 

Seuraavana on vuorossa Peter Lynch, joka veti Fidelity Magellan sijoitusrahastoa vuosina 1977-1991. Hän kirjoitti kirjan One Up on Wall Street, jonka sijoitusfilosofia on "osta mitä tunnet". Sen mukaan jopa piensijoittajalla on samat mahdollisuudet löytää markkinoilta kymmenkertaistujia kuin sijoitusrahaston hoitajalla. Tällaisen yrityksen merkkejä ovat mm.

• Yrityksellä on tylsä nimi
• Yritys tekee jotain tylsää
• Yritys tekee jotain vastenmielistä
• Yritys on spinoff, koska emoyhtiö ei halua spinoffin menestyvän huonosti.
• Analyytitkot eivät seuraa yritystä, eikä sitä omista instituutiot.
• Yritys toimii toimialalla joka ei kasva.
• Yritys hallitsee jotain aluetta, kuten sanomalehti.
• Yritys käyttää teknologiaa hyväkseen ja tehostaa sillä toimintaansa.
• Yritys ostaa omia osakkeitaan. 

Häntä seuraa Jeremy  S. Siegel. Rahoitusalan professori Jeremy Siegel on selvittänyt kirjassaan Stock for the long run sijoitamista amerikkalaisiin pörssiosakkeisiin, kultaan, valtion obligaatioihin sekä valtion lyhytaikaisiin velkasitoumuksiin, joiden tuotto vastasi lähinnä pankkitalletusten tuottoa vuosina 1802-1997 eli 195 vuoden ajalta. Tämä on yksi pisimmän aikavälin kattava selvitys, jota on koskaan tehty. Hänen laskelmiensa mukaan on paljon todennäköisempää, että osakkeet tuottavat paremmin kuin obligaatiot. Tämä todennäköisyys kasvaa osakkeiden eduksi, mitä pidempään sijoittaja toimii, sitä todennköisemmin osakkeet tuottavat parhaiten.

Seuraavana on Robert Shiller, tunnettu yhdysvaltalainen taloustieteilijä, Nobel-palkittu (2013) ja Yalen yliopiston professori. Shiller väitti, että rationaaliset sijoittajat hinnoittelisivat osakkeen odotettujen tulevien osinkojen nykyarvon mukaan. Hän kuitenkin havaitsi (olettaen, että reaalikorko on vakio), että osakekurssit vaihtelevat enemmän kuin osinkojen vaihteluilla voidaan selittää. CAPE-luku, joka tunnetaan myös nimellä Shillerin P/E-luku, arvioi osakemarkkinoiden hinnoittelua oikaisemalla aiempia tuloksia inflaation mukaan vuosikymmenen ajalta. Shillerin popularisoima luku antaa sijoittajille käsityksen siitä, ovatko markkinat ali- vai yliarvostettuja historiallisten tulostietojen perusteella.

Häntä seuraa William J. Bernstein. Bernstein on tunnettu amerikkalainen talousteoreetikko, kirjailija ja eläkkeellä oleva neurologi, joka oli mukana perustamassa Efficient Frontier Advisorsia. Hänet tunnetaan parhaiten näyttöön perustuvien, passiivisten sijoitusstrategioiden edistämisestä yksittäisille sijoittajille ja taloushistoriasta kirjoittamisesta.

Viimeisenä esitellään Warren Buffett. Buffett on legendaarinen amerikkalainen sijoittaja, hyväntekijä ja maailman suurimpiin ryhmittymiin kuuluvan Berkshire Hathawayn puheenjohtaja. "Omahan oraakkelina" tunnettua Buffettia pidetään yhtenä historian menestyneimmistä sijoittajista, joka keskittyy arvosijoittamiseen ja pitkäaikaisiin omistuksiin yrityksissä, kuten Bank of America, Geico ja Coca-Cola. Buffett on arvioitu yhdeksi maailman varakkaimmista henkilöistä. 

Warren Buffettin sijoitusmenetelmä, joka tunnetaan nimellä arvosijoittaminen, keskittyy ostamaan korkealaatuisia yrityksiä, joilla on vankat perusteet, joilla on kestäviä kilpailuetuja ("vallihaudat") ja kykenevää johtamista niiden itseisarvoa alhaisemmilla hinnoilla. Hän korostaa pitkäaikaista omistajuutta, kärsivällisyyttä ja turvallisuusmarginaalia riskien minimoimiseksi.

Lopussa on Oksaharjun kirjoittama kappale, jossa hän vertaa sijoittajagurujen toimintaa eri markkinatilanteissa ja antaa joitain ohjenuoria perustuen omiin näkemyksiinsä. 

Mikä kirjassa on hyvää ja huonoa

Kirja esittelee erilaisia sijoitusstrategioita, joilla tunnetut sijoittajat ovat menestyneet omana aikanaan.  Useimmat ovat esitelleet lähestymistapansa teoksissaan, jotka ovat muodostuneet sijoituskirjallisuuden klassikoiksi. Tämä kirja tiivistää valitut sijoitusstrategiat ja lukija voi harkita, haluaako perehtyä näistä johonkin syvällisemmin.

Gurujen ja heidän luomiensa strategioiden esittelyn on kirjoittanut Hämäläinen ja kirjan lopun ja nykyhetkianalyysit ovat Oksaharjun käsialaa.

Kirjan heikkous on lievä tylsyys. Lainasin kirjan kirjastosta ja minun täytyi uusia laina monta kertaa, koska kirjan lukeminen ei onnistunut itseltäni pidemmillä lukukerroilla, koska ajatukseni alkoi yksinkertaisesti harhailla.

Parasta on Oksaharjun tekemä kansanomaistaminen, jossa kuvataan, miten kukin esitellyistä sijoittajista sijoittaisi tämän päivän osakkeisiin Helsingin pörssissä. Tämä on tietenkin jo hieman vanhentunut, koska analyysi on tehty jo kymmenen vuotta sitten ja osa yrityksistä toimii eri startegialla kuin kirjan kirjoitushetkellä.

Kirjasta on tehty uusi painos vuonna 2020, joten tämä kritiikkini ei enää ole sen osalta validi. Suosittelen uudemman version lukemista, jos se on saatavilla alkuperäisen sijaan.

Lopuksi

Suosittelen kirjaa kaikille,  joita kiinnostaa osakesijoittaminen. Vaikka teoksessa esitettyjä malleja ei voisi piensijoittamisessa täysin hyödyntää, on hyvä ymmärtää, miten rahastonhoitajat tai sijoittajat arvioivat osakkeita ja markkinatunnelmia.

Omaa sijoituslähestymistapaansa voi verrata näihin menestyineisiin sijoitusmalleihin ja kirja on myös hyvä yleissivistyksen antaja, miten eri sijoitusstrategiat ovat syntyneet. 

Sijoittajan 10 menestymisperiaatetta

Mikä erottaa sijoittajat toisistaan? Harvoin se on tuuri ja useimmin taito. Taito voi perustua siihen, että noudatetaan omaa sijoitussuunnitelmaa ja periaatteita, jotka on valittu jo tukäteen. Tämä auttaa meitä sijoittajia toimimaan rauhallisesti, kun tunne voimistuu ja haluaa toimia lauman mukana, oli kysessä sitten ahneus tai pelko, jotka ovat suurimmat markkinaa heiluttavat tunteet.

Menestymisperiaatteet sijoittajalle

 

Sijoittaminen ei ole rakettitiedettä, mutta se vaatii kuria ja kykyä sietää epävarmuutta. Varallisuustarina-blogin hengessä, tässä on kymmenen periaatetta, joiden avulla rakennat kestävää varallisuutta ja vältät matkan varrella olevat sudenkuopat.

 

1. Aloita tänään, älä huomenna

Aika on sijoittajan arvokkain työkalu. Korkoa korolle -ilmiö tarvitsee vuosia ja vuosikymmeniä toimiakseen kunnolla. Mitä aiemmin aloitat, sitä vähemmän sinun tarvitsee puristaa myöhemmin.

 

2. Sijoita vain siihen, mitä ymmärrät

Jos et osaa selittää yrityksen liiketoimintaa tai rahaston logiikkaa kymmenessä sekunnissa, älä laita siihen rahojasi. Monimutkaisuus kätkee usein sisäänsä korkeita kuluja ja hallitsemattomia riskejä.

 

3. Minimoi kulut

Jokainen prosentti, jonka maksat hallinnointipalkkioina, on pois lopullisesta tuotostasi. Pitkällä aikavälillä pieneltä näyttävä 1,5 % kulu voi syödä kolmanneksen sijoitussalkkusi arvosta. Suosi edullisia indeksirahastoja.

 

4. Hajauta, mutta älä liikaa

Hajauttaminen suojaa sinua yksittäisen yhtiön romahdukselta. Älä kuitenkaan osta kymmeniä eri kohteita vain ostamisen ilosta; liiallinen hajauttaminen tekee salkustasi keskinkertaisen ja vaikeasti hallittavan.

 

5. Pidä pää kylmänä markkinamyllerryksessä

Markkinat laskevat välillä, se kuuluu asiaan. Menestyvä sijoittaja ei hätäänny punaisista luvuista, vaan pysyy suunnitelmassaan. Myyminen paniikissa on varma tapa realisoida tappiot.

 

6. Automaatio on ystäväsi

Aseta kuukausittainen automaattinen siirto sijoitustilillesi. Kun sijoittaminen tapahtuu itsestään, poistat siitä tunteet ja päätöksenteon vaivan. Säännöllisyys voittaa ajoittamisen yrittämisen joka kerta.

 

7. Katso kuluvan kvartaalin sijasta seuraavaa vuosikymmentä

Pörssin päivittäinen kohina on merkityksetöntä pitkän aikavälin tavoitteidesi kannalta. Kun fokuksesi on kaukana tulevaisuudessa, päivittäiset kurssiheilahtelut lakkaavat stressaamasta sinua.

 

8. Tunne riskinsietokykysi

On helppoa olla rohkea härkämarkkinassa, mutta todellinen riskinsietokyky mitataan laskussa. Sijoita vain sellaista rahaa, jota et tarvitse seuraavaan viiteen tai kymmeneen vuoteen, jotta pystyt nukkumaan yösi rauhassa.

 

9. Jatka oppimista, mutta vältä "viisastelua"

Lue kirjoja, seuraa markkinoita ja analysoi virheitäsi. Älä kuitenkaan luule tietäväsi enemmän kuin markkinat. Nöyryys on sijoittajalle hyve, joka estää ottamasta turhia riskejä.

 

10. Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa

Et voi vaikuttaa pörssikursseihin, inflaatioon tai maailmanpolitiikkaan. Voit kuitenkin vaikuttaa säästöasteeseesi, sijoituskuluihisi ja omaan käyttäytymiseesi. Keskittämällä energiasi oikeisiin asioihin varmistat lopputuloksen.

Lopuksi

Menestyminen sijoittajana ei vaadi nerokkuutta, vaan johdonmukaisuutta. Kun otat nämä kymmenen periaatetta osaksi arkeasi, sijoittamisesta tulee vähemmän stressaavaa ja huomattavasti palkitsevampaa. Matka kohti taloudellista vapautta on maraton, ei sprintti, ja jokainen tänään säästetty euro on askel kohti omaa varallisuustarinaasi. 

Pysy suunnitelmassasi, luota korkoa korolle -ilmiöön ja anna ajan tehdä työt puolestasi.

Muutoksia talouden seurannassa

Jotta ymmärtää omaa taloudellista tilannettaan, on tärkeä seurata kulutustaan, tulojaan ja sijoituksiaan. Olenkin tehnyt sitä hyvin systemaattisesti vuoden 2025 alusta lähtien. Seurasin menojani aikaisemminkin, mutta en läheskään samalla tarkkuustasolla. Lähinnä seurasin isompia menoeriä ja paljonko rahaa oli kuuukauden lopussa käytettävissä.

Budjetointi ja rahankäytön analysoiminen

 

Olen päättänyt muuttaa joitain seurantatapojani vuodelle 2026, koska nykyinen seuranta ei ole ollut aivan optimaalinen. 

Kuukauden seurantajakso

Ensimmäinen muutos koskee kuukauden seurantajaksoa. Käytin vuonna 2025 seurantajaksona kuukauden ensimmäisestä päivästä kuukauden viimeiseen päivään. Tämä on kuitenkin seurantajaksona epärealistinen, koska työpaikkani maksaa palkkaa kuukauden keskellä.

Olenkin siirtänyt seurantajakson kuukauden viidennestätoista päivästä seuraavan kuukauden neljänteentoista päivään. Tämä on jakso, jonka palkan (ja säästöjen) on riitettävä.

Näin ollen tammikuu on 15.1.-14.2. välinen seurantajakso, helmikuu 15.2.-14.3. ja niin edelleen. Toisin sanoen, jatkossa seuraan kulutustani palkkakausittain.

Osinkojen käsittely

Olen maininnut osingot kuukauden tuloissa. Tämä on tietysti oikein, mutta koska en lainkaan nosta osinkoja,  siirrän ne  sijoituksia koskevaan osuuteen. Näin ollen on helpommin nähtävissä, että sijoitan kertyneet osingot uudelleen.

Uusi seurantamallipohja

Aloitin budjetoimisen ja kulujen seuraamisen käyttämällä "Naiset puhuu rahasta" blogin mallipohjaa. Se on hyvin toimiva malli, mutta olen ottanut käyttööni Nordnetin tekemän budjettimallipohjan ja käytän sitä jatkossa. Sitä päivitettiin juuri tämän vuoden alussa saadun palautteen perusteella.

Aikaisemmassa mallipohjassa ei sinänsä ole ollut mitään vikaa, mutta Nordnetin pohjassa on vähemmän sivuja ja se toimii hyvin eri kustannusttyyppien ryhmittelyssä, joten päätin vaihtaa seurantapohjaa.

Naiset puhuu rahasta -mallipohjassa on erillien kokonaisvarallisuuden yhteenvetopohja, jota aion täyttää jatkossakin. Olen käyttänyt sitä nähdäkseni paljonko minulla on yhteensä sijoituksia. Siinä on omat kohtansa käteisvaroille, osakesijoituksille, asuntovarallisuudelle ja muille sijoituksille.

Milloin teen tammikuun analyysin

Teen tammikuun analyysin 14. helmikuuta jälkeen, kun olen palkkakauden lopussa. Erittelen silloin, miten tämä vuosi on lähetnyt taloudellisesti liikkeelle.

Kaikkien sopimusten äiti: EU:n ja Intian kauppasopimus muuttaa pelikenttää

Maailmantalouden painopiste siirtyy, ja tämän muutoksen ytimessä on usein Aasia. Kiinan rinnalle on noussut toinen jättiläinen, Intia, joka on maailman väkirikkain maa ja talouskasvun veturi. 

Saimme kuulla tiistaina 27. tammikuuta ilouutisen: EU ja Intia ovat allekirjoittaneet historiallisen kauppasopmuksen. 

EU ja Intia ovat sopineet historiallisen kauppasopimuksen

 

Nyt Intia on valmis ottamaan paikkansa globaalina toimijana. EU ja Intia neuvottelevat kauppasopimuksesta, jota voi perustellusti kutsua ”kaikkien sopimusten äidiksi”. Sanavalinta on varmasti harkittu piikki presidentti Donald Trumpin suuntaan, jonka mukaan kaikki ylimääräiset tariffit ovat olleet "uskomattomia diilejä" myös Yhdysvaltojen vastapuolille.

Miksi tämä sopimus on niin mullistava, ja mitä se tarkoittaa meille Euroopassa ja Suomessa?

 

Valtava potentiaali odottaa vapauttamista

Intian markkinat ovat perinteisesti olleet suojattuja korkeilla tulleilla, mikä on hidastanut ulkomaisten yritysten pääsyä tähän valtavaan kasvupotentiaaliin. Kuvittele: yli 1,4 miljardia ihmistä, nouseva keskiluokka ja massiivinen investointitarve infrastruktuuriin, teknologiaan ja vihreään siirtymään.

EU:n ja Intian vapaakauppasopimus (FTA) pyrkii purkamaan näitä kaupan esteitä. Se on paljon enemmän kuin pelkkä tullien poistaminen; se on sopimus, joka:

• Helpottaa tavaroiden ja palveluiden liikkumista vähentämällä byrokratiaa ja säännöksiä.

• Antaa yrityksille oikeusvarmuutta Intian markkinoilla, joka suojaa investointeja.

• Asettaa yhteisiä standardeja ja sääntöjä, joka tasaa kilpailuetuja.

   

Mitä hyötyä tästä on EU:lle ja Intialle?

EU:n näkökulmasta

1. Intian keskiluokka kasvaa vauhdilla, luoden massiivista lisäkysyntää korkealaatuisille eurooppalaisille tuotteille ja palveluille, aina autoista ja luksustuotteista koneisiin ja lääkkeisiin.

2. Vähentää riippuvuutta yksittäisistä markkinoista ja parantaa Euroopan talouden sietokykyä globaaleissa häiriöissä.

3. EU:n cleantech-yritykset ovat maailmanluokkaa. Intian massiiviset investoinnit uusiutuvaan energiaan ja kestävään kehitykseen avaavat valtavat markkinat eurooppalaiselle osaamiselle. Vhreä siirtymä saa lisätukea.

4. Euroopan vahvuus ohjelmistoissa, tietoturvassa ja digitaalisissa palveluissa voi löytää Intiasta uusia kasvualustoja.

Intian näkökulmasta

1. Intialaiset yritykset saavat helpomman pääsyn maailman suurimmille sisämarkkinoille, mikä vauhdittaa Intian vientiä ja talouskasvua EU:hun.

2. Eurooppalainen osaaminen ja investoinnit auttavat Intiaa modernisoimaan teollisuuttaan ja kehittämään uusia teknologioita.

3. Lisääntynyt kauppa ja investoinnit luovat uusia työpaikkoja ja nostavat elintasoa. Talouskasvu jatkuu.

4.  Sopimus vahvistaa Intian asemaa vastuullisena ja merkittävänä toimijana globaalissa kaupassa.

Miksi neuvottelut kestävät?

Vaikka edut ovat ilmeiset, sopimuksen tie ei ole ollut helppo. Neuvottelut ovat jatkuneet yli kymmenen vuotta, ja syystäkin:

1. Intia suojelee voimakkaasti omaa maataloussektoriaan miljoonien viljelijöiden toimeentulon varmistamiseksi. Euroopan maataloustuotteiden pääsy Intian markkinoille on ollut yksi suurimmista hiertymistä.

2. Intia on ollut vastahakoinen avaamaan julkisia hankintojaan ulkomaisille yrityksille.

3. EU:n tiukat tietosuojavaatimukset ja korkeat ympäristö- ja työelämänormit ovat asettaneet haasteita. Intia on toisinaan kokenut tietosuojan ja muut vaatimukset liian rajoittavina.

4. Lääketeollisuus ja teknologia-alat vaativat vahvaa immateriaalioikeuksien suojaa, mikä on ollut neuvotteluissa esillä.

Näistä haasteista huolimatta tahtotila molemmin puolin on vahva. Sopimuksen on arvioitu nostavan kauppavaihtoa kymmenillä prosenteilla, ja sen geopoliittinen merkitys on valtava. Se on askel kohti moninapaisempaa maailmantaloutta ja vahvistaa demokratioiden yhteistyötä kriisien keskellä.

Joidenkin arvioiden mukaan EU:n vienti voisi jopa tuplaantua nykyisestä 75 miljardin euron vuotuisesta viennistä. 

 

Mitä tämä tarkoittaa meille piensijoittajille

Pienenä vientivetoisena maana Suomi hyötyy tästä sopimuksesta valtavasti. Suomalainen cleantech, metsäteollisuuden ratkaisut, digitalisaatio ja innovaatiot ovat juuri sitä, mitä Intia tarvitsee. Tullien poistuessa ja säännösten selkeytyessä suomalaisyritysten kilpailukyky paranee merkittävästi Intian valtavilla markkinoilla. Tämä voi tarkoittaa uusia työpaikkoja, investointeja ja parempaa vaurautta Suomeen.

Sopimus ei ainoastaan laske hintoja, vaan se poistaa "piilokustannuksia", kuten erilaisia kansallisia standardeja ja vaikeita hankintaprosesseja, jotka ovat aiemmin suosineet paikallisia intialaisia toimijoita.

Erityisesti ne yhtiöt, joilla on jo vahva jalansija Intiassa tai joiden tuotteet ovat kriittisiä Intian teollistumiselle, ovat voittajien listalla. 

 

Mahdolliset hyötyjät Helsingin pörssissä

1. Nokia ja Ericsson

 Vaikka Ericsson on ruotsalainen, se ja Nokia hallitsevat suurta osaa Intian 5G-verkkomarkkinoista. Intia on maailman nopeimmin kasvava datamarkkina.

Sopimuksen myötä digitaalisen kaupan säännöt selkiytyvät ja verkkolaitteiden tullit sekä tekniset kaupan esteet poistuvat, mikä parantaa katteita valtavissa verkkoinvestoinneissa.

2. Wärtsilä

Intia on keskellä massiivista energiamurrosta ja pyrkii hiilineutraaliuteen samalla, kun se sähköistää koko maan.

Wärtsilän joustavat moottorivoimalaitokset ja energian varastointiratkaisut (akut) ovat avainasemassa, kun Intia integroi lisää aurinko- ja tuulivoimaa verkkoonsa. Sopimus helpottaa näiden korkean teknologian ratkaisujen vientiä ja ylläpitoa.

3. Metso ja Outokumpu

Intia investoi rajusti omaan terästuotantoonsa ja infrastruktuuriinsa, varsinkin rautateihin ja tiestöön.

Metso on jo saanut useita tilauksia rautamalmin pelletointilaitoksista Intiaan. Kauppasopimus alentaa teollisuuskoneiden tulleja ja helpottaa huoltopalveluiden tarjoamista paikallisesti. Outokumpu puolestaan voi hyötyä erikoisteräksen helpommasta viennistä, joskin teräs on perinteisesti ollut herkkä sektori neuvotteluissa.

4. KONE

Intia on KONEelle yksi tärkeimmistä kasvumarkkinoista Kiinan jälkeen. Maan kaupungistuminen vaatii miljoonia uusia hissejä ja liukuportaita.

KONEella on jo tuotantoa Intiassa Chennaissa, mutta sopimus helpottaa komponenttien liikkuvuutta ja parantaa palveluliiketoiminnan toimintaedellytyksiä, kun sääntely yhtenäistyy.

5. Huhtamäki

Huhtamäellä on laaja verkosto tuotantolaitoksia Intiassa, ja se palvelee globaaleja jättejä kuten McDonald’sia ja paikallisia kuluttajabrändejä.

Intian keskiluokan kasvu lisää pakattujen elintarvikkeiden kulutusta. Kauppasopimus helpottaa raaka-aineiden tuontia ja parantaa investointisuojaa, mikä on kriittistä pitkän aikavälin tehdasinvestoinneille.

Kuvitellaanpa hetki, millainen tulevaisuus voi olla?

Suomalainen yritys voi viedä älykkäitä sähköverkkoratkaisuja Intian nopeasti kasvaviin kaupunkeihin ilman korkeita tulleja. Pienetkin startupit voivat löytää Intiasta valtavan markkinan innovatiivisille digipalveluilleen. Tämä ei ole enää kaukainen visio, vaan kauppasopimuksen myötä yhä konkreettisempi todellisuus.

Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? Uskotko EU:n ja Intian sopimuksen muuttavan Suomen talouden suuntaa? Jätä kommenttisi alle.

2025 tavoitteiden onnistuminen

Mietin 2025 vuoden alussa, mitkä ovat taloudelliset tavoitteeni kyseiselle vuodelle ja tein niistä Instagram-postauksen vuoden alkupuolella.

2025 tavoitteiden yhteenveto

 

 Asettamiani tavoitteita oli neljä kappaletta:

1. Sijoitan vähintään 5 000 euroa
2. Kerrytän puskuria 
3. Opiskelen kryptomarkkinaa
4. Pidän kirjaa taloudesta

Tarkemmin en avannut, mitä jokainen kohta piti sisällään, mutta arvoin tässä kirjoituksessa, miten nämä tavoitteet minulta onnistuivat.

 

5 000 euron sijoitukset

Laskin, että sijoitin vuonna 2025 yhteensä 18 496 euroa. Näin merkittävään sijoitusmäärään vaikuttivat hyvä tulospalkkio vuodelta 2024, iso veronpalautus ja ettei minulle tullut yllättäviä menoja vuoden aikana. 

Poltin myös puskurirahastoa jonkin verran, koska tunsin loppuvuonna, että olen löytänyt hyviä sijoituskohteita, joiden arvioin pidemmällä juoksulla nousevan. Näitä olivat mm.  Realty Income, Huhtamäki, Novo Nordisk ja Stora Enso.

Tein 18 ke määrää enemmän osakekauppaa, mutta se perustui aikaisemmin hankittujen arvopaperien myynteihin ja varojen uudelleensijoittamiseen. Yhteensä tein myyntejä 2 514 eurolla. Jälkikäteen katsottuna, vain harva näistä kaupoista oli täysin onnistunut. Aktiivisuudesta ei aina seuraa hyvää tulosta.

Tämä tavoite toteutui täysin. 

 

Puskurin kerryttäminen

Kerrytin puskuria jokaisena kuukautena siirtämällä osan palkastani (351 euroa kuukaudessa) kahdelle säästötilille. Minulla on tulevia sijoituksia varten käyttötili, jonne siirrän 76 euroa joka kuukausi. Lisäksi siirrän sinne noin 158 euroa alkuperäisestä lainanlyhennyksestä "ylijäänyttä" osaa (1400 - 1242 euroa, joka on nykyinen kuukausilyhennys ja lainankorko). Kun sijoitustilillä on yli 1000 euroa varoja, teen siltä osakesijoituksia.

Siirrän myös 275 euroa kuukaudessa varsinaiselle puskuritilille ja lisäksi minulla on "syntymäpäivätili", jonne säästän 50 euroa kuukaudessa. Syntymäpäivätilin varat ovat käyttörahaa, jos tarvitaan jotain mikä ei ole budjetoitu etukäteen. Viimeksi uusin kannettavan tietokoneeni syntymäpäivätilin varoista.

Vuoden lopussa yhteenlaskettu rahapuskurini on 16 228 euroa ja sen määrä kasvoi 1 495 euroa vuoden aikana.

Tämä tavoite toteutui täysin.

 

Opiskelen kryptomarkkinaa

Luin Bitcoinin historiaa ja miten lohkoketju toimii. Kirjoitin tästä myös blogikirjoituksen: Mikä Bitcoin on. Lisäksi kirjoitin artikkelin Sijoittaminen Bitcoiniin. Tavoitteeni oli myös lukea Bitcoin whitepaper ja ymmärtää, mistä kaikki sai alkunsa, mutta kyseinen tiedosto odottaa edelleen lukemistaan.

Kuuntelin myös krypto-aiheisia podcasteja (Lohkoketju ja Kryptopodi) ja katsoin aiheeseen liittyen muutaman Youtube-videon.

Tutustuin steikkaamiseen ja laitoin steikattavat kolikot (ADA, ETH ja SOL) tuottamaan, koska en ole niitä lähiaikoina myymässä.  Steikkaus tarkoittaa kryptovaluuttojen lukitsemista lohkoketjuverkkoon, jossa osallistutaan verkon toiminnan ylläpitoon ja turvallisuuteen, ja palkkioksi ansaitaan lisää samaa kryptovaluuttaa, toimien eräänlaisena passiivisen tulon lähteenä, kuten pankkitilin korko, mutta kryptomaailmassa.

Olen myös perehtynyt kryptovaluuttoihin sen verran, että ymmärrän, että eri kryptovaluutoista pitää ottaa perusteellisesti selvää sekä teknisesti, että filosofisesti, mitä ongelmaa ne ovat ratkaisemassa. On myös hyvä ymmärtää, millainen kehittäjä- ja omistajatiimi kyseisen kolikon takana on, ennenkuin laittaa rahojaan siihen. Tämä vie paljon aikaa ja en ole sen vuoksi sijoitttanut alkuvuoden jälkeen lisää kryptoihin.

Mielestäni minimitavoite tuli täytettyä.

 

Pidän kirjaa taloudesta

Talouden kirjanpitoa tein kuuliaisesti koko vuoden 2025. Kuun lopussa kirjasin ylös jokaisen tilitapahtuman ja mistä siinä oli kysymys. Tämä on luonut parempaa tuntemusta siihen, mitä toistuvia maksuja vuoden mittaan tulee, sekä miten rahaa tulee käytettyä. Tarkkailin myös säästöjen kehittymistä, sekä sijoitusten tilannetta.

Tämä tavoite toteutui mielestäni täysin. 

Vuoden 2026 tavoitteet

Tein erillisen kirjoituksen 2026 sijoitus ja säästämistavoitteistani. Voi lukea sen, jos tämä  aihe kiinnostaa. 

 

Donald Trump uhkaa Suomea lisätulleilla Grönlannin takia

Donald Trump on eilen uhannut asettaa lisätullit useille Euroopan maille, mukaanlukien Suomi. Tämä tulli olisi helmikuusta alkaen 10 % ja 25 % kesäkuusta eteenpäin. Tulli tulee nykyisen EU-tasoisen tullin päälle. Heinä-elokuussa 2025 solmitun "laihan sovun" seurauksena suurin osa EU-maista viedystä tavarasta kohtaa tällä hetkellä 15 % yleistullin.

Trump on vaatinut Grönlannin liittämistä Yhdysvaltoihin ja esittänyt väitteitä, joiden mukaan Kiina ja Venäjä aikoisivat vallata Grönlannin. Koska useat Euroopan maat vastustavat Grönlannin omistuksen haastamista, Trump uhkaa maita lisätulleilla, mikäli ne eivät tue USA:n pyrkimyksiä.

Trumpin lisätariffit osuvat kotimaan talouden ytimeen

 

USA on nykyisin Suomen tärkein vientimaa, joten tullit iskevät suoraan kotimaan talouden ytimeen. Helmikuun 10 % ja kesäkuun 25 % korotukset ovat massiivisia, ja ne kohdistuvat erityisesti fyysisten tavaroiden vientiin. Trump sanoi, että maiden olisi maksettava tulleja kaikista Yhdysvaltoihin vietävistä tuotteista, kunnes sopimus Grönlannin ostamisesta on tehty.

Mitkä suomalaiset yhtiöt kärsisivät näistä tulleista eniten? Hyötyykö joku yritys tulleista? 

 

Suurimmat kärsijät

Tullit iskevät kipeimmin yhtiöihin, jotka vievät tavaraa Suomesta tai Euroopasta Yhdysvaltoihin ilman paikallista tuotantoa.

• Metsäteollisuus

  USA on merkittävä markkina paperille ja kartongille. Jos tulli nousee 25 prosenttiin, suomalainen paperi muuttuu nopeasti kilpailukyvyttömäksi verrattuna USA:n ja Kanadan omiin tuotteisiin. Suurimmat kärsijät ovat Stora Enso ja UPM.

• Teräs- ja metalliteollisuus

  Trump on jo aiemmin kohdistanut tulleja nimenomaan teräkseen. Outokumpu on erityisen haavoittuva, vaikka sillä on tuotantoa Alabamassa. Viennin vaikeutuminen Euroopasta sekoittaa globaalit markkinat ja luo ylitarjontaa Eurooppaan, mikä laskee hintoja. Toinen merkittävä kärsijä on SSAB.

• Konepajat ja teknologia

  Konepajayhtiöt vievät raskaita teollisuuden laitteita ja komponentteja. Vaikka monilla on huoltoverkostoa paikan päällä, uusien laitteiden myynti kärsii hinnan noususta. Kärsijöinä mm. Metso, Valmet, Wärtsilä

• Lääketeollisuus

  Lääkkeet ja mittalaitteet ovat olleet yksi Suomen suurimmista vientieristä USA:han. Korkeat tullit voivat pakottaa neuvottelemaan hinnat uusiksi tai menettämään markkinaosuutta paikallisille toimijoille. Suurin kärsijä on Orion.

Ketkä voisivat hyötyä tilanteesta?

Harva hyötyy suoraan kauppasodasta, mutta tietyt yhtiöt ovat suojassa tai voivat jopa vahvistaa asemiaan.

• Yhtiöt, joilla on omaa tuotantoa USA:ssa

  Jos yritys valmistaa tuotteensa Yhdysvaltojen sisällä, tullit eivät koske niitä. Esimerkiksi Nesteen uusiutuvan polttoaineen tuotanto on osittain USA:ssa, mikä voi antaa sille etulyöntiaseman verrattuna maahantuotuihin polttoaineisiin. Huhtamäellä on laaja tehdasverkosto Pohjois-Amerikassa.

  Toisin kuin puhtaat vientiyhtiöt, Hiabilla (Cargotec) on konepajayhtiöistä jo merkittävää kokoonpanoa ja tuotantoa Yhdysvalloissa. Tämä suojaa niitä tuotteita, jotka valmistetaan maan sisällä. Noin 30 % Cargotecin liikevaihdosta tulee huoltoliiketoiminnasta. Tullit iskevät yleensä uusiin laitteisiin, eivätkä palveluihin tai ohjelmistoihin, mikä antaa yhtiölle "puskuria" fyysisten tuotteiden tullien iskua vastaan.

• Palvelu- ja ohjelmistoyhtiöt

  Tullit koskevat tyypillisesti fyysistä tavaraa. Digitaalinen vienti, lisenssit ja ohjelmistot (SaaS) ovat toistaiseksi jääneet tullien ulkopuolelle. Jos fyysinen vienti vaikeutuu, sijoittajien kiinnostus voi siirtyä näihin "tullivapaisiin" kasvuyhtiöihin. SaaS ohjelmistoyrityksiä ovat mm. Qt Group ja Revenio.

• Puolustusteollisuus

  Puolustushankinnat ja niihin liittyvät poliittiset sopimukset noudattavat usein omia sääntöjään. Jos Suomi syventää puolustusyhteistyötä USA:n kanssa, tietyt teknologia-alat voivat saada erivapauksia. Esimerkkinä Patria, jolla menossa Kongsberg-yhteistyö.

Yhteenveto vaikutuksista

Suurin haitta aiheutuu konepajoille, metsäyhtiöille ja teräsyhtiöille, joilla on korkea viennin osuus ja fyysiset tuotteet. Ohjelmistoyritysten haitta on olemassa, mutta sen vaikutus on pienempi.

Tilanne on kuitenkin hyvin epävarma, sillä Trump käyttää tulleja usein neuvotteluaseena. On mielestäni hyvin mahdollista, että EU ja USA pääsevät sopuun, joka lieventää näitä lukuja ennen kesäkuuta.

Mikäli alkuviikosta pörssi reagoi vahvasti näihin uutisiin, voimme mahdollisesti saada laatuyhtiöitä "alennusmyynnistä". Usein markkinareaktio on ylimitoitettu ja osakkeiden oikea hinta löytyy muutaman viikon sisällä. Vaikka yritysten liiketoimintaympäristö vaikeutuu, en usko, että lisätariffit jäisivät pysyväksi tilaksi. 

Mitä jos Yhdysvallat hyökkää Grönlantiin

Pohdin tässä kirjoituksessa sitä kauhuskenariota, että Yhdysvallat hyökkäisi NATO-maa Tanskan omistamaan Grönlantiin. Annan myös arvioni, miten markkinat reagoisivat tällaiseen tilanteeseen ja mitä se tarkoittaisi meille yksityissijoittajille.

Grönlannin miehitys

 

Hyökkäys on noussut polttavaksi puheenaiheeksi Yhdysvaltojen hallinnon viimeaikaisten, voimakasta retoriikkaa sisältävien ulostulojen vuoksi.

Mikä on hyökkäyksen todennäköisyys?

Vaikka Yhdysvaltain hallinto on tammikuussa 2026 väläyttänyt sotilaallisen voiman käytön olevan "ainoa vaihtoehto", suoran sotilaallisen hyökkäyksen todennäköisyyttä pidetään asiantuntijoiden keskuudessa edelleen matalana, mutta ei enää olemattomana.

Grönlanti on osa Tanskaa, joka on puolustusliitto NATO-jäsen. Hyökkäys Grönlantiin olisi hyökkäys NATO-liittolaista vastaan. Tämä aktivoisi artikla 5:n (hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia NATO-jäseniä vastaan) ja johtaisi todennäköisesti puolustusliiton hajoamiseen ja "toisen maailmansodan jälkeisen turvallisuusjärjestyksen loppuun", kuten Tanskan hallitus on varoittanut.

Useat analyytikot arvioivat, että sotilaallisella uhkailulla pyritään ensisijaisesti painostamaan Tanskaa ja Grönlantia myymään saari tai luovuttamaan sen hallinta "vapaaehtoisesti" Yhdysvalloille.

Sotilaallinen interventio kohtaisi merkittävää vastustusta myös Yhdysvaltain kongressissa ja kansalaisten keskuudessa.

Mitkä olisivat hyökkäyksen tavoitteet?

Jos Yhdysvallat ryhtyisi äärimmäisiin toimiin, tavoitteet olisivat strategisia ja ehdottomia:

1. Tavoitteena olisi liittää Grönlanti pysyvästi Yhdysvaltoihin (esim. ostamalla tai pakolla), jolloin Yhdysvallat saisi saaren täyden suvereniteetin Tanskalta.
2. Koko saaren muuttaminen Yhdysvaltain "uppoamattomaksi lentotukialukseksi". Yhdysvalloilla on jo Pituffik Space Base  Grönlannissa, mutta tavoitteena olisi laajentaa sotilaallista läsnäoloa rajoituksetta.
3. Harvinaisten maametallien ja muiden luonnonvarojen, kuten uraani, öljy, kaasu, kaivosoikeuksien siirtäminen yksinoikeudella yhdysvaltalaisille yhtiöille

Mikä motivoi Yhdysvaltoja konfliktiin?

Yhdysvaltojen kiinnostuksen taustalla on kolme pääasiallista, toisiinsa kietoutuvaa motivaattoria:

Arktinen geopolitiikka ja turvallisuus

Yhdysvallat näkee Grönlannin kriittisenä puskurivyöhykkeenä. Grönlanti sijaitsee ns. GIUK-aukon (Grönlanti-Islanti-Britannia) äärellä, joka on pullonkaula Venäjän sukellusveneiden pääsylle Pohjois-Atlantille.

Yhdysvallat pelkää Kiinan "Jääsilkkitie-hankkeita" ja investointeja Grönlannin infrastruktuuriin. Hallinto on väittänyt, että saari on "täynnä kiinalaisia ja venäläisiä aluksia". Tämän Tanska on jykästi kiistaänyt. Yhdysvallat haluaa estää kilpailijoiden jalansijan saamisen Pohjois-Amerikan mantereella.

Harvinaiset maametallit

Grönlannissa on valtavat esiintymät harvinaisia maametalleja (esim. neodyymi), joita tarvitaan kaikkeen älypuhelimista hävittäjiin ja sähköautoihin.

Tällä hetkellä Kiina dominoi näiden metallien markkinoita. Grönlannin hallinta vapauttaisi Yhdysvallat riippuvuudesta Kiinan toimitusketjuihin.

Kiina julkaisi 2018 arktisen strategiansa, jossa korostetaan sen halua olla merkittävä toimija arktisella alueella. 

Ohjuspuolustus

Grönlanti on maantieteellisesti lyhin lentoreitti ydinohjuksille Venäjältä tai muualta Euraasiasta Yhdysvaltoihin. Saaren hallinta on elintärkeää Yhdysvaltain ennakkovaroitusjärjestelmille ja ohjuspuolustukselle.

Trump on aiemmin sanonut Yhdysvaltojen tarvitsevan Grönlannin kansallisen turvallisuuden, ei mineraalien vuoksi.

Grönlannin tärkeimmät resurssit

Grönlanti on luonnonvarojen näkökulmasta yksi maailman rikkaimmista ja strategisesti merkittävimmistä "avaamattomista aarrearkuista". Suurvaltojen kiinnostus ei johdu vain jäästä, vaan siitä, mitä jään alla on.

Grönlannin valtavat resurssit

1. Harvinaiset maametallit, REE - Rare Earth Elements

Tämä on Yhdysvaltojen (ja Kiinan) kiinnostuksen ydin. Grönlannissa arvioidaan olevan maailman suurimpiin kuuluvat esiintymät, jotka voisivat yksinään kattaa merkittävän osan länsimaiden tarpeesta.

Nykyisin Kiina hallitsee n. 90 % näiden metallien jalostuksesta. Grönlanti tarjoaisi Yhdysvalloille ja Euroopalle riippumattoman toimitusketjun.

Merkittävimmät esiintymät

• Kvanefjeld 

  Etelä-Grönlannissa sijaitseva jättiläismäinen esiintymä. Se sisältää valtavia määriä ns. kevyitä harvinaisia maametalleja, kuten neodyymiä ja praseodyymiä, joita tarvitaan kestomagneetteihin, joita käyttävtä mm. sähköautojen moottorit ja tuulivoimalat.

• Tanbreez

  Toinen valtava esiintymä, joka on erityisen rikas raskaista harvinaisista maametalleista, kuten dysprosium ja terbium. Nämä ovat kriittisiä korkean teknologian sovelluksissa, kuten ohjusjärjestelmissä, hävittäjissä ja lasereissa.

2. Uraani

Grönlannin kallioperä on poikkeuksellisen uraanipitoista.

Erityisesti Kvanefjeldin esiintymä on yksi maailman suurimmista hyödyntämättömistä uraanivarannoista.

Tämä on poliittisesti tulenarka aihe. Grönlannin hallitus on asettanut uraanin louhinnalle tiukkoja rajoituksia, mikä on hidastanut kaivoshankkeita. Yhdysvaltojen hallinnassa nämä rajoitukset todennäköisesti poistuisivat nopeasti ydinvoimatuotannon ja asevoimien tarpeiden turvaamiseksi.

3. Muut teollisuuden ja puolustuksen mineraalit

Harvinaisten maametallien lisäksi saarella on runsaasti muita "vihreän siirtymän" ja teollisuuden metalleja.

• Titaani ja Rauta, jotka ovat tärkeitä ilmailu- ja avaruusteollisuudelle.

• Pohjois-Grönlannissa (esim. Citronen Fjord) on maailmanluokan sinkkiesiintymiä.

• Grafiitti ja Nikkeli, jotka ovat välttämättömiä akkuteollisuudelle.

• Grönlannista löytyy myös jalokiviä: rubiineja, safiireja ja jopa timantteja.

4. Öljy ja kaasu

Vaikka juuri nyt mineraalit ovat päähuomion kohteena, Grönlannin rannikkovesillä arvioidaan olevan merkittäviä fossiilisia varantoja. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus, USGS, on arvioinut, että Grönlannin koillisrannikolla voi sijaita valtavia öljy- ja kaasukenttiä.

Grönlannin nykyhallinto on toistaiseksi lopettanut uusien öljynetsintälupien myöntämisen ympäristösyistä, mutta konflikti tai vallanvaihto voisi avata nämä etsinnät uudelleen.

5. Makea vesi ja hiekka

Ilmastonmuutoksen edetessä myös arkisemmat resurssit nousevat arvoonsa:

Makea vesi: Grönlannin jäätikkö sitoo noin 10 % maailman makeasta vedestä. Tulevaisuudessa puhdas vesi voi olla öljyäkin arvokkaampaa.

Hiekka ja sora: Jäätiköiden sulaessa mereen huuhtoutuu valtavia määriä korkealaatuista hiekkaa, josta on globaali pula rakennusteollisuudessa. 

Grönlannin hallinta tarkoittaisi käytännössä "avaimia" 2000-luvun teknologiseen ja sotilaalliseen ylivaltaan, sillä sieltä löytyvät raaka-aineet lähes kaikkeen mikropiireistä ydinaseisiin.

Mikä seuraus Yhdysvaltojen hyökkäyksellä Grönlantiin olisi osakemarkkinoille

Yhdysvaltain hyökkäys Grönlantiin, joka on osa NATO-maa Tanskaa, olisi "musta joutsen" -tapahtuma: äärimmäisen epätodennäköinen, mutta toteutuessaan vaikutuksiltaan valtava. Se ei olisi verrattavissa tavanomaisiin konflikteihin (kuten Irak tai Ukraina), koska se rikkoisi länsimaiden keskinäisen turvallisuustakuun.

Suomen osalta Jarno Limnell kuvaa tilannetta historiallisen poikkeukselliseksi kriisiksi.  

Välitön markkinareaktio: Paniikki ja romahdus

Ensimmäinen reaktio olisi globaali pörssiromahdus, joka iskisi erityisen kovaa Eurooppaan. Gemini AI arvioi perustuen aikaisempiin sotiin seuraavia pudotuksia:

Eurooppalaiset indeksit (DAX, OMXH, OMXC) voisivat pudota 15 - 25 % päivissä. Sijoittajat pakenisivat, koska Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri NATO murenisi silmänräpäyksessä. Pohjoismaiset pörssit (ml. Helsinki ja Kööpenhamina) kärsisivät eniten maantieteellisen sijainnin ja konfliktin osapuolen (Tanska) vuoksi.

Yhdysvalloissa S&P 500 indeksin lasku olisi todennäköisesti lievempi (10 - 15 %), koska sijoittajat näkevät Yhdysvallat usein "turvasatamana" kaaoksen keskellä, vaikka se olisi itse konfliktin aloittaja.

Valuuttakurssit reagoisivat vastaavasti. Euro heikkenisi rajusti suhteessa dollariin ja turvasatamana pidettyyn Sveitsin frangiin.

Kuka voittaa ja kuka häviää?

Kriisi loisi välittömästi uudet voittajat ja häviäjät markkinoille.

Häviäjät

• Pelko EU:n ja USA:n välisestä kauppasodasta ja mahdolliset pakotteet ja vastapakotteet, romuttaisi globaalien konepajojen ja vientiyritysten (esim. saksalainen autoteollisuus ja suomalaisten konepajojen) kurssit.

• Grönlanti on harvinaisten maametallien lähde. Jos USA ottaa ne hallintaansa, eurooppalaisten tuulivoima- ja sähköautovalmistajien toimitusketjut vaarantuvat, mikä laskisi niiden osakkeita. 

  Voittajat

• Puolustusteollisuuden osakkeet (esim. Rheinmetall, Saab, Kongsberg) nousisivat rajusti, koska kaikki Euroopan maat joutuisivat varustautumaan ennennäkemättömällä vauhdilla ilman Yhdysvaltain turvaa.

• Kulta nousisi ennätyslukemiin turvasatamana. Myös öljyn hinta voisi nousta epävarmuuden vuoksi.

 

Kuinka kauan kriisi kestäisi?

Kesto riippuu täysin siitä, jääkö konflikti diplomaattiseksi painostukseksi vai hajoaako NATO.

Skenaario A: Lyhyt shokki, kesto 3–6 kuukautta

Jos kyseessä on nopea, rajattu operaatio tai poliittinen kiristys, joka päättyy neuvottelutulokseen (esim. Grönlanti myy kaivosoikeudet USA:lle, mutta säilyy osana Tanskaa):

• Pörssit toipuisivat pohjalukemistaan 3–6 kuukaudessa.

• Historiallisesti markkinat "ylireagoivat" sodan alussa ja nousevat, kun epävarmuus hälvenee.

Skenaario B: Rakenteellinen murtuma, kesto vuosia

Jos Yhdysvallat miehittää saaren pysyvästi ja NATO hajoaa, jolloin artikla 5 menettää merkityksensä:

• Tämä tarkoittaisi pitkäaikaista karhumarkkinaa (eli laskukautta) Euroopassa.

• Eurooppalaisten osakkeiden hintoihin tulisi pysyvä "riskilisä". Sijoittajat eivät enää luottaisi Euroopan vakauteen ilman USA:n armeijaa.

• Palautuminen entisille tasoille voisi viedä vuosia, ja se vaatisi Euroopan oman puolustusunionin uskottavaa rakentamista.

 

Yhteenveto sijoittajalle

Tällainen hyökkäys ei olisi tavallinen "sotauutinen", josta toivutaan nopeasti. Se olisi maailmanjärjestyksen muutos. Sijoittajan kannalta vaarallisin tekijä ei ole itse Grönlanti, vaan NATO:n uskottavuuden romahtaminen. Jos luottamus yhteiseen puolustukseen katoaa, Euroopan osakemarkkinat hinnoitellaan uudelleen pysyvästi alemmalle tasolle.

Pohjimmiltaan kyseessä on suurvaltapoliittinen shakkipeli, jossa Grönlanti nähdään "palkintona", joka takaisi Yhdysvalloille ylivallan Arktisella alueella tuleviksi vuosikymmeniksi.

Taloudelliset tavoitteet vuodelle 2026

Kun olemme kääntämässä uutta almanakanlehteä esille, on hyvä pohtia, mitä haluan tavoitella tulevan vuoden aikana. Ja mikä on realistista, verraten päättyvään vuoteen.

2026 sijoitustavoitteet

Kun asetan itselleni välitavoitteita, on päätavoitteen saavuttaminen helpompaa. Tämä päätavoitteenihan on eläköitymisessäni, johon on vielä yli 12 vuotta matkaa. On helppo unohtaa, mitä olen tavoittelemassa, koska maratoni etenee hitaasti, mutta välietapeissa voi huomata, että on toivottavasti pysynyt ajatellussa vaudissa mukana.

Sijoitussalkkuni

Tavoittelen ensi vuona 9 000 euron arvonkasvua sijoitussalkkuni. Tästä 7 500 euroa on lisäsijoituksia ja loput 1 500 euroa arvonnousua (3,5 %) tai uudelleenallokaatioita. Salkkunihan ei ole varsinainen kasvusalkku, vaan iso osa sijoituksista on kohdistunut vahvoihin osingonmaksajiin.

Sijoitussalkun arvo 19.12.2025 on 44 600 euroa (pyöristettynä kokonaiseen euroon), joten vuoden 2026 lopussa sen tulisi saavuttaa 53 600 euron arvo. 

Toivon tietysti itselleni malttia ja harkintaa osakekauppoihin. Jatkan kuukausittaista indeksisijoittamista ja kun saan kasaan säästöjä, ostan osakkeita harkiten.

 

Kryptovaluutat

En suunnittele lisäostoja vuonna 2026, ellei kryptomarkkinassa tapahdu jotain todella mielenkiintoista. Arvioin, että kryptosalkkuni voi kasvaa 10% vuoden 2026 aikana, jolloin sen arvo olisi noin 2 900 euroa nykyistä korkeammalla. Tästä voisi tulla vajaa 1% staking-palkkioina ja loput Bitcoinin arvonnousun kautta.

Salkun arvo 19.12.2025 on 29 040 euroa, joten vuoden 2026 lopussa sen arvo olisi 31 944 euroa.

 

Osingot

Sain vuonna 2025 osinkoja yhteensä  914 euroa. Tavoittelen 950 euron osinkotuloja ensi vuodelle, joka on mahdollista, mikäli kaikki omistamani yritykset maksavat vastaavaa osinkoa ensi vuonna, mitä ne ovat maksaneet tänä vuonna. Osingot sijoitan takaisin osinko-yrityksiin.

Tänä vuonna mm. Mandatum ja Fortum maksoivat lisäosinkoa, jota tuskin nähdään 2026 vuonna.

 

Työpaikkani osakeohjelma

Työpaikkani osakeohjelma on kerryttänyt tähän mennessä 17 208 euroa, jossa on 31,1 % kasvua sijoitetulle pääomalle neljän vuoden ajalta. Rahassa se on kasvanut 4 084 euroa. Olen ilmoittautunut mukaan ohjelmaan myös ensi vuodelle ja sijoitan siihen maksimin, eli 5 076 euroa ensi vuoden aikana. Tämän lisäksi arvioin, että aikaisemmin kerrytetyt osakkeet tuottavat keskimääräisen 7,5 %, joten ensi vuoden lopussa tämän salkun arvo on 23 575 euroa, sisältäen palkkio-osakkeet vuonna 2022 hankituista osakkeista. 

Ohjelma ostaa osinkotuotolla lisää osakkeita, joten osinkoja en voi siitä nostaa.

 

Velat ja asuntolaina

Asuntolainan poismaksaminen jatkuu. Ensi vuonna teen normaalit kuukausivähennykset, joten vuoden 2026 lopussa lainaa pitäisi olla jäljellä noin 100 430 euroa ja koron osuus kuukausimaksussa alkaa vähitelen pienenemään. 

Nykyisin joka kuukauden lyhennys kasvaa noin 10 eurolla, ja vastaavasti koron osuus pienenee samalla määrällä, joten lainapääoman lyheneminen alkaa vihdoin kiihtyä.

Asunnon arvon uskon pysyvän pitkälti samana kuin se on tällä hetkellä eli 423 000 euroa.

Muita velkoja minulla ei asuntolainen lisäksi ole. Sama tilanne on tavoittena myös vuoden päästä.

 

Muut tavoitteet

En saanut pidettyä yhtenäkään kuukautena 2025 vuonna "älä osta mitään" kuukautta. Aina kun yritän olla oikein harkitseva, tulee erityisen hyviä tarjouksia ja tarpeita, joihin pitää kuluttaa rahojaan. Pyrin pitämään ainakin yhden täyden "älä osta mitään" kuukauden vuonna 2026.

Aion lukea vuoden 2026 aikana ainakin kaksi sijoituskirjaa. Opiskelen sijoittamista eri näkökulmista. Lisäksi tarkkailen miten tunteet vaikuttavat sijoittamiseeni, jotta tulen vielä tietoisemmaksi omista sijoituspäätöksistäni.

Jatkan myös sijoitusaiheisten podcastien kuuntelemista ja seuraan talousuutisia aktiivisesti. Tällä hetkellä seuraamiani podcasteja ovat Nordnetin hauskakin Rahapodi ja asiapitoisempi Traders' Club. Lisäksi kuuntelussa on Suomen osakesäästäjien Viisas raha podi, jossa taustoitetaan todella hyvin erilaisia talouden ilmiöitä.

 

Lopuksi

Millaisia tavoitteta sinulla on vuodelle 2026? Mitä mieltä olet minun miettimistäni tavoitteista, kommentoi alle? 

Joulukuun rahat

Katsotaanpa, miten joulukuussa kului rahaa. Joulukuu on kuukausi, jolloin ei katsota ihan tarkasti rahan käyttöä ja samalla sille osuu poikkeuksellisia hankintoja, kuten joululahjojen hankkimista.

Joulukuun yhteenveto 

 

• Tulot 4 813,83 euroa 
• Menot 2 043,65  euroa
• Laskut 318,49 euroa
• Asuntolaina 1 241,44 euroa
• Säästöön 1069,00 euroa

Säästöaste oli 25,1 %. Tässä kuussa laskut ja säästöt osuivat hyvin budjetoituun.

Tarkempi erittely 

Joulukuussa tulot koostuivat palkasta (4 379,13 euroa), S-bonuksesta (33,41 euroa), ja pankkitilien koroista (6,42 euroa). Osinkoja tuli 34,87 euroa. Sainpa myös Tori-myynnistä kympin, kun myin vanhan läppärin muistikamman.

Normaalista poikkeavia hankintoja olivat työmatkan tuliaiset (tyttärelle "lumisadekuula" ja itselle pullo giniä), joululahjahankinnat ja auton avaimen ja rannekellon patterien uusiminen.  Yhteensä näihin kului 232,27 euroa.

Apteekissa ei käyty lainkaan, parturissa kävin kerran, joka kustansi 30,0 euroa.

Auto tuli tankattua kerran mikä maksoi 45,34 euroa. Auto tuli pesetettyä kahdesti, mikä kustansi 47,80 euroa.

Vaatteita ostin 8 T-paitaa. Siihen meni 31,00 euroa.

Kävimme syömässä McDonaldsilla kerran  ja sinne kului 55,00 euroa ja lisäksi Disney+ suoratoistoon kului 6,99 euroa. 

Siivoamiskertoja oli kaksi, siivoamiseen kului 292,05 euroa.

Ruokakauppaan meni vähän normaalia enemmän, 705,80 euroa. Tähän kuuluu jouluherkut ja lahjapaperia, kynttilöitä jne, joita ei normaalisti tule yhtä paljon.

Työpaikan ruokalassa söin 5 kertaa ja se kustansi 43,00 euroa.

Tässä kuussa hankin 10 kerran HSL-matkalipun, joka maksoi 28,80 euroa. 

Sähkölasku oli 51,59 euroa (marraskuun kulutuksen perusteella). 

Sijoitukset

Vakio kuukausiostot tuli tehtyä Global X UCITS Uranium ETF rahastoon ja Nordnet USA indekseihin, yhteensä 450 euroa.

Tein veromyyntejä myymällä tappiolla olleet Dovre Groupin osakkeeni (737 kappaletta), hintaan 52,84 euroa. Välityspalkkio  oli 7 euroa. Samoin möin Stora Enso A -osakkeeni 89 kappaletta (hintaan 10,350 kappale), joista sain 914,15 euroa ja lisäksi maksoin välityspalkkiota 7 euroa.

Ostin Stora Enson R -osakkeita 58 kappaletta seuraavana päivänä takaisin, hintaan 605,27 euroa, eli kappalehinnaksi tuli 10,315 euroa. Kuluja syntyi 7 euroa.